| Source | Target | | Ollakseen tukea toimenpiteen on oltava valikoiva niin, että sillä suositaan ”jotakin yritystä tai tuotannonalaa”. | Et meede oleks abi, peab see olema valikuline, soodustades „teatavaid ettevõtjaid või teatavate kaupade tootmist”. |
| Aineellisen valikoivuuden arviointi | Valikulisuse hindamine |
| Verolain 73 §:n mukaisesti liiketoimintaa Liechtensteinissa harjoittavat oikeushenkilöt (myös ulkomaiset yhtiöt, joilla on Liechtensteinissa sivuliike) maksavat tulo- ja pääomaveroa. | Maksuseaduse artikli 73 kohaselt maksavad Liechtensteinis äriettevõtjaid käitavad juriidilised isikud (k.a välismaised äriühingud, kellel on Liechtensteinis filiaal) tulu- ja kapitalimaksu. |
| Liechtensteinin verolain 82a §:n mukaisesti vakuutusalan kytkösyhtiöt (”Eigenversicherung”) maksavat kuitenkin alennettua 0,1 prosentin pääomaveroa yleisesti sovellettavan 0,2 prosentin pääomaverokannan sijasta. | Liechtensteini maksuseaduse artikli 82a kohaselt maksavad allutatud kindlustusandjad („Eigenversicherung”) kapitalimaksu aga üldise, 0,2 % määra asemel vähendatud, 0,1 % määraga. |
| Verokantaa alennetaan vielä lisää 50 miljoonaa Sveitsin frangia ja 100 miljoonaa Sveitsin frangia ylittäviltä osuuksilta. | 50 miljonit ja 100 miljonit Šveitsi franki ületavate summade puhul vähendatakse nimetatud määra veelgi. |
| Kuten Liechtensteinin viranomaiset vahvistivat, saman säännöksen perusteella vakuutusalan kytkösyhtiöt eivät maksa tuloveroa. | Liechtensteini ametiasutused kinnitasid, et sama sätte alusel ei maksa allutatud kindlustusandjad tulumaksu. |
| Verolain 88d §:n 3 momentin nojalla vakuutusalan kytkösyhtiöt on vapautettu myös kuponkiverosta. | Maksuseaduse artikli 88d lõike 3 kohaselt on allutatud kindlustusandjad vabastatud ka kupongimaksust. |
| Kun vakuutusalan kytkösyhtiöiltä ei peritä tulo- eikä kuponkiveroa lainkaan ja pääomaveroa peritään vain alennetun kannan mukaan, vakuutusalan kytkösyhtiöille aiheutuu valikoivaa etua verrattuna muihin yrityksiin, joiden liiketoiminnan tuloista peritään tavanomaista veroa. | Olemata kohustatud maksma tulu- ja kupongimaksu ning makstes vaid vähendatud määraga kapitalimaksu, saavad allutatud kindlustusandjad valikulise eelise võrreldes muude ettevõtjatega, kelle äritegevusest saadavat tulu maksustatakse tavapäraselt. |
| Liechtensteinin lainsäädännön ja erityisesti verolain 82a §:n 1 momentin mukaan näitä verohuojennuksia sovelletaan vain sellaisiin vakuutusyhtiöihin, jotka toimivat yksinomaan kytkösyhtiöinä (”Eigenversicherung”). | Liechtensteini seaduste, eriti maksuseaduse artikli 82a lõike 1 kohaselt kehtivad nimetatud maksusoodustused ainult kindlustusseltside suhtes, kes tegelevad vaid allutatud kindlustusandmisega („Eigenversicherung”). |
| Muihin vakuutusyhtiöihin sekä kaiken muun tyyppisiin muilla aloilla toimiviin yrityksiin sovelletaan tavanomaisia verosääntöjä. | Muude kindlustusseltside ja kõigi muud liiki, muudes majandussektorites tegutsevate ettevõtjate suhtes kohaldatakse tavalisi maksueeskirju. |
| Valvontaviranomainen katsoo lisäksi, että verotoimenpiteissä on muitakin valikoivia piirteitä, sillä niiden mukaan verohuojennukset ovat suuremmat niillä vakuutusalan kytkösyhtiöillä, joiden pääoma ylittää 50 miljoonaa tai 100 miljoonaa Sveitsin frangia. | Järelevalveamet on samuti seisukohal, et maksumeetmed sisaldavad veel üht valikulisuse elementi, sest need võimaldavad suuremat maksusoodustust allutatud kindlustusandjatele, kelle kapital ületab 50 või 100 miljonit Šveitsi franki. |
