| Source | Target | | Kolmansien osapuolten huomautuksia koskevat huomautukset | Märkused kolmandate isikute arvamuste kohta |
| Liechtensteinin viranomaiset painottivat, että lähes kaikki Liechtensteinissa toimivat vakuutusalan kytkösyhtiöt esittivät huomautuksia muodollisen tutkintamenettelyn aikana, mikä osoittaa asian tärkeyden. | Liechtensteini ametiasutused rõhutasid, et peaaegu kõik Liechtensteinis tegutsevad allutatud kindlustusandjad esitasid ametliku uurimise ajal märkusi, mis näitab probleemi olulisust. |
| Ne painottivat, että muodollisen tutkinnan aloittamista koskeva päätös tuli yhtiöille yllätyksensä, sillä Liechtensteinin verojärjestelmä oli tullut voimaan yli kymmenen vuotta sitten. | Nad rõhutasid, et ametliku uurimise algatamise otsus tuli äriühinguile üllatusena, sest Liechtensteini maksukord oli vastu võetud üle kümne aasta tagasi. |
| Liechtensteinin viranomaiset yhtyivät kolmansien osapuolten huomautuksiin ja esittivät seuraavaa: | Nõustudes kolmandate isikute märkustega, väitsid Liechtensteini ametiasutused järgmist. |
| Kytkösyhtiöt eivät ole yrityksiä | Allutatud äriühingud ei ole ettevõtjad |
| Liechtensteinin viranomaisten mielestä yhtiön B esittämistä huomautuksista saa hyvän yleiskuvan vakuutusalan kytkösyhtiöiden toiminnasta. | Liechtensteini ametiasutused olid seisukohal, et äriühingu B esitatud märkused andsid hea ülevaate allutatud kindlustustehingutest. |
| Viranomaiset olivat samaa mieltä erityisesti siitä, ettei kytkösyhtiöiden kaikkia toimintoja varten ole ”likvidejä vakuutusmarkkinoita”. | Nad nõustuvad eelkõige, et ei ole olemas „likviidset kindlustusturgu”, mis hõlmaks kogu allutatute tegevust. |
| Tältä osin Liechtensteinin viranomaiset viittasivat kansainvälisen vakuutusvalvojien järjestön (IAIS) asiakirjaan ”Captive Issues Paper”, jonka mukaan | Seoses sellega viitasid Liechtensteini ametiasutused rahvusvahelise kindlustusjärelevalveameti (IAIS) allutatud kindlustusandjatega seotud küsimusi käsitlevale dokumendile, milles on öeldud: |
| ”Tietyntyyppisiä riskejä, kuten arkaluonteisten tuotteiden tuotevastuuta koskevia riskejä, ympäristövahinkoja, lääkkeiden tuotevastuuta ja ammattivastuuta, on usein aiemmista korvausvaatimuksista riippumatta joko äärimmäisen hankalaa tai jopa mahdotonta sijoittaa perinteisille markkinoille. Vaihtoehtoisesti vaaditaan joko korkeita vakuutusmaksuja tai kohtuuttomia ehtoja, vaikka vakuutetun aiemmissa korvausvaatimuksissa ei olisi huomautettavaa.” | „Teatavat liiki riske, nagu tundlike toodete vastutusrisk, keskkonna kahjustamine, farmatseutiline vastutus ja valikuline ametialane vastutus on sõltumata nõuete ajaloost sageli kas äärmiselt keeruline või isegi võimatu tavapärastele turgudele paigutada. Need nõuavad kas kõrgeid kindlustusmakseid või vastuvõetamatuid sätteid ja tingimusi, isegi kui kindlustatava nõueteajalugu on rahuldav.” |
| Liechtensteinin viranomaiset toistivat, että kaikki Liechtensteiniin sijoittautuneet kytkösyhtiöt hallinnoivat yksinomaan yritysryhmän sisäisiä riskejä. | Liechtensteini ametiasutused rõhutasid, et kõik Liechtensteinis asutatud allutatud kindlustusandjad piirdusid üksnes rühmasiseste riskide haldamisega. |
| Lisäksi kytkösyhtiöiden vakuuttamia riskejä ei useinkaan voi siirtää muille kaupallisille vakuutusyhtiöille. | Peale selle ei ole allutatud kindlustusandjate poolt kindlustatavad riskid tihti ülekantavad muudele kommertskindlustajatele. |
