| Source | Target | | Kytkösyhtiön kanssa samaan yritysryhmään kuuluvat yritykset ovat päättäneet hankkia vakuutuksia toiselta samaan yritysryhmään kuuluvalta tällaisia palveluja tarjoavalta yhtiöltä sen sijaan, että ne hankkisivat niitä yritysryhmän ulkopuoliselta vakuutusyhtiöltä. | Selle rühma ettevõtjad, kuhu allutatu kuulub, on otsustanud osta kindlustust teiselt samasse rühma kuuluvalt äriühingult, kes selliseid teenuseid pakub, selle asemel, et osta neid väliselt kindlustusseltsilt. |
| Kuten jäljempänä todetaan, valvontaviranomainen katsoo näin ollen, että vakuutusalan kytkösyhtiöiden tarjoamat palvelut ovat vaihtoehto kolmannelta osapuolelta ostettaville vakuutuksille. | Nagu allpool osutatud, on järelevalveamet seepärast seisukohal, et allutatud kindlustusandjate pakutavad teenused on alternatiiviks väljastpoolt ostetavale kindlustusele. |
| Vakuutusalan kytkösyhtiöt vastaavat tiettyjen yritysten vakuutustarpeisiin, mikä riittää perusteluksi sille, että ne tarjoavat palvelujamarkkinoilla. | Asjaolu, et allutatud kindlustusandjad rahuldavad teatavate ettevõtjate nõudlust kindlustuse järele, on piisav järeldamaks, et nad pakuvad teenuseid turul. |
| Kytkösyhtiö perustamalla riskien vakuuttaminen keskitetään yritysryhmän yhteen yhtiöön, minkä vuoksi mikään muu markkinoilla toimiva vakuutusyhtiö ei pysty kilpailemaan yritysryhmän riskien vakuuttamisesta. | Asutades allutatud äriühingu, on asjaomaste riskide kindlustamine „allutatud” ühele rühma äriühingule, mis tähendab, et ükski muu turul tegutsev kindlustusselts ei saa konkureerida rühma riskide kindlustamisel. |
| Riskien vakuuttaminen tapahtuisi tavallisesti valitsemalla jokin muista kaupallisista palveluntarjoajista, mutta tässä tapauksessa palvelun tarjoaa sen sijaan yritysryhmän perustama vakuutusalan kytkösyhtiö. | Asjaomaste riskide kindlustamine toimuks üldjuhul muu kommertstarnija valides, kuid kõnealusel juhul pakub teenust rühma poolt asutatud allutatud kindlustusandja. |
| Vakuutusalan kytkösyhtiö perustetaan Liechtensteinissa erillisenä oikeushenkilönä samoin kuin mikä tahansa yhtiö. | Allutatud kindlustusandja on asutatud eraldi juriidilise isikuna Liechtensteinis ja selle ülesehitus on sarnane mis tahes muu äriühingu omaga. |
| Sen tarjoamista palveluista maksetaan, riskit siirretään sille, sen kirjanpito on erillinen ja se on kansallisen lainsäädännön mukaisesti verovelvollinen. | Tema pakutavate teenuste eest makstakse, risk kantakse eritingimusteta temale üle, ta peab eraldi raamatupidamisarvestust ja on riigi õiguse alusel maksukohustuslane. |
| Vakuutusalan kytkösyhtiöt ovat veronalaisia Liechtensteinissa juuri siksi, että ne ovat taloudellista toimintaa sen alueella harjoittavia yrityksiä. | Allutatud kindlustusandjad on tõepoolest Liechtensteinis maksustatavad, kuna nad on jurisdiktsiooni piires majandusega tegelevad ettevõtjad. |
| Erillisen yhtiön perustaminen on kytkösyhtiön perustavien yhtiöiden vapaavalintainen päätös, ja on tavallista sijoittaa kytkösyhtiö alhaisen verotuksen alueelle alemmista verokannoista hyötymiseksi. | Eraldi äriühingu moodustamine on allutatud äriühinguid moodustada otsustavate ettevõtjate vaba valik ning allutatud äriühingud on tavapärane paigutada madala maksumääraga jurisdiktsiooni, et saada kasu madalamatest maksumääradest. |