| Valikoivuuden arvioinnin yhteydessä on viitattu Euroopan komission päätökseen, joka koski Ahvenanmaalla toimivien captive-vakuutusyhtiöiden verotusta [37]. | Seoses valikulise hindamisega viidati Euroopa Komisjoni otsusele Ahvenamaa allutatud kindlustusandjate maksustamise kohta [37]. |
| Kyseisessä päätöksessä komissio katsoi, että yrityksiin tavallisesti sovellettavaa verokantaa alemmasta verokannasta hyötyville vakuutusalan kytkösyhtiöille aiheutuu valikoivaa etua, koska tällä suositaan vain vakuutusalan kytkösyhtiöitä ensisijaisina verohuojennuksen saajina. | Selles otsuses oli komisjon seisukohal, et allutatud kindlustusandjad, kelle suhtes kohaldati madalamaid maksumäärasid kui muude äriühingute suhtes tavaliselt, said valikulise eelise, sest maksusoodustuse peamine sihtrühm oli ainult allutatud kindlustusandjad. |
| Valvontaviranomainen yhtyy tähän näkemykseen ja katsoo, että yksin tämä riittää perustelemaan toimenpiteen valikoivuuden [38]. | Järelevalveamet nõustub selle seisukohaga ja arvab, et sellest asjaolust juba piisab, et meede oleks valikuline [38]. |
| Toisin kuin monissa vastikään käsitellyissä monitahoisissa verotukiasioissa, tässä kyseessä olevan toimenpiteen tavoitteet ovat selkeät. | Erinevalt paljudest hiljutistest maksuabi juhtumitest olid kõnealuse meetme eesmärgid selged. |
| Tavanomaisen kannan mukaan perityistä veroista valtio saa tuloja, kun taas vakuutusalan kytkösyhtiöihin sovellettavien verohuojennusten ja -vapautusten tarkoitus on (Liechtensteinin viranomaistenkin mielestä) houkutella liikkuvaa (ja verojen vaikutuksille altista) palvelusektoria Liechtensteiniin. | Tavamääraga maksudest saab riik oma tulu, samal ajal kui allutatud kindlustusandjate suhtes kohaldatud soodustus ja vabastus oli (Liechtensteini ametiasutuste loal) mõeldud liikuva (ja maksutundliku) teenustesektori Liechtensteini meelitamiseks. |
| Näin ollen vakuutusalan kytkösyhtiöt perustetaan ja sijoitetaan tavallisesti erilleen muusta yritysryhmästä (ainakin osittain), jotta yritysryhmä voi hyötyä alhaisemmasta verotuksesta, jota sovelletaan tästä muodollisesta itsevakuuttamisen muodosta aiheutuviin tuloihin. | Sellest tulenevalt luuakse allutatud kindlustusandjaid ja paigutatakse need tavaliselt rühma muudest liikmetest eraldi, et kasutada (vähemalt osaliselt) ära formaliseeritud enesekindlustuse tulude väiksemat maksustamist. |
| Valvontaviranomaisen mielestä ei ole siis mitään syytä todeta, että vakuutusalan kytkösyhtiöiden oikeudellinen ja tosiasiallinen asema olisi eri kuin muiden Liechtensteinissa veronalaisten yritysten. | Järelevalveamet on seisukohal, et seepärast ei ole põhjust järeldada, et allutatud kindlustusandjad oleksid erinevas õiguslikus ja faktilises olukorras võrreldes muude Liechtensteinis maksustatavate ettevõtjatega. |
| Valikoivuuden arviointi verotoimenpiteitä koskevissa aiemmissa valtiontukipäätöksissä | Valikulisuse hindamine varasemates riigiabiotsustes maksumeetmete kohta |