| Kytkösyhtiöt kattavat siis sellaisia riskejä, joihin ei ole tarjolla taloudellisesti kelvollisia ratkaisuja perinteisillä vakuutusmarkkinoilla. | Seepärast saavad allutatud katta riske, mille jaoks traditsiooniline kindlustusturg majanduslikult tasuvaid lahendusi ei paku. |
| Kytkösyhtiöt eroavat myös huomattavasti ensivakuutusyhtiöistä, sillä viimeksi mainitut vakuuttavat monenlaisia riskejä, joten ne kokoavat riskit korvausvaatimusten tasapainottamiseksi. | Lisaks erinevad allutatud oluliselt otsekindlustusseltsidest, sest viimased kindlustavad paljude riskiliikide vastu ja omavad nõuete tasakaalustamiseks riskikogumikku. |
| Kytkösyhtiö sen sijaan vakuuttaa ainoastaan omien yhtiöidensä riskejä eikä pysty tasapainottamaan niitä. | Allutatu aga kindlustab vaid oma enda äriühingute riske ega saa neid tasakaalustada. |
| Liechtensteinin viranomaiset väittivät näin ollen, että vakuutusalan kytkösyhtiöiden toiminta on erillistä tavanomaisten vakuutusmarkkinoiden toiminnasta eivätkä vakuutusalan kytkösyhtiöt kilpaile vakuutusyhtiöiden kanssa. | Liechtensteini ametiasutused väidavad seepärast, et allutatud kindlustusturg erineb tavapärastest turutehingutest ja et allutatud kindlustusandjad ei konkureeri kindlustusseltsidega. |
| Ne viittasivat myös yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, jonka mukaan toimijan, joka ei harjoita toimintaansa markkinoilla muiden toimijoiden kanssa kilpaillen, ei voida katsoa harjoittavan taloudellista toimintaa yrityksenä, sekä valvontaviranomaisen päätökseen Norjan tielaitosta koskevassa asiassa, josta väitteiden mukaan käy ilmi, etteivät ainoastaan talon sisäisiä toimintoja hoitavat tahot ole yrityksiä, koska ne eivät harjoita taloudellista toimintaa. | Ametiasutused viitasid ka Euroopa Kohtu praktikale, milles tehakse järeldus, et üksust, mis ei tegutse turul „konkureerides muude turuosalistega”, ei saa pidada majandustegevusega tegelevaks ettevõtjaks, ja järelevalveameti otsusele Norra Maanteeameti juhtumi kohta, mis väidetavalt näitab, et üksnes sisese tegevusega tegelevad üksused ei ole ettevõtjad, sest nad ei tegele majandusega. |
| Kytkösyhtiöiden verotuskohtelu on yleisluonteinen toimenpide | Allutatud kindlustusandjate maksualane kohtlemine on üldine meede |
| Aineellinen valikoivuus | Valikulisus |
| Liechtensteinin viranomaiset väittivät, ettei kytkösyhtiöiden verokohtelu ole aineellisesti valikoivaa, sillä kytkösyhtiöiden perustamisen mahdollisuus on kaikkien käytettävissä eikä edellytä tiettyä taloudellista vahvuutta. | Liechtensteini ametiasutused väitsid, et allutatud kindlustusandjate maksualane kohtlemine ei ole valikuline, sest see võimalus on avatud kõigile ja see ei nõua kindlat majanduslikku tugevust. |
| Verotoimenpiteet eivät rajoitu tietyille aloille, tietyntyyppisiin yhtiöihin tai Liechtensteinin tietyille alueille, eikä rajoituksia ole asetettu myöskään liikevaihdon, koon, työntekijöiden lukumäärän tai monikansalliseen yritysryhmään kuulumisen osalta. | Maksumeetmed ei ole piiratud teatavate äriühinguliikide või Liechtensteini territooriumi teatavate osadega, samuti ei ole piiranguid käibe, suuruse või töötajate arvu suhtes ega nõuet olla rahvusvahelise rühma osa. |
