Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
Koska edun saavien yhtiöiden vakuutuspalvelut ovat toimintaa, johon sisältyy sopimuspuolten välistä kauppaa, myös vaikutuksen ETA-maiden väliseen kauppaan katsotaan toteutuvan [52].Teataval ettevõtjarühmal on stiimul asutada oma kindlustusseltse nende riskide kindlustamiseks, mida kindlustataks vastasel korral avatud turul.Kuna soodustust saavate äriühingute pakutavad kindlustusteenused on tegevus, mis kuulub lepinguosaliste vahelise kaubanduse hulka, loetakse ka EMP-sisene kaubandus mõjutatuks [52].
Valvontaviranomainen toteaa, että vakuutusalan kytkösyhtiöihin Liechtensteinissa sovellettavat erityiset verosäännöt ovat ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.Järelevalveamet järeldab, et Liechtensteinis allutatud kindlustusandjate suhtes kohaldatavad maksualased erimeetmed on riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses.
Pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaan ”EFTAn valvontaviranomaiselle on ilmoitettava tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa […]. Asianomainen valtio ei saa panna ehdottamiaan toimenpiteitä täytäntöön ennen kuin menettelyn tuloksena on saatu aikaan lopullinen päätös”.Protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikes 3 on sätestatud, et „EFTA järelevalveametit tuleb teavitada kõikidest plaanidest abi määramise või muutmise kohta piisavalt aegsasti, et ta võiks avaldada oma arvamuse []. Asjaomane riik ei tohi oma kavandatud meedet jõustada enne lõpliku otsuse tegemist”.
Vakuutusalan kytkösyhtiöihin sovellettavat pääoma-, tulo- ja kuponkiveroa koskevat erityissäännöt otettiin käyttöön joulukuussa 1997 annetulla verolailla, eli sen jälkeen kun ETA-sopimus tuli voimaan.Allutatud kindlustusandjate suhtes kohaldatavad kapitali-, tulu- ja kupongimaksu erieeskirjad kehtestati maksuseadusega 1997. aasta detsembris, s.o pärast EMP lepingu jõustumist.
Liechtensteinin viranomaiset eivät ilmoittaneet tästä verolain muutoksesta valvontaviranomaiselle.Liechtensteini ametiasutused ei teavitanud järelevalveametit sellestmuudatusest.
Liechtensteinin viranomaiset ja muutamat kolmannet osapuolet väittivät, että vakuutusalan kytkösyhtiöitä koskeva Liechtensteinin verojärjestelmä olisi voimassa olevaa tukea.Liechtensteini ametiasutused ja teatavad kolmandad isikud on väitnud, et allutatud kindlustusandjaid soosiv Liechtensteini maksukord on olemasolev abi.
Ne väittävät, että verotoimenpiteestä tuli tukea vasta ETA-oikeuden muuttumisen myötä, sillä toimenpiteiden tullessa voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998 [53]sellaisia sääntöjä tai ennakkotapauksia ei ollut, joiden perustella verotoimenpiteisiin saattaisi liittyä valtiontukea [54].Nad väidavad, et maksumeetmed muutusid abiks alles EMP õiguse arengu tulemusena pärast nende jõustumist 1. jaanuaril 1998; [53]puudusid eeskirjad ja pretsedendid, mis oleksid näidanud riigiabi ja maksumeetmete seost [54].
Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 1 artiklan b kohdan v alakohdan mukaan tuen katsotaan olevan voimassa olevaa tukea, jos voidaan osoittaa, ettei se ollut tukea käyttöönottohetkellään, mutta on muuttunut myöhemmin tueksi ETA:n muuttumisen vuoksi ilman, että EFTA-valtio olisi muuttanut sitä myöhemmin.Järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 II osa artikli 1 lõike b punktis v on sätestatud, et abi loetakse olemasolevaks abiks juhul, kui on võimalik tõestada, et selle jõustumise ajal ei olnud see abi, kuid muutus abiks hiljem EMP arengu tõttu; ja kui meedet ei ole hiljem EFTA riigi poolt muudetud.