| Osa kolmansista osapuolista esitti muodollisen tutkintamenettelyn aikana, etteivät Liechtensteinin verovapaudet ole åvalikoivia, sillä mikä tahansa taloudellinen yritys voi perustaa halutessaan kytkösyhtiön. | Teatavad kolmandad isikud kinnitasid ametliku uurimise ajal, et Liechtensteini maksusoodustused ei ole valikulised, sest iga ettevõtja võib vabalt moodustada allutatud äriühingu. |
| Valvontaviranomaisen mielestä tämä ei ole pätevä oikeudellinen näkemys, eikä se missään tapauksessa hyväksy väitteen tosiasiaperustaa. | Järelevalveamet ei loe seda õiguslikult põhjendatuks ega nõustu mingil juhul väite faktilise alusega. |
| Valvontaviranomainen on sitä mieltä, että kytkösyhtiön perustaminen edellyttää kahta seikkaa. | Järelevalveamet on seisukohal, et on kaks tingimust, mis peavad allutatud kindlustusandja moodustamiseks täidetud olema. |
| Ensinnäkin vain sellaiset yritykset, jotka pystyvät kattamaan kytkösyhtiön perustamisesta aiheutuvat kiinteät kulut, voivat hyötyä siitä. | Esiteks võivad seda võimalust kasutada üksnes need ettevõtjad, kes suudavad kanda allutatud kindlustusandja moodustamisega kaasnevad kulud. |
| Toiseksi – mikä tärkeämpää – kytkösyhtiön perustaminen on lähinnä muodollinen itsevakuuttamisen muoto, mistä seuraa lisää edellytyksiä. | Teine tingimus, mis on olulisem, tuleneb asjaolust, et allutatud kindlustusandja moodustamine on põhimõtteliselt enesekindlustamise formaliseeritud viis. |
| Valvontaviranomaisen mielestä ainoastaan sellaiset yritykset, joilla on riittävästi varoja (lähinnä suuryritykset), voivat kattaa itsevakuuttamisen riskit [40], ja vakuuttamisen periaatteiden vuoksi toiminnan on oltava tietyn kokoista ja jossain määrin monimuotoista, jotta riski voidaan hallita ilman kolmannelta osapuolelta hankittua vakuutusta. | Järelevalveamet on seisukohal, et enesekindlustuse riske suudavad katta ainult need ettevõtjad, kellel on märkimisväärsed vahendid (peamiselt suurettevõtjad), [40]ja et kindlustamise põhimõtted tähendavad, et riskide haldamiseks ilma kolmanda poole katteta on vaja teatavat suurust ja tegevuse mitmekesisust. |
| Koon ja monimuotoisuuden välttämättömyys on valvontaviranomaisen mielestä itsestään selvää, koska pienimmille yhtiöille voi toiminnasta riippuen aiheutua suuria korvausvelvoitteita, joita ne eivät pysty maksamaan (esimerkiksi kiinteän omaisuuden tuhoutuessa onnettomuudessa tai tulipalossa taikka huolimattomasti toimitettujen tuotteiden tai palvelujen aiheuttaessa loukkaantumisen). | Nimetatud vajadus suuruse ja tegevuse mitmekesisuse järele on järelevalveameti arvates ilmne, arvestades, et ka kõige väiksematel äriühingutel võivad, sõltuvalt nende tegevusalast, olla suured kohustused (näiteks põhivara hävimise tõttu tulekahju või õnnetuse tagajärjel või hooletult tarnitud kauba või teenuste tõttu tekkinud kahju), mida ta ei suuda tasuda. |
| Komissio totesi kyseisessä asiassa, että verovapauden myöntäminen niiden pääomatulojen osalta, joita sijoittaja saa osakkeiden luovutuksesta, kun hänellä on ollut hallussaan vähintään 5 prosenttia sijoituskohteena olleen yhtiön tavanomaisesta osakepääomasta keskeytyksettä vähintään 12 kuukauden ajan, ei ollut aineellisesti valikoiva toimenpide. | Selle puhul leidis komisjon, et maksu tasumisest vabastamine kapitalitulude pealt, mis tekkisid aktsiate müümisel investorite poolt, kellele kuulus vähemalt 12 kuu jooksul vähemalt 5 % investeeringu objektiks olnud äriühingu lihtaktsiatest, ei olnud valikuline. |