| Viranomaiset väittivät näin ollen, etteivät vakuutusalan kytkösyhtiöitä koskevat verotoimenpiteet ole aineellisesti valikoivia. | Nad väidavad, et nende allutatud kindlustusandjate suhtes kohaldatavad maksusätted ei ole valikulised. |
| Liechtensteinin viranomaiset tukivat väitettä, jonka mukaan vakuutusalan kytkösyhtiöiden verotus Liechtensteinissa ei ole aineellisesti valikoivaa, viittaamalla Euroopan komission päätöksiin, jotka koskivat Ahvenanmaan captive-vakuutusyhtiöihin sovellettavaa verojärjestelmää, Irlannin holdingyhtiöiden tukijärjestelmää, Espanjan aineettomista hyödykkeistä saatavien tulojen alennettua verokantaa ja Alankomaiden konsernin sisäisestä vieraasta pääomasta saatavia tuloja koskevaa alennettua verokantaa (groepsrentebox) [18]. | Toetamaks oma väidet, et allutatud kindlustusandjate maksualane kohtlemine Liechtensteinis ei ole valikuline, viitasid Liechtensteini ametiasutused Euroopa Komisjoni otsustele Ahvenamaa allutatud kindlustussüsteemi, Iirimaa äriühingus osalemise korra, Hispaania mittemateriaalselt varalt saadava tulu vähendatud maksustamise ja Madalmaade rühmasisestelt laenudelt saadava tulu vähendatud maksustamise (Groepsrentebox) kohta [18]. Madalmaade-otsust tsiteeriti järgmiselt: |
| Alankomaita koskevaa päätöstä lainattiin seuraavasti: | „Võla kaudu rahastamise puhul ei ole sidusettevõtjad mitteseotud äriühingutega võrreldavas õiguslikus ja faktilises olukorras. |
| ”Mitä taas tulee vieraalla pääomalla tapahtuvaan rahoitustoimintaan, keskenään etuyhteydessä olevat yritykset ovat tilanteessa, jota ei voi tosiasiallisesti ja oikeudellisesti verrata etuyhteydettömien yritysten tilanteeseen. Keskenään etuyhteydessä olevien yritysten pyrkiessä saamaan konsernin sisäistä vieraalla tai omalla pääomalla tapahtuvaa rahoitusta, päinvastoin kuin etuyhteydettömien yritysten tapauksessa kyseessä ei ole puhtaasti kaupallinen toimi. Emo- ja tytäryhtiön edut ovat samat; näin ei ole kaupallisessa liiketoimessa kolmannen luotottajan kanssa, jolloin kukin osapuoli pyrkii saamaan mahdollisimman suuren voiton toisen osapuolen kustannuksella.” | Põhjus on selles, et erinevalt mitteseotud äriühingutest ei osale kontsernisisest laenu või omakapitali kaudu rahastamist taotlevad sidusettevõtted puhtas äritehingus. Ema- ja tütarettevõtjal on samad huvid, erinevalt kolmandast isikust rahastajaga tehtavast äritehingust, kus kumbki pool püüab oma kasumit teise kulul maksimeerida.” |
| Perusteltavuus järjestelmän luonteella ja rakenteella | Õigustus süsteemi olemuse ja üldskeemi kaudu |
| Vaikka valvontaviranomainen katsoisi, että kyseessä olevat toimenpiteet ovat aineellisesti valikoivia, Liechtensteinin viranomaisten mukaan ne ovat joka tapauksessa perusteltuja Liechtensteinin verojärjestelmän luonteen ja rakenteen nojalla. | Liechtensteini ametisutused väidavad, et isegi kui järelevalveamet peaks pidama kõnealuseid meetmeid valikuliseks, on need igal juhul õigustatud Liechtensteini maksusüsteemi olemuse ja üldskeemiga. |
| Näin viranomaiset yhtyvät kolmansien osapuolten tästä seikasta esittämiin huomautuksiin. | Sellega nõustuvad nad kolmandate isikute väljendatud vaadetega. |