Valvontaviranomainen katsoo kuitenkin, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin teki selväksi jo 1970-luvulla, että nyt arvioitavana olevien verovapautusten luonteiset toimenpiteet voivat olla valtiontukea.Järelevalveamet on aga seisukohal, et Euroopa Kohus tegi juba 1970ndatel selgeks, et hindamisel olevate maksusoodustustega sarnased maksusoodustused võivad olla riigiabi.
Tuomioistuin totesi vuonna 1974 [55], että toimenpiteet, joilla on tarkoitus vapauttaa tietyn alan yritykset verojärjestelmän tavanomaisen soveltamisen mukaisista maksuista, ovat valtiontukea (ellei poikkeusta voida perustella järjestelmän luonteen tai rakenteen nojalla).Euroopa Kohus jõudis 1974. aastal tehtud kohtuotsuses [55]järeldusele, et kõiki meetmeid, mille eesmärk on vabastada konkreetse sektori äriühingud maksusüsteemi tavapärase kohaldamisega kaasnevatest maksudest (ilma et kõnealuse süsteemi olemuse või üldskeemi alusel oleks selline vabastamine põhjendatud), käsitletakse riigiabina.
Vuonna 1987 [56]tuomioistuin totesi nimenomaisesti, että verotulojen menetys vastaa verotustukiin käytettyjen valtion varojen määrää. Tällainen näkemys on esitetty myös ennen Liechtensteinin verolain täytäntöönpanoa tehdyissä valvontaviranomaisen päätöksissä, joissa valvontaviranomainen totesi yritysten vapauttamisen verojen maksamisesta olevan (ETA-sopimuksen toimintaan soveltumatonta) valtiontukea Suomessa vuonna 1994 [57]ja Norjassa vuosina 1995 [58]ja 1997 [59].aastal kinnitas kohus [56]selgesõnaliselt, et maksutulu kaotamine on samaväärne riigi vahendite kasutamisega maksukuluna.See lähenemisviis peegeldub ka otsustes, mille järelevalveamet on teinud enne Liechtensteini maksuseaduse jõustumist, ja milles ta järeldas, et ettevõtjate vabastamine maksudest oli (sobimatu) riigiabi 1994. aastal Soomes [57]ning 1995. [58]ja 1997. [59]aastal Norras.
Lisäksi Ecofin-neuvosto antoi 1 päivänä joulukuuta 1997 päätelmät ja päätöslauselman yritysverotukseen sovellettavista menettelysäännöistä [60]käytyään laajaa keskustelua yhteisössä esiintyvää haitallista verokilpailua estävän toiminnan yhteensovittamisesta yhteisön tasolla.1. detsembril 1997. aastal pärast ulatuslikku arutelu kooskõlastatud tegevuse vajaduse kohta, et tõkestada kahjustavat maksukonkurentsi, võttis Euroopa ministrite nõukogu vastu mitu otsust ja leppis kokku äriühingute maksustamise korral kohaldatavat toimimisjuhendit käsitleva resolutsiooni suhtes [60].
Valvontaviranomainen on toista mieltä Liechtensteinin viranomaisten ja kolmansien osapuolten esittämistä väitteistä, joiden mukaan valikoivuuden määrittämistä koskevat kriteerit, joita komissio (tai valvontaviranomainen) on soveltanut verotukseen liittyviä asioita arvioidessaan, olisivat muuttuneet sen jälkeen, kun tutkinnan kohteena olevista verotoimenpiteistä on säädetty.Seepärast kohustus komisjonkohaldama rangemalt juba olemas olnud eeskirju [64]. Järelevalveamet ei nõustu, nagu näitaks Liechtensteini ametiasutuste väited, et kriteeriumid, mida komisjon (või järelevalveamet) kasutas maksuküsimuste hinnangus valikulisuse kindlakstegemiseks, oleksid muutunud pärast uurimisaluste maksumeetmete vastuvõtmist.