| Ellei uutta erillistä yhtiötä perustettaisi vaan riskit vakuutettaisiin itse olemassa olevassa yhtiörakenteessa, päätöksestä olla maksamatta kaupallisille vakuutusyhtiöille aiheutuva kustannushyöty näkyisi yleisesti vain pienempinä kuluina – ja näin ollen suurempina voittoina, joista maksettaisiin tavanomaisen verokannan mukaiset verot yhtiön kotimaan verotusalueella. | Kui ei loodaks uut eraldi äriühingut ja riskid kindlustataks ise olemasoleva äriühingu piires, peegelduks kokkuhoid otsusest mitte maksta kommertskindlustajatele üldjuhul vaid väiksemates kuludes – ja seega suuremates tuludes, mille eest tasutaks tavalise määra järgi äriühingu asukohajurisdiktsioonis. |
| Yhtiön perustaminen ja sen sijoittaminen veroparatiisiin tarkoittaa, että vakuutuspalveluja voidaan tarjota yhtiön kotimaan verotusalueen ulkopuolella, jolloin yritysryhmä hyötyy (muun muassa [23]siitä, että itsevakuuttamista koskevasta päätöksestä aiheutuvaa voittoa verotetaan alemman kannan mukaisesti [24].Muodollisen tutkintamenettelyn aikana osa asianomaisista väitti, etteivät kytkösyhtiöt ole yrityksiä ensinnäkään siksi, että ne tarjoavat vakuutuspalveluja vain ”talon sisällä”, ja toiseksi siksi, että niiden tarjoamia palveluja ei ole tarjolla avoimilla markkinoilla lähinnä siitä syystä, että ne koskevat yleisiä usein toteutuvia riskejä, jotka yhtiöt säilyttävät tavallisesti itsellään, tai arvoltaan suuria monitahoisia riskejä, joita ei voi vakuuttaa markkinoilla tai joiden vakuuttamisen kustannukset ovat kohtuuttomat. | Äriühingu loomine ja selle madala maksumääraga paika paigutamine tähendab, et kindlustusteenuseid saab pakkuda väljastpoolt äriühingu asupaigajurisdiktsiooni/-jurisdiktsioone, mis võimaldab rühmal saada kasu (muu hulgas) [23]tänu otsusele end ise kindlustada saadud tulude väiksemast maksustamisest [24].Ametliku uurimise ajal väitsid mõned asjaomased isikud, et allutatud ei ole ettevõtjad, esiteks sellepärast, et nad pakuvad kindlustusteenust üksnes rühmasiseselt, ja teiseks sellepärast, et nende pakutavaid teenuseid ei pakuta avatud turul peamiselt seepärast, et need on seotud äriühingute tavaliste sageli esinevate riskide või keerukate kallite riskidega, mida ei saa turul kindlustada või saab kindlustada liiga kallilt. |
| Palvelujen tarjoaminen ”talon sisällä” | Sisemise tegevusetingimused |
| Kuten edellä todettiin, tutkintamenettelyn aikana viitattiin valvontaviranomaisen päätökseen, joka koski Norjan tielaitoksen Møren ja Romsdalin piiritoimistoa. | Nagu eespool märgitud, viidati uurimise käigus konkreetselt järelevalveameti otsusele Norra maanteeameti Møre ja Romsdali piirkondliku büroo kohta. |
| Norjan tielaitoksessa tehtiin vuonna 1995 rakenneuudistus, ja se jaettiin piiritoimistoihin, joissa jokaisessa on teiden, tunnelien ja siltojen rakentamisesta ja kunnostamisesta vastaava tuotanto-osasto sekä hallinto-osasto, joka vastaa työmääräyksistä ja julkisista tarjouskilpailuista. | Norra maanteeamet korraldati 1995. aastal ümber ja jagati piirkondlikeks büroodeks, millest igaühes on teede, tunnelite ja sildade ehitamise ja korrashoiu eest vastutav tootmisosakond ning tööde tellimise ja avalike pakkumismenetluste haldamise eest vastutav haldusosakond. |