| Liechtensteinin viranomaiset tukivat perusteluita, jotka liittyivät vakuutusalan kytkösyhtiöiden määritelmään ja kohteluun EU:n jälleenvakuutusdirektiivin ja solvenssi II -direktiivin mukaisesti, ja väittivät, että vakuutusalan kytkösyhtiöiden toiminta olisi erotettava perinteisestä vakuutustoiminnasta. | Liechtensteini ametiasutused toetasid väiteid seoses allutatud kindlustusandjate ELi edasikindlustamis- ja Solventsus II direktiivi kohase määratlusega, väites, et allutatud kindlustamist tuleks eristada klassikalisest kindlustusärist. |
| Liechtensteinin viranomaiset myönsivät, että kytkösyhtiöiden erilainen kohtelu on perusteltua niiden toiminta-alan rajoittuneisuuden ja niiden erityisen yritysryhmän sisäisen luonteen vuoksi. | Liechtensteini ametiasutused nõustusid, et allutatute erinev kohtlemine on õigustatud, arvestades nende piiratud tegevusvaldkonda ja konkreetset rühmasisest olemust. |
| Toimenpide ei vääristä kilpailua eikä vaikuta sopimuspuolten väliseen kauppaan | Konkurentsi ei moonutata ning lepinguosaliste vahelist kaubandust ei mõjutata |
| Liechtensteinin viranomaiset olivat yhtiön A RE kanssa samaa mieltä siitä, etteivät kytkösyhtiöiden tarjoamat palvelut ole kaupattavissa, koska joillekin riskeille ei ole saatavilla ”ratkaisua vapailta markkinoilta”. | Liechtensteini ametiasutused nõustusid äriühinguga A RE, et allutatute pakutavad teenused ei ole kaubeldavad, sest mõne riski puhul puudub „vabaturu lahendus”. |
| Kyseiset toimenpiteet eivät siis vääristä kilpailua eivätkä vaikuta ETA-sopimuksen sopimuspuolten väliseen kauppaan. | Järelikult ei moonuta kõnealused meetmed konkurentsi ega mõjuta EMP lepingu osaliste vahelist kaubandust. |
| Jos toimenpiteeseen liittyy tukea, kyseessä on voimassa oleva tuki | Kui on tegu abiga, siis on see olemasolev abi |
| Liechtensteinin viranomaiset esittivät, että toimenpiteet olisi katsottava pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 1 kohdassa ja II osan 1 artiklan b kohdan v alakohdassa tarkoitetuksi voimassa olevaksi tueksi, jos niitä voidaan ylipäätään pitää valtiontukena. | Liechtensteini ametiasutused väitsid, et kui kõnealuseid meetmeid saab üldse riigiabina iseloomustada, siis tuleks need lugeda olemasolevaks abiks protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõike 1 ja II osa artikli 1 lõike b punkti v tähenduses. |
| Näin ne yhtyivät jälleen kyseistä asiaa koskevaan kolmansien osapuolten kantaan. | Sellega jagasid nad taas kolmandate isikute seisukohta. |
| Liechtensteinin viranomaisten mukaan kytkösyhtiöitä on verotettu alennetun 0,1 prosentin pääomaverokannan mukaan vuodesta 1989 lähtien, ennen kuin vakuutusalan kytkösyhtiöistä oli annettu erityislainsäädäntöä. | Nad väitsid, et allutatuid on maksustatud 0,1 % vähendatud kapitalimaksuga alates 1989. aastast, kui ei oldud jõustatud ühtegi allutatud kindlustusandjaid käsitlevat eriõigusakti. |
| Lisäksi Liechtensteinin viranomaiset tukivat väitteitä, joiden mukaan verotoimenpiteistä tuli tukea ETA-sopimuksen muuttumisen vuoksi. | Liechtensteini ametiasutused toetasid väidet, et maksumeetmed muutusid riigiabiks EMP lepingu arengu tulemusena. |
| Ne olivat yhtä mieltä yhtiön F kanssa siitä, että 1990-luvun loppupuolella tehdyt muutokset tapahtuivat sen jälkeen, kun vakuutusalan kytkösyhtiöitä koskevat erityistoimenpiteet otettiin käyttöön 18 päivänä joulukuuta 1997 annetulla lailla. | Nõustudes äriühinguga F, arvasid Liechtensteini ametiasutused, et 1990ndate lõpus toimunud areng toimus pärast seda, kui 18. detsembri 1997. aasta seadusega viidi sisse erimeetmed allutatud kindlustusandjatele. |