| Komissio totesi, että 5 prosentin hallussapitovaatimus ei suosinut samankaltaisessa oikeudellisessa ja tosiasiallisessa asemassa olevaa yritystä toimenpiteellä tavoitellun päämäärän kannalta, sillä toimenpide oli yritysten käytettävissä kokoon tai oikeudelliseen muotoon katsomatta [43]. | Komisjon järeldas, et 5 % omamise nõue ei andnud, arvestades meetme eesmärki, eelist ühelegi võrreldavas õiguslikus ja faktilises olukorras olevale ettevõtjale, võttes arvesse, et see oli kättesaadav kõigile ettevõtjatele, sõltumata suurusest ja õiguslikust struktuurist [43]. |
| Tässä päätöksessä arvioinnin kohteena olevaa verotoimenpidettä sovelletaan toisaalta vain tietynmuotoisiin yrityksiin, jotka harjoittavat tiettyä taloudellista toimintaa (vakuutusalan kytkösyhtiöt), ja joka tapauksessa tällaisia yhtiöitä voivat perustaa vain ne yritykset, joiden varat riittävät kytkösyhtiön perustamiseen ja yritystoiminnan riskien itsevakuuttamiseen. | Käesolevas otsuses hindamisel olev maksumeede kehtib aga ka üksnes kindlat liiki majandustegevusega tegelevate kindlat liiki äriühingute (allutatud kindlustusandjate) suhtes, mida saavad igal juhul moodustada vaid need, kellel on piisavad ressursid selliste äriühingute moodustamiseks ja enese kindlustamiseks ettevõtte riski vastu. |
| Tutkinnan aikana mainittiin myös aineettomista hyödykkeistä saatavia tuloja koskevat Espanjan verohuojennukset. | Uurimise ajal tsiteeriti ka Hispaania vähendatud maksu immateriaalselt varalt. |
| Kyseisessä asiassa komissio katsoi, että aineettomista hyödykkeistä saatavien tulojen veroetuuskohtelu poikkesi tavanomaisista yritysverotuksen säännöistä. | Nimetatud juhtumi puhul oli komisjon seisukohal, et immateriaalselt varalt saadava tulu eeliskohtlemine hälbis ettevõtjate tavapärase maksustamise eeskirjadest. |
| Komissio totesi kuitenkin, etteitoimenpide ollut valikoiva, sillä se oli mahdollinen kaikille Espanjassa yritysveronalaisille yrityksille, joilla on aineettomia hyödykkeitä, ja siitä voi hyötyä mikä tahansa yritysverojen maksaja (kokoon, oikeudelliseen muotoon tai toimialaan katsomatta). | Sellegipoolest otsustas komisjon, et meede ei olnud valikuline, sest see oli avatud igale Hispaanias maksustatavale, immateriaalset vara arendavale ettevõtjale, ja seda võib kasutada iga maksukohustuslasest ettevõtja (sõltumata suurusest, õiguslikust struktuurist ja majandussektorist). |
| Espanjan viranomaiset olivat toimittaneet komissiolle tilastoja, joiden mukaan aineettomia hyödykkeitä (ja niitä edeltänyttä tutkimus- ja kehittämistoimintaa) oli laajalti kaikilla talouden aloilla, myös palvelualalla. | Hispaania ametiasutused esitasid komisjonile statistilised andmed, mis näitasid, et immateriaalset vara (ja neile eelnenud teadusuuringuid ja arendustegevust) leidus laialdaselt kõigis majandussektorites, k.a teenindussektoris. |
| Komission mielestä toimenpide ei vahvista tiettyjen yritysten asemaa jäsenvaltioiden välisessä kaupassa muihin kilpaileviin yrityksiin verrattuna [44]ja sitä sovelletaan erotuksetta kaikkiin taloudellisiin toimijoihin [45]. | Komisjon otsustas, et meede ei paranda ühegi konkreetse ettevõtja liigi positsiooni võrreldes muude ühendusesiseses kaubanduses konkureerijatega [44]ja kehtib vahet tegemata kõigi majanduslikult aktiivsete isikute suhtes [45]. |