| Tuotanto-osastot vastaavat tielaitokselle kuuluvista tehtävistä sovellettavien laatunormien ja puite-edellytysten mukaisesti, mutta ne eivät osallistu töihin, jotka jäävät tielaitoksen tehtävien ulkopuolelle esimerkiksi avoimilla markkinoilla. | Tootmisosakonnad täitsid ülesandeid, mis kuulusid kohaldatavate kvaliteedistandardite ja raamtingimuste kohaselt maanteeameti kohustuste hulka, kuid ei teinud töid, mis sinna ei kuulunud, näiteks avatud turul. |
| Møren ja Romsdalin piiritoimiston tuotanto-osasto hoiti vain valtion ”talon sisäisiä” tehtäviä, joten valvontaviranomainen totesi, ettei kyseinen toiminta kilpaillut markkinoilla muiden markkinatoimijoiden kanssa. | Kuna Møre ja Romstali piirkondliku büroo tootmisosakond täitis oma ülesandeid siseselt, järeldas järelevalveamet, et selle tegevuse käigus ei konkureeritud turul muude turuosalistega. |
| Osastoa ei siis katsottu yritykseksi, eikä sen rahoitusta näin ollen valtiontueksi. | Seepärast ei loetud osakonda ettevõtjaks ega selle rahastamist seega riigiabiks. |
| Asianomaiset osapuolet ovat väittäneet, että samojen perusteluiden pitäisi päteä myös vakuutusalan kytkösyhtiöihin. | Huvitatud isikud on väitnud, et sama põhjendus peaks kehtima allutatud kindlustusandjate puhul. |
| Valvontaviranomainen ei ole samaa mieltä. | Järelevalveamet ei ole selle seisukohaga nõus. |
| Oikeuskäytännön [25]mukaisesti Norjan tiehallintoa koskevassa päätöksessä mainittuja periaatteita sovelletaan viranomaisten oikeuteen tarjota julkisia palveluja itse kilpailuttamatta sopimusta avoimilla markkinoilla. | Kooskõlas kohtupraktikaga [25]kehtivad otsuses Norra maanteeameti kohta viidatud põhimõtted nende riiklike ametiasutuste puhul, kes kasutavad oma õigust pakkuda avalikke teenuseid ise, pakkumata hankelepingut avatud turul. |
| Yhteisöjen tuomioistuin totesi asiassa Stadt Halle antamassaan tuomiossa [26]: ”Hankintaviranomaisena olevalla viranomaisella on mahdollisuus hoitaa sille kuuluvia yleisen edun mukaisia tehtäviä itse hallinnollisilla, teknisillä tai muilla voimavaroillaan ilman, että sen olisi turvauduttava sellaisten ulkoisten yksikköjen apuun, jotka eivät kuulu sen toimipaikkoihin.” Tarkastellessaan, miten tämä eroaa tilanteesta, jossa yksityinen yritys on osallisena, tuomioistuin jatkoi: ”on […]korostettava sitä, että hankintaviranomaisena olevan viranomaisen ja sen omien toimipaikkojen välistä suhdetta sääntelevät yleisen edun tavoitteiden saavuttamiselle ominaiset seikat ja vaatimukset. Sitä vastoin yksityisen pääoman sijoittaminen yritykseen on yksityisille eduille ominaisten vaikuttimien mukaista ja sillä pyritään luonteeltaan erilaisiin tavoitteisiin.” | Nagu Euroopa Kohus viitas Halle linna kohtuotsuses: [26]„Tellijaks oleval riiklikul ametiasutusel on võimalus täita avalikkuse huvides temale määratud ülesandeid, kasutades oma halduslikke, tehnilisi ja muid ressursse, olemata kohustatud kasutama selleks väliseid üksusi, mis ei ole osa tema enda talitustest.” Viidates sellise stsenaariumi ja eraettevõtjaga seotud juhtumi erinevusele, jätkas kohus: „tuleb tähele panna [], et tellijaks oleva riikliku ametiasutuse ja tema enda talituste suhteid reguleerivad kaalutlused ja nõuded, mis on kohased avalikkuse huvide eesmärkide saavutamiseks. |