| Tuen takaisinperintä ei ole yhteisön oikeuden yleisperiaatteiden mukaista | Abi tagasinõudmine ei oleks kokkusobivühenduse õiguse üldpõhimõtetega |
| Liechtensteinin viranomaiset esittivät yhdenmukaisesti yhtiön A ja yhtiön F lausuntojen kanssa, etteivät kytkösyhtiöt ole voineet ennakoida, että vuonna 1997 säädetyt toimenpiteet voisivat olla valtiontukea niiden aseman ja yritysryhmän sisäistä toimintaa koskevien tapausten välisten samankaltaisuuksien vuoksi. | Liechtensteini ametiasutused väitsid, nõustudes äriühingutega A ja F, et allutatud kindlustusandjad ei osanud oodata, et 1997. aastal vastu võetud meetmed võiksid, arvestades nende seisukohtade sarnasust ja rühmasisese tegevusega seotud juhtumeid, olla riigiabi. |
| Kaikki asianosaiset osapuolet väittävät, ettei tuolloin ollut mitään viitteitä siitä, että valvontaviranomaisen alustavat toteamukset olisivat todennäköisiä tai ennakoitavissa. | Kõik huvitatud isikud väidavad, et kunagi ei ole olnud märke sellest, et järelevalveameti esialgsed järeldused olnuksid tõenäolised või ennustatavad. |
| Yhdenmukaisesti kaikkien asianosaisten lausuntojen kanssa Liechtensteinin viranomaiset ilmaisivat myös kantansa, jonka mukaan takaisinperintä olisi vastoin oikeusvarmuuden periaatetta. | Liechtensteini ametiasutused väljendasid kooskõlas kõigi huvitatud isikute avaldustega oma seisukohta, et tagasinõudmine oleks vastuolus õiguskindluse põhimõttega. |
| Oikeusvarmuuden vaatimuksen tarkoituksena on varmistaa, että Euroopan unionin / Euroopan talousalueen lainsäädännön noudattaminen on varmaa ja ennakoitavissa. | Õiguskindluse alusnõue on tagada Euroopa Liidu / EMP õiguse kohaldamise kindlus ja ennustatavus. |
| Lisäksi tämän noudattaminen on entistäkin välttämättömämpää, kun on kyse taloudellisista seurauksista. | Samuti väideti, et seda nõuet tuleks jõustada seda rangemalt juhul, kui sellel on finantsilised tagajärjed. |
| Viranomaisten mukaan, kun Liechtenstein liittyi ETA-sopimukseen vuonna 1995, yhteisön säännöstössä (komission valtiontukipäätöskäytäntö mukaan luettuna) ei katsottu yritysryhmän sisäisen toiminnan verotusta valtiontueksi eikä asiassa tapahtunut vuosina 1995–1997 (jolloin toimenpiteistä säädettiin) muutoksia, jotka olisivat viitanneet tällaisen kannan muuttumiseen. | Väideti, et kui Liechtenstein ühines 1995. aastal EMP lepinguga, ei määratlenud ühenduse õigustik (k.a komisjoni riigiabi alaste otsuste tegemise tava) rühmasisese tegevuse maksustamist riigiabina ning aastatel 1995–1997 (kui meetmed vastu võeti) ei toimunud midagi, mis viidanuks, et see seisukoht võiks muutuda. |
| ARVIOINTI TUESTA | HINDAMINE |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa: | EMP lepingu artikli 61 lõikes 1 on sätestatud, et: |
| ”Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, EY:n jäsenvaltion tai EFTA-valtion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu tämän sopimuksen toimintaan, siltä osin kuin se vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan.” | „Kui käesolevas lepingus ei ole sätestatud teisiti, on igasugune EÜ liikmesriikide või EFTA riikide poolt või riigi ressurssidest ükskõik missugusel kujul antav abi, mis kahjustab või ähvardab kahjustada konkurentsi, soodustades teatud ettevõtjaid või teatud kaupade tootmist, käesoleva lepinguga kokkusobimatu niivõrd, kuivõrd see kahjustab lepinguosaliste vahelist kaubandust.” |