Komission tiedonanto yritysverotuksesta ja valvontaviranomaisen vastaavat suuntaviivat perustuvat yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön, ja niissä vahvistetaan, että SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaa ja (vastaavasti) ETA-sopimuksen 61 artiklan 1kohtaa sovelletaan verotoimenpiteisiin.Komisjoni teatis ettevõtjate maksustamise kohta ja järelevalveameti vastavad suunised põhinevad Euroopa kohtu ja Esimese Astme Kohtu pika aja jooksul välja kujunenud kohtupraktikal ja kinnitavad, et Euroopa Liidu toimimise lepingu artiklid 107 ja 108 ning (vastavalt) EMP lepingu artikli 61 lõige 1 kehtivad maksumeetmete kohta.
Lisäksi vaikka voitaisiin todeta, että tällainen muutos käytännöissä on tapahtunut, oikeuskäytännön perusteella ei voitaisi edelleenkään hyväksyä väitettä, jonka mukaan verotoimenpiteet ovat voimassa olevaa tukea, sillä komission tai valvontaviranomaisen soveltamien valikoivuutta koskevien kriteerien ei voida osoittaa muuttuneen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 1 artiklan b kohdan v alakohdassa tarkoitetun ”Euroopan talousalueen kehityksen” johdosta [65]. Näin ollen toimenpiteitä ei voida valvontaviranomaisen mielestä määritellä voimassa olevaksi tueksi, joka on toteutettu ennen ETA-sopimuksen muuttumista.Toetudes kohtupraktikale, kui isegi saaks kindlaks teha, et tavad on mainitud viisil muutunud, ei saaks ikkagi nõustuda väitega, et maksumeetmed on olemasolev abi, sest see väide ei tõesta, et komisjoni või järelevalveameti poolt valikulise kindlakstegemiseks kasutatud kriteeriumide mis tahes muutus oleks tingitud „Euroopa Majanduspiirkonna arengust” protokolli nr 3 II osa artikli 1 lõike b punkti v tähenduses [65].Seepärast ei nõustu järelevalveamet, et kõnealuseid meetmeid saaks määratleda olemasoleva abina, mis on rakendatud enne EMP lepingu arengut.
Toimenpide on siis uutta tukea, josta ei ilmoitettu valvontaviranomaiselle.Seepärast on meede uus abi, millest järelevalveametit ei teavitatud.
Liechtensteinin viranomaiset eivät näin ollen ole noudattaneet pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisia velvoitteitaan.Seepärast ei ole Liechtensteini ametiasutused täitnud oma kohustusi vastavalt protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikele 3.
ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi katsotut toimenpiteet eivät yleensä sovellu ETA-sopimuksen toimintaan, ellei jotakin ETA-sopimuksen 61 artiklan 2 tai 3 kohdan poikkeuksista voida soveltaa.EMP lepingu artikli 61 lõikes 1 riigiabina määratletud toetusmeetmed on üldiselt kokkusobimatud EMP lepingu tingimustega, välja arvatud juhul, kui nad kuuluvad vähemalt ühe EMP lepingu artikli 61 lõikes 2 või 3 sätestatud erandi alla.
ETA-sopimuksen 61 artiklan 2 kohdan poikkeus ei ole sovellettavissa kyseessä olevaan tukeen, koska sillä ei ole tarkoitus saavuttaa mitään säännöksessä luetelluista tavoitteista.Artikli 61 lõikes 2 sätestatud erand ei ole kohaldatav kõnealuse abi suhtes, mille siht ei ole nimetatud sättes loetletud eesmärkide saavutamine.
Myöskään ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a tai b alakohtaa ei voida soveltaa.Samuti ei kehti selle suhtes EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punktid a ja b.
Kyseinen tuki ei liity tuotantopääomaan sijoittamiseen.Kõnealune abi ei ole seotud mingi investeeringuga tootmiskapitali.
Sillä vain vähennetään kuluja, joista yhtiöiden olisi tavallisesti vastattava osana jokapäiväistä liiketoimintaansa, joten se voidaan luokitella toimintatueksi.See üksnes vähendab kulusid, mida ettevõtjad tavajuhul kannaks oma igapäevase tegevuse raames, ja liigitatakse sellest tulenevalt tegevusabiks.