| Valvontaviranomaisen mielestä edellä esitettyjen päätelmien mukaisesti vakuutusalan kytkösyhtiöiden oikeudellinen ja tosiasiallinen asema on hyvin erilainen kuin yleisen edun mukaisia palveluja tarjoavan viranomaisen. | Iga erakapitali investeering ettevõtjas toimub aga kaalutlustel, mis on kohased erahuvidele ja on suunatud teistsugustele eesmärkidele.” Järelevalveamet arvab kooskõlas sellise põhjendusega, et allutatud kindlustusandjate õiguslik ja faktiline olukord on väga erinev riiklike ametiasutuste omast, kes pakuvad teenuseid avaliku nõudluse rahuldamiseks. |
| Vakuutusalan kytkösyhtiöt tarjoavat kaupallisia palveluja yksityisille yrityksille, eikä niiden asema ole verrattavissa viranomaisiin – jolloin valtion niille verovapautusten muodossa antamaa tukea on tarkasteltava siinä yhteydessä. | Allutatud kindlustusandjad pakuvad kommertsteenuseid ega ole võrreldavas seisundis – ning igasugust abi, mida riik neile maksuvabastusena annab, tuleb hinnata sellest lähtudes. |
| Kytkösyhtiöt tarjoavat palveluja, joita ei ole saatavilla kaupallisilta vakuutusyhtiöiltä | Allutatud pakuvad teenuseid, mis ei ole kommertskindlustajatelt kättesaadavad |
| Euroopan komissio sai vastikään valmiiksi alakohtaisen tutkinnan Euroopan yritysvakuutuksista. | Euroopa Komisjon lõpetas hiljuti Euroopa kindlustusvaldkonna sektoriuuringu. |
| mitä vakuutuslajeja yhtiö tarjoaa | nende pakutavate kindlustusliikide järgi; |
| onko yhtiö ensivakuuttaja vai jälleenvakuuttaja | selle järgi, kas nad on otse (esmased) kindlustajad või edasikindlustajad; |
| onko yhtiö riippumaton tietystä vakuutusten ostajasta tai liittyykö se tiiviisti tiettyyn ostajaan tai ostajaryhmään (kuten vakuutus- tai jälleenvakuutusalan kytkösyhtiöt). | selle järgi, kas nad on sõltumatud mis tahes kindlast kindlustusvõtjast või tihedalt seotud konkreetse ostja või ostjarühmaga (nagu allutatud kindlustusandjate või edasikindlustajate puhul). |
| Kilpailuun vakuutusmarkkinoilla vaikuttaa perinteisten vakuutustuotteiden vaihtoehtojen saatavuus [29]. | Konkurentsi kindlustusturul mõjutab alternatiivide saadavus traditsioonilistele kindlustustoodetele [29]. |
| Valvontaviranomainen on sitä mieltä, että pääasiallisia vaihtoehtoja on kolme: itsevakuuttaminen, kytkösyhtiön kautta vakuuttaminen ja vaihtoehtoiset riskinsiirtotuotteet (Alternative Risk Transfer) [30]. | Järelevalveamet on seisukohal, et on olemas kolm peamist alternatiivi: enesekindlustamine, allutatud kindlustamine ja alternatiivsed riski ülekandmistooted [30]. |
| Jokaisessa tapauksessa pääsyy vakuutuksen korvikkeen käyttöön on mahdollisuus vähentää kustannuksia. | Kõigil juhtudel on alternatiivide kasutamise esmane põhjus võimalus vähendada kulusid. |