| Valvontaviranomaisen mielestä tämäkään päätös ei ole oleellinen tarkasteltaessa vakuutusalan kytkösyhtiöiden verotusta Liechtensteinissa. Tutkinnassa viitattiin vielä komission päätökseen Alankomaiden groepsrentebox-ohjelmasta, jolla on tarkoitus vähentää eroja kahden, konsernin sisäisen rahoitusvälineen, vieraan ja oman pääoman, verokohtelussa. | Taas ei arva järelevalveamet, et see otsus oleks asjakohane allutatud kindlustusandjate maksustamise puhul Liechtensteinis.Peale selle viidati komisjoni otsusele Groepsrenteboxi kava (Madalmaade meede, millega püüti vähendada erinevusi kahe rühmasisese rahastamise vahendi, võla ja omakapitali, maksualase kohtlemise vahel) kohta. |
| Kyseisessä toimenpiteessä konsernin sisäisen rahoituksen yhteydessä saatuja ja maksettuja korkoja verotetaan ”konsernin sisäisenä ryhmänä” (”groepsrentebox”) 5 prosentin kannan mukaan tavanomaisen 25,5 prosentin yhtiöveron sijasta. | Selle meetme kohaselt maksustatakse rühmasiseste rahastamistehingute pealt saadud ja makstud intressi positiivset jääki 5 % tulumaksumääraga võrreldes ettevõtja tavalise 25,5 % tulumaksumääraga. |
| Komission mielestä sellaiselle yritykselle aiheutuvaa etua, joka myöntää lainan siihen etuyhteydessä olevalle yritykselle, ei voida katsoa syrjiväksi, koska etuyhteydessä olevalle yritykselle myönnettävää lainaa ei voida verrata etuyhteydettömälle yritykselle myönnettävään lainaan. | Komisjon arvas, et seotud ettevõtjale laenu andva ettevõtja eelist ei saa pidada diskrimineerivaks, sest laenu seotud ettevõtjale ei saa võrrelda laenuga mitteseotud ettevõtjale. |
| Komission näkemyksen mukaan vaatimus määräysvallan käyttämisestä toisessa yhtiössä on horisontaalinen kriteeri, jota sovelletaan kaikkiin yhtiöihin niiden kokoon, toimialaan tai muuhun eroon katsomatta, ja keskenään etuyhteydessä olevien yritysten välillä vieraalla pääomalla tapahtuvaan rahoitukseen sovellettava eri veroprosenttion vain seurausta objektiivisista eroista, eikä se vaikuta verotuksen tasapuolisuuteen. | Komisjon oli seisukohal, et nõue kontrollida teist äriühingut on horisontaalne kriteerium, mis kehtib kõigi äriühingute suhtes, sõltumata suurusest, sektorist või mis tahes muust erinevusest – seepärast peegeldab erinev maksumäär objektiivseid erinevusi ega mõjuta maksu neutraalsust. |
| Valvontaviranomainen myöntää, että edellä mainituissa tapauksissa on joitakin samankaltaisuuksia tutkinnan kohteena olevien verotoimenpiteiden kanssa – etenkin Irlantia ja Alankomaita koskevien tapausten konsernin sisäisen luonteen osalta –, mutta sen mielestä komission päätelmiä ei voi kuitenkaan soveltaa tässä tapauksessa. | Kuigi järelevalveamet nõustub, et eespool kirjeldatud juhtumitel ja uurimise sisuks olevatel maksumeetmetel on teatavaid sarnasusi, eelkõige Iirimaa ja Madalmaade juhtumite rühmasisene olemus, ei nõustu ta, et komisjoni põhjendus kehtib ka kõnealuse juhtumi puhul. |
| Komission päätelmissä oli jokaisessa näistä tapauksista oleellista, että etua aiheuttavaan verokohteluun johtava toimi on mahdollinen mille tahansa yritykselle, ja tältä osin liiketoimen vähimmäisarvoa koskevat rajoitukset (yrityksen perustaminen Alankomaissa ja omistuksen vähimmäismäärä Irlannissa) oli valvontaviranomaisen mielestä tärkeää poistaa. | Olulise osa komisjoni põhjendustest moodustas kõigi nimetatud juhtumitepuhul see, et tegevus, mis tagab soodsama maksustamise, on kättesaadav igale ettevõtjale; selles suhtes peab järelevalveamet oluliseks tühistada minimaalsed finantstehingute summad (äriühingu loomiseks Madalmaades ja asjaomase valduse miinimumväärtus Iirimaal). |