Toimintatuen ei tavallisesti katsota sopivan ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen.Nagu sätestatud EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punktis c, ei peeta tegevusabi tavaliselt sobivaks teatava majandustegevuse või teatavate piirkondade arengu soodustamiseks.
Toimintatuki on sallittua vain erityisissä olosuhteissa (esimerkiksi tietyntyyppisessä ympäristö- tai aluetuessa), jos tällainen poikkeus sallitaan valvontaviranomaisen suuntaviivoissa.Tegevusabi on lubatud vaid eriolukordades (näiteks teatavat liiki keskkonna- või piirkondlik abi), kui järelevalveameti suunised sellist erandit lubavad.
Mikään suuntaviivoista ei kuitenkaan sovellu kyseessä olevaan tukeen.Kõnealuse abi suhtes ei kehti ükski neist suunistest.
Näin ollen valvontaviranomainen toteaa, että vakuutusalan kytkösyhtiöihin sovellettavat erityiset verosäännöt eivät sovellu ETA-sopimuksen toimintaan.Seepärast tegi järelevalveamet järelduse, et allutatud kindlustusandjate suhtes kohaldatavad maksualased erieeskirjad ei sobi kokku EMP lepinguga.
LUOTTAMUKSENSUOJA JA OIKEUSVARMUUSÕIGUSPÄRASED OOTUSED JA ÕIGUSKINDLUS
Tuensaajat voivat vedota luottamuksensuojan ja oikeusvarmuuden oikeusperiaatteisiin kyseenalaistaakseen sääntöjenvastaisesti myönnetyn valtiontuen takaisinperintää koskevan määräyksen.Abisaajad võivad kasutada ebaseaduslikult antud riigiabi tagasinõude vaidlustamiseks õiguspäraste ootuste ja õiguskindluse õiguslikke aluspõhimõtteid.
Valvontaviranomainen tuntee myös Euroopan komission 2000-luvun alussa omaksuman lähestymistavan luottamuksensuojaa koskevassa kysymyksessä, kun se on kieltänyt vastaavia verotoimenpiteitä [78].Järelevalveamet on teadlik Euroopa Komisjoni 2000. aastate alguse lähenemisviisist õiguspärastele ootustele, keelates samalaadsed maksumeetmed [78].
Asiaan sovellettavan lähestymistavan yhtenäisyyden varmistamiseksi koko Euroopan talousalueella valvontaviranomainen toteaa näin ollen komission käytännön huomioon ottaen, että tuensaajat saattoivat perustellusti luottaa siihen, etteivät verotoimenpiteet olleet valtiontukea, kun ne otettiin käyttöön.Tällainen luottamus ei ole kuitenkaan voinut jatkua loputtomiin, kun otetaan huomioon kyseisenä aikana tapahtunut kehitys verotoimenpiteiden arvioinnissa valtiontukisääntöjen mukaisesti.Arvestades komisjoni tavasid ja tagamaks ühtne lähenemine sellele küsimusele kogu EMPs, teeb järelevalveamet järelduse, et abisaajail võisid olla maksumeetmete kasutuselevõtmise ajal õigustatud ootused, et need ei kujuta endast riigiabi.Arvestades maksumeetmete hindamise arengut riigiabi seisukohalt kõnealusel ajavahemikul, ei oleks sellised ootused aga võinud igavesti kesta.
Komissio käynnisti muodollisen tutkintamenettelyn Ahvenanmaalla toimivien captive-vakuutusyhtiöiden hyväksi Suomessa myönnetyistä verovapauksista 11 päivänä heinäkuuta 2001 [79], ja ilmoitti epäilevänsä, etteivät toimenpiteet ole yhdenmukaisia valtiontukisääntöjen kanssa.Komisjon algatas 11. juulil 2001 ametliku uurimismenetluse seoses Soomes Ahvenamaal allutatud kindlustusandjate suhtes kohaldatud maksumeetmetega, [79]teatades oma kahtlustest, et meetmed ei pruugi olla riigiabi eeskirjadega kokkusobivad.