| Valtion varojen olemassaolo | Riigi vahendite olemasolu |
| Tukitoimenpiteiden on oltava valtion myöntämiä taikka valtion varoista myönnettyjä. | Abimeetmeid vahendab riik või toimub see riigi vahendite kaudu. |
| Liechtensteinin pääomaverokanta on tällä hetkellä 0,2 prosenttia, mutta vakuutusalan kytkösyhtiöiltä peritään alennettua 0,1 prosentin verokantaa (ja 0,075 prosentin verokantaa 50 miljoonaa Sveitsin frangia ylittävältä pääoman osuudelta ja 0,05 prosentin verokantaa 100 miljoonaa Sveitsin frangia ylittävältä pääoman osuudelta). | Kuigi kapitalimaksu määr on Liechtensteinis hetkel 0,2 %, kohaldatakse allutatud kindlustusandjate suhtes vähendatud, 0,1 % määra (50 miljonit Šveitsi franki ületava kapitali pealt 0,075 % ja100 miljonit Šveitsi franki ületava kapitali pealt 0,05 %). |
| Vakuutusalan kytkösyhtiöt on myös vapautettu täysin tuloverosta ja kuponkiverosta. | Allutatud äriühingud on peale selle täielikult vabastatud tulumaksust ja kupongimaksust. |
| Täydellisen tai osittaisen verovapauden myöntäessään valtio menettää verotuloja, ja tämä menetys vastaa verotustukiin käytettyjen valtion varojen määrää [19]. | Täieliku või osalise maksuvabastuse tõttu vähenevad riigi tulud, mis on samaväärne riigi vahendite kasutamisega maksukuludeks [19]. |
| Joidenkin yritysten tai tuotteiden tuotannon suosiminen | Teatavate ettevõtjate või teatavate kaupade tootmise soodustamine |
| Yritys | Ettevõtja |
| Valtiontukea voidaan myöntää vain kaupallista toimintaa harjoittaville yrityksille. | Riigiabi saab anda ainult majandustegevusega tegelevale ettevõtjale. |
| Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen mukaan yrityksen käsite kattaa ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohtaa vastaavassa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklassa (nyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklassa) tarkoitetussa merkityksessä ”kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta” [20]. | Euroopa Kohtu seisukohast hõlmab ettevõtja mõiste asutamislepingu artikli 87 (nüüd Euroopa Liidu toimimise lepingu artikkel 107), EMP lepingus vastavalt artikli 61 lõike 1 tähenduses „iga majandustegevuses osalevat üksust, sõltumata selle õiguslikust seisundist ja rahastamise viisist” [20]. |
| Lisäksi tuomioistuimen ”vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee tältä osin myös, että taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla” [21]. Vakuutuksen antaminen on palvelu, joka on periaatteessa taloudellista toimintaa [22]. | Lisaks on kohus „püsinud seisukohal, et iga tegevus, mis seisneb kaupade ja teenuste pakkumises asjaomasel turu, on majandustegevus” [21].Kindlustuse pakkumine on teenus, mis on üldjuhul majandustegevus [22]. |
| Vakuutusalan kytkösyhtiöt tarjoavat vakuutuspalveluja maksua vastaan tietyillä markkinoilla. | Allutatud kindlustusandjad pakuvad kindlal turul tasu eest kindlustusteenust. |
| Tähän ei vaikuta se, että niiden asiakkaita ovat ainoastaan sen yritysryhmän yritykset, johon ne itse kuuluvat. | Asjaolu, et klientuur piirdub üksnes sama rühma ettevõtjatega, millesse nad ka ise kuuluvad, järeldust ei muuda. |