| Edellä esitettyjen syiden perusteella valvontaviranomainen katsoo, ettei vakuutusalan kytkösyhtiön perustaminen ole mahdollista mille tahansa yritykselle (ja toteaa, että tietynmuotoista yhtiötä koskeva verovapautus eroaa joka tapauksessa tämän tapauksen olosuhteista). | Eespool loetletud põhjustel on järelevalveamet seisukohal, et allutatud kindlustusandja loomine ei ole igale ettevõtjale kättesaadav (ja järeldab, et ühele äriühingu vormile omane maksusoodustus on igal juhul käesoleva juhtumi asjaoludest erinev). |
| Verojärjestelmän logiikka | Maksusüsteemi loogika |
| Erityistä tai valikoivaa verotoimenpidettä voidaan kuitenkin perustella verojärjestelmän logiikalla [46]. | Konkreetset või valikulist maksumeedet saab sellegipoolest õigustada maksusüsteemi loogikaga [46]. |
| Toimenpiteet, joiden tarkoituksena on vapauttaa osittain tai kokonaan tietyn alan yritykset yleisen järjestelmän tavanomaisen soveltamisen mukaisista maksuista, voivat olla valtiontukea, ellei kyseistä vapautusta voida perustella yleisen verojärjestelmän luonteella tai rakenteella [47]. | Meede, mille eesmärgiks on vabastada konkreetse sektori ettevõte osaliselt või täielikult maksudest, mis tulenevad üldise süsteemi tavalisest kohaldamisest, kui sellist vabastust ei saa üldise maksusüsteemi olemuse ja loogikaga põhjendada, võib olla riigiabi [47]. |
| On siis mahdollista, etteivät vakuutusalan kytkösyhtiöihin sovellettavat erityiset verosäännöt ole valikoivia, jos ne ovat perusteltuja Liechtensteinin verojärjestelmän luonteen ja rakenteen nojalla. | Seepärast on võimalik, et konkreetsed, allutatud kindlustusandjate suhtes kohaldatavad maksueeskirjad ei ole valikulised, kui need on õigustatud Liechtensteini maksusüsteemi olemuse ja üldskeemiga. |
| Valvontaviranomaisen on arvioitava, johtuuko kyseisestä verotoimenpiteestä aiheutuva yritysten erilainen kohtelu etujen tai rasitteiden suhteen koko sovellettavan yleisen järjestelmän luonteesta tai rakenteesta. Jos erilainen kohtelu perustuu muihin tavoitteisiin kuin niihin, joita koko järjestelmällä haetaan, kyseinen toimenpide on periaatteessa katsottava valikoivaksi. | Järelevalveamet peab hindama, kas ettevõtjate erinev kohtlemine kõnealuse maksumeetmega kehtestatavate eeliste või koormiste näol tuleneb kehtiva süsteemi olemusest või üldskeemist. |
| Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan erilaisen kohtelun yritysten välillä käyttöön ottaneen EFTA-valtion on osoitettava, että tällainen on perusteltua kyseisen järjestelmän luonteen ja rakenteen nojalla [48]. | Kui selline vahetegemine põhineb muudel eesmärkidel kui üldskeemiga taotletavad, võib kõnealust meedet põhimõtteliselt valikuliseks pidada.Väljakujunenud kohtupraktika kohaselt peab ettevõtjatele erineva kohtlemise kehtestanud EFTA riik tõestama, et see on õigustatud kõnealuse süsteemi olemuse ja üldskeemiga [48]. |