| Vakuutusalan kytkösyhtiön kautta sijoitustoiminnan tuottoa saadaan vakuutusmaksuista, jotka pysyvät yritysryhmän sisällä, jolloin vakuutusmaksujen rakenne voi olla joustavampi. | Allutatud kindlustusandja võimaldab jätta kindlustusmaksetest saadava investeerimistulu rühma sisse ja võimalik, et ka suuremat paindlikkust kindlustusmaksete tegemisel. |
| Vaikka ne eivät välttämättä ole täydellisiä vakuutuksen korvikkeita, ne rajoittavat jossain määrin kilpailua vakuutusmarkkinoilla. | Ehkki nimetatud ei pruugi olla kindlustuse täiuslikud asendajad, on need kindlustusturul teatavaks konkurentsipiiranguks. |
| Vakuutusalan kytkösyhtiöitä pidetään näin ollen vaihtoehtona markkinoilla saatavilla oleville kolmansien osapuolten vakuutuksille. | Seepärast peetakse allutatud kindlustusandjaid alternatiiviks turul leiduvatele välistele kindlustajatele. |
| Komission kertomuksen mukaan ”suuret yritysasiakkaat (jotka ovat koko ajan suurempia, koska monet niistä ovat fuusioiden ja yrityskauppojen tuloksia) voivat nyt käyttää kokoaan perustellakseen, miksi ostavat vakuutuksia pikemminkin vähemmän kuin enemmän. Ne säilyttävät enemmän riskejä, ottavat suurempia omavastuuosuuksia ja käyttävät yhä enemmän kytkösyhtiöitä ja muita yritysvälineitä täyden kaupallisen vakuuttamisen sijaan.” | Komisjoni aruande kohaselt „võivad suured kommertskliendid (ja nad on üha suuremad, sest paljud neist on ise ühinemis- ja omandamistegevuse tulemus) nüüd kasutada oma suurust õigustamaks pigem väiksemat kui suuremat kindlustuse ostmist. Neil on rohkem riske, nad võtavad suurema omavastutuse ja eelistavad täielikule kommertskindlustusele üha enam allutatuid ja muid ettevõtlusvahendeid.” |
| Komission kertomuksen mukaan kytkösyhtiön perustamisen päätavoitteena on | Komisjoni aruande kohaselt on allutatud kindlustusandja asutamise peamised eesmärgid: |
| saada täysi hyöty emoyhtiön/yritysryhmän riskinhallintatekniikoista maksamalla omiin kokemuksiin perustuvia vakuutusmaksuja | kasutada täielikult ära emaettevõtja/rühma riskihaldamismeetodid, makstes enda kogemustel põhinevaid kindlustusmakseid; |
| välttää ensivakuuttajan kiinteät kustannukset ja hallintokulut | vältida otsekindlustajate üld- ja halduskulude kandmist; |
| säilyttää mahdollisimman suuri osuus vakuutusmaksuista ja niistä saatavista sijoitustoiminnan tuotoista yritysryhmän sisällä | säilitada võimalikult suur osa kindlustusmaksetest ja nendelt saadavast investeerimistulust rühma sees; |
| saada veroetuja ja vähentää kuluja veroparatiisin (löyhemmän) sääntelyn avulla | kasutada madala maksutasemega asukoha maksueeliseid ja väiksemaid reguleerimiskulusid (tänu leebemale regulatiivraamistikule); |
| saada riskipreemion kokonaistasoa alemmas hankkimalla jälleenvakuutuksia ”tukkuna” alhaisemmin kustannuksin, kuin perinteinen vakuutusyhtiö tai ensivakuutusyhtiö perisi. | saavutada madalam üldine riskipreemia tase, ostes kindlustuse „hulgi” ja odavamalt kui otsekindlustajalt. |
| Valvontaviranomainen ei ole samaa mieltä joidenkin kolmansien osapuolten väitteistä, joiden mukaan kytkösyhtiöiden tarjoamat palvelut eivät ole kaupallisten vakuutusten vaihtoehtoja. | Järelevalveamet ei ole nõus teatavate kolmandate isikute väidetega, et allutatute pakutavad teenused ei ole kommertskindlustuse alternatiiv. |