| Valvontaviranomaisen on siis selvitettävä, täyttävätkö vakuutusalan kytkösyhtiöihin sovellettavat erityiset verosäännöt verojärjestelmään olennaisesti kuuluvat tavoitteet vai ovatko niiden tavoitteet toiset. Liechtensteinin viranomaiset ovat todenneet, että tämä verohuojennus otettiin käyttöön, jotta vakuutusalan kytkösyhtiötoimintaa perustettaisiin ja harjoitettaisiin Liechtensteinissa uutena taloudellisen toiminnan alana. | Järelevalveamet peab seejärel kaaluma, kas allutatud kindlustusandjate suhtes kohaldatavad maksustamise erieeskirjad täidavad maksusüsteemi olemuslikke eesmärke või püüdlevad need muude eesmärkide poole.Liechtensteini ametiasutused on väitnud, et kõnealune maksusoodustus võeti kasutusele selleks, et luuaLiechtensteini allutatud kindlustussektor kui uus majandustegevuse valdkond ja arendada seda. |
| Valvontaviranomaisen mielestä tämä on selkeästi taloudellinen ja poliittinen päämäärä, joka ei kuulu erottamattomasti tuloveroihin eikä näin ollen verojärjestelmän logiikkaan [49].Liechtensteinin viranomaiset väittivät lisäksi joidenkin kolmansien osapuolten tavoin, että kytkösyhtiöiden erilainen kohtelu muihin vakuutusyhtiöihin verrattuna on tunnustettu ETA-oikeuteen kuuluvassa vakuutusyhtiöitä koskevassa johdetussa lainsäädännössä, erityisesti jälleenvakuutusdirektiivissä 2005/68/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston uudessa solvenssi II -direktiivissä 2009/138/EY [50]. | Järelevalveameti arvates on see ilmselgelt majanduslik ja poliitiline eesmärk, mis ei ole tulumaksule omane, ja seega ei ole see kooskõlas maksusüsteemi loogikaga [49].Liechtensteini ametiasutused väitsid, nagu ka teatavad kolmandad isikud, et allutatute erinev kohtlemine võrreldes muude kindlustusseltsidega on kiidetud heaks EMP õiguses kindlustusseltse käsitlevate teiseste õigusaktidega, eelkõige edasikindlustamisdirektiiviga 2005/68/EÜ ja uue Solventsus II direktiiviga (Euroopa Parlamendi ja nõukogu direktiiv 2009/138/EÜ) [50]. |
| EU:n jälleenvakuutusdirektiivin ja solvenssi II -direktiivin sanotaan erottelevan vakuutusalan kytkösyhtiöt perinteisistä tai kaupallisista vakuutusyhtiöistä, ja väitteiden mukaan tämä on yhdenmukaista Liechtensteinin lainsäädäntöön perustuvan erilaisen verokohtelun kanssa.Valvontaviranomainen myöntää, että vakuutusalan kytkösyhtiöiden ja muiden vakuutusyhtiöiden välinen erottelu voi olla perusteltua siltä osin, kuin on kyse esimerkiksi sisämarkkinoiden sääntelyä koskevista vaatimuksista, joilla varmistetaan esimerkiksi tietyn pääoman säilyttäminen. | Öeldi, et ELi edasikindlustamisdirektiivis ja Solventsus II direktiivis eristatakse allutatud kindlustusandjaid traditsioonilistest ehk kommertskindlustajatest, ja väideti, et see on kooskõlas Liechtensteini õiguse kohase erineva maksualase kohtlemisega.Järelevalveamet möönab, et allutatud ja muude kindlustusandjate eristamiseks võivad olla mõjuvad põhjused seoses siseturu regulatiivnõuetega hoida näiteks teatavat kapitali taset. |
| Se ei kuitenkaan näe, miten tällaisilla vaatimuksilla voitaisiin perustella pääomatulojen ja vakuutuspalvelujen tarjoamisesta saatavien tulojen erilaista verotusta. | Ometi ei suuda ta mõista, kuidas võiksid sellised nõudmised õigustada kindlustuse andmisega seotud majandustegevusest saadud kapitalitulude ja kasumi erinevat maksustamist. |