| Kuten edellä todettiin, valvontaviranomaisen mielestä kytkösyhtiön vakuutus on palvelu, joka voidaan korvata kaupallisella vakuutuksella [31]. | Nagu eespool märgiti, on järelevalveamet seisukohal, et allutatud kindlustus on teenus, mida saab asendada kommertskindlustusega [31]. |
| Vaikka voi olla, ettei tiettyjä riskejä voi vakuuttaa markkinoilla (tai pikemminkin niitä ei voi vakuuttaa mahdollisen ostajan mielestä kohtuulliseen hintaan), valvontaviranomainen ei katso, että kytkösyhtiöt tarjoavat yksinomaan sellaisia vakuutuspalveluja, joita ei voi saada kaupallisilta vakuutusyhtiöiltä. | Ehkki teatavate riskide kindlustamine ei pruugi turul võimalik olla (või tõenäolisemalt ei ole võimalik hinnaga, mida potentsiaalne ostja peab mõistlikuks), ei nõustu järelevalveamet, et allutatud kindlustusandjad pakuvad ainult selliseid kindlustusteenuseid, mida kommertskindlustajatelt ei saa. |
| Valvontaviranomainen ei myöskään hyväksy sitä, että kaupallisten vakuutusyhtiöiden mahdollinen kohtuuton hinnoittelu tarkoittaisi, etteivät vakuutusalan kytkösyhtiöt harjoita taloudellista toimintaa kilpaillen kyseisten vakuutusyhtiöiden kanssa. | Samuti ei nõustu järelevalveamet, et kui kommertskindlustajatel on liiga kõrged hinnad, võiks see tähendada, et allutatud kindlustusandjad ei tegele majandustegevusega konkureerides kommertskindlustajatega. |
| Yritysryhmään kuuluvat yritykset voivat päättää hankkia (pakolliset ja vapaavalintaiset) vakuutuksensa kaupalliselta vakuutusyhtiöltä tai perustaa vakuutusalan kytkösyhtiön. | Rühma kuuluvatel ettevõtjatel on valik osta oma (kohustuslik ja vabatahtlik) kindlustus kas kommertskindlustajalt või asutada allutatud kindlustusandja. |
| Jos ne valitsevat jälkimmäisen vaihtoehdon, ne sulkevat vakuutusmarkkinat omien riskiensä osalta. | Kui nad valivad viimatinimetatud võimaluse, sulgevad nad kindlustusturu nende enda riskide ulatuses. |
| Kilpailua muiden vakuutusyhtiöiden kanssa on siis olemassa kytkösyhtiön perustamiseen asti sekä aina siihen asti, kun kytkösyhtiön asiakas päättää, haluaako se säilyttää riskin kytkösyhtiössä vai hankkia vakuutuksen (tai jälleenvakuutuksen) avoimilta markkinoilta. | Seepärast eksisteerib konkurents muude kindlustusandjatega allutatud kindlustusandja loomisel ja iga kord kui allutatud kindlustusandja omanik otsustab, mil määral ta soovib hoida riske allutatud kindlustusandja juures või osta kindlustuse (või edasikindlustuse) avatud turult. |
| Valvontaviranomainen huomauttaa myös, että tällä hetkellä vakuutusalan kytkösyhtiöt ovat Liechtensteinissa muiden yritysten tavoin veronalaisia, mutta niille on myönnetty vapautuksia ja niihin sovelletaan eri verokantoja. | Järelevalveamet märgib ka, et allutatud kindlustusandjad on Liechtensteinis praegu maksukohustuslased nagu muudki ettevõtjad, ehkki soodustuste ja erinevate maksumääradega. |
| Näin ollen valvontaviranomainen on todennut, että vakuutusalan kytkösyhtiöiden harjoittama toiminta, vakuutuspalvelujen (tai jälleenvakuutuspalvelujen) tarjoaminen samaan yritysryhmään kuuluville yhtiöille, on taloudellista toimintaa. | Järelevalveamet tegi seepärast järelduse, et allutatud kindlustusandjate tegevus – kindlustuse (või edasikindlustuse) pakkumine nendega seotud äriühinguile – on majandustegevus. |