| Valvontaviranomaisen mielestä tällaiset näkemykset, olivatpa ne miten päteviä tahansa, eivät liity tulo- ja pääomaverojärjestelmän logiikkaan, joten niillä ei voida perustella ainoastaan vakuutusalan kytkösyhtiöihin sovellettavaa osittaista tai täydellistä verovapautusta. | Järelevalveameti arvates ei ole nimetatud kaalutlused, olgu need kui tahes mõjuvad, seotud tulu- ja kapitalimaksu süsteemi loogikaga ja nendega ei saa seepärast õigustada üksnes allutatud kindlustusandjate suhtes kohaldatavat täielikku või osalist maksusoodustust. |
| Tulo- ja pääomaverojärjestelmien loogisena päämääränä on saada tuloja taloudellisessa toiminnassa syntyvistä tuloista ja pääomasta. | Tulu- ja kapitalimaksu loogika on riigitulu saamine majandustegevusega loodud kapitalilt ja tulult. |
| Tältä osin ei ole oleellista, sovelletaanko kyseiseen toimintaan enemmän tai vähemmän tiukkoja sääntelyvaatimuksia. | Kõnealuses kontekstis ei ole oluline, kas nimetatud tegevuse suhtes kehtivad rangemad või leebemad regulatiivnõuded. |
| Näistä syistä valvontaviranomainen katsoo, etteivät vakuutusalan kytkösyhtiöihin Liechtensteinissa sovellettavat poikkeukset ole perusteltuja Liechtensteinin verojärjestelmän luonteen ja rakenteen nojalla. | Neil põhjustel on järelevalveamet seisukohal, et Liechtensteinis allutatud kindlustusandjate suhtes kohaldatavad maksusoodustused ei ole Liechtensteini maksusüsteemi olemuse ja üldskeemiga õigustatud. |
| Kilpailun vääristyminen ja vaikutus sopimuspuolten väliseen kauppaan | Konkurentsi moonutamine ja lepinguosalistevahelise kaubanduse kahjustamine |
| Kuuluakseen ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan toimenpiteen täytyy vääristää tai uhata vääristä kilpailua ja vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan. | Selleks et saaks kohaldada EMP lepingu artikli 61 lõiget 1, peab meede moonutama või ähvardama moonutada konkurentsi ja mõjutama lepinguosaliste vahelist konkurentsi. |
| Toimenpide vääristää kilpailua, jos tuen saaja kilpailee muiden yritysten kanssa markkinoilla, joilla kilpailu on avointa, ja toimenpide vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, kun se vahvistaa yrityksen asemaa jäsenvaltioiden välisessä kaupassa muihin kilpaileviin yrityksiin verrattuna [51]. Kuten edellä todettiin, valvontaviranomaisen mielestä vakuutusalan kytkösyhtiöt harjoittavat taloudellista toimintaa, johon kuuluu vakuutuspalvelujen tarjoaminen vaihtoehtona kaupalliselle vakuuttamiselle. | Selleks et meede moonutaks konkurentsi, piisab asjaolust, et abi saaja konkureerib muude ettevõtjatega konkurentsile avatud turgudel, ja et asjaomane meede mõjutab ühendusesisest kaubandust, tugevdades finantsiliselt ühe ettevõtja positsiooni võrreldes muude ühendusesiseses kaubanduses konkureerivate ettevõtjatega [51]. |
| Vakuutusmarkkinoilla kilpailu on avointa, ja näin ollen vakuutusalan kytkösyhtiöille tarjottu etu vaikuttaa vääristävällä tavalla. | Nagu eespool öeldud, on järelevalveamet seisukohal, et allutatud kindlustusandjad tegelevad majandustegevusega, mis seisneb kindlustusteenuste pakkumises alternatiivina kommertskindlustusele. |
| Sillä kannustetaan tiettyjä yritysryhmiä perustamaan omia vakuutusyhtiöitä vakuuttamaan riskejä, joiden varalta olisi muutoin hankittu vakuutukset avoimilta markkinoilta. | Kindlustusturg on konkurentsile avatud ja seetõttu on allutatud kindlustusandjatele pakutavad eelised moonutava mõjuga. |