| Tällä perusteella yhtiöt ovat ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja yrityksiä. | Seega on kõnealused äriühingud ettevõtjad EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses. |
| Verolain 82a §:n soveltamisalaan kuuluville vakuutusalan kytkösyhtiöille aiheutuu toimenpiteestä etua, sillä sen mukaan ne saavat huojennuksia maksuista (tuloveroja ei makseta ja pääomaveroa maksetaan alennetun verokannan mukaan), jotka niiden olisi tavallisesti maksettava omista varoistaan. | Meede annab maksuseaduse artiklis 82a nimetatud kindlustusandjatele eelise, vabastades nad koormistest (tulumaksu mittemaksmine ja kapitalimaksu maksmine vähendatud ulatuses), mida nad üldjuhul peaks kandma oma eelarvest. |
| Verojen maksu on liiketoimintakulu, joka aiheutuu yrityksen tavanomaisessa taloudellisessa toiminnassa ja josta yritys vastaa tavallisesti itse. | Maksude maksmine on ettevõtte tavalise majandustegevuse käigus tehtav tegevuskulu, mille tavaliselt kannab ettevõte ise. |
| Yleensä normaalia alemman verokannan soveltamisesta tai veroista vapauttamisesta aiheutuu etua niille yrityksille, joilla on tällaiseen oikeus. | Võimalus tasuda tavapärasest väiksemaid makse või maksudest vabastamine annab ettevõtjatele üldjuhul eelise. |
| Näille yrityksille aiheutuu etua, koska niiden liiketoimintakulut ovat pienempiä verrattuna muihin samankaltaisessa oikeudellisessa ja tosiasiallisessa asemassa oleviin yrityksiin. | Nende ettevõtjate eelis seisneb vähendatud tegevuskuludes võrreldes muude sarnases õiguslikus ja faktilises olukorras olevate ettevõtjatega. |
| Valvontaviranomainen ei hyväksy tätäkään väitettä. On yritysryhmän vapaavalintainen päätös vakuuttaa riskinsä erillisessä yrityksessä, jolle maksetaan tarjotusta palvelusta. | Riskide kindlustamine eraldi eritingimusteta loodud äriühingus, kellele teenuste eest makstakse, on ettevõtjate rühma vaba valik. |
| Verosäännöt eivät liity vakuutettuihin riskeihin vaan saatuihin tuloihin lähteestä riippumatta. | Maksueeskirjad ei ole seotud kindlustatavate riskide, vaid teenitud tuluga, sõltumata selle allikast. |
| Yritys saa etua, kun sen taloudellisesta toiminnasta saamia tuloja ja pääomaa verotetaan alemman verokannan mukaan tai ei veroteta lainkaan. | Ettevõtja saab eelise oma majandustegevusest tuleneva tulu ja kapitali madalamal või nullmaksustamisel. |
| Vapauttamalla vakuutusalan kytkösyhtiöiden osakkeet tai osuudet kuponkiveroista Liechtensteinin lainsäädäntö tekee samalla vakuutusalan kytkösyhtiöihin sijoittamisesta houkuttelevampaa kuin muihin yhtiöihin sijoittamisesta. | Vabastades allutatud kindlustusandjate aktsiad või osakud kupongimaksust, muudab Liechtensteini seadus allutatud kindlustusandjatesse investeerimise atraktiivsemaks kui muudesse ettevõtjatesse. |
| Vakuutusalan kytkösyhtiöihin sijoittaville aiheutuu siis tästä etua [32]. | Seega antakse allutatud kindlustusandjatesseinvesteerijaile eelis [32]. |