Tutkinta aloitettiin Suomen viranomaisten ilmoitettua toimenpiteistä 15 päivänä heinäkuuta 1998, seitsemän kuukautta Liechtensteinin toimenpiteen käyttöönoton jälkeen.Nimetatud uurimine sai alguse sellest, kui Soome ametiasutused teavitasid meetmest 15. juulil 1998, ehk seitse kuud pärast Liechtensteini meetmete rakendamist.
Suomen viranomaiset siirsivät verotoimenpiteen käyttöönottoa siihen saakka, kunnes komissio olisi tehnyt päätöksen.Soome ametiasutused peatasid maksumeetmete kasutuselevõtmise kuni komisjoni otsuseni.
Päätös, jossa todettiin nimenomaisesti, että captive-vakuutusyhtiöille myönnetyt verovapaudet olivat yhteismarkkinoille soveltumatonta valtiontukea, tehtiin 10 päivänä heinäkuuta 2002.10. juulil 2002 tuli otsus, milles tehti järeldus, et allutatud kindlustusandjatele tehtavad maksusoodustused on sobimatu riigiabi.
Koska Liechtensteinin verotoimenpiteet ovat sisällöltään samat kuin Ahvenanmaalla toimiville captive-vakuutusyhtiöille ehdotetut toimenpiteet Suomessa, valvontaviranomainen katsoo, että kaikkien tuensaajien [80]olisi pitänyt olla tietoisia viimeistään 6 päivänä marraskuuta 2001, jolloin samankaltaisia verotoimenpiteitä Ahvenanmaalla koskevan muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskeva päätös julkaistiin, että toimenpiteisiin liittyi todennäköisesti ETA-sopimuksen toimintaan soveltumatonta valtiontukea.Võttes arvesse, et Liechtensteini maksumeetmed olid sisuliselt samad, kui Soomes Ahvenamaal allutatud kindlustusandjate jaoks kavandatud, arvab järelevalveamet, et kõik abisaajad [80]pidanuks olema hiljemalt 6. novembriks 2001, mil avaldati otsus algatada ametlik uurimismenetlus seoses samalaadsete maksumeetmetega Ahvenamaal, teadlikud, et meede kujutaks tõenäoliselt sobimatut riigiabi.
Komission esittämät selkeät epäilyt vakuutusalan kytkösyhtiöiden hyväksi toteutettavien erityisten verovapauksien soveltumisesta yhteismarkkinoille mitätöivät kaiken mahdollisen perustellun luottamuksen, jota Liechtensteinin verovapauksista hyötyneillä vakuutusalan kytkösyhtiöillä oli mahdollisesti ollut.Selged kahtlused, mida komisjon väljendas allutatud kindlustusandjatele antavate konkreetsete maksusoodustuste sobivuse suhtes, välistas igasugused õiguspärased ootused, mis Liechtensteini maksuvabastust kasutavatel allutatud kindlustusandjatel võinuks olla.
Näin ollen valvontaviranomainen toteaa, että tuensaajat ovat saattaneet perustellusti luottaa siihen, etteivät vakuutusalan kytkösyhtiöihin Liechtensteinissa sovellettavat verovapaudet olleet valtiontukea silloin, kun ne tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998, siihen asti, kunnes Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistiin 6 päivänä marraskuuta 2001 komission päätös muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta Ahvenanmaalla toimivien captive-vakuutusyhtiöiden tukiohjelmasta, mutta ne eivät voineet tehdä näin enää tämän jälkeen.Järelevalveamet järeldab seepärast, et abisaajail võisid olla õiguspärased ootused, et allutatud kindlustusandjate suhtes kohaldatavad maksusoodustused Liechtensteinis ei olnud riigiabi alates nende rakendamisest 1. jaanuaril 1998 kuni 6. novembrini 2001, mil Euroopa Ühenduste Teatajas avaldati komisjoni otsus algatada ametlik uurimine seoses Ahvenamaa allutatud kindlustuse süsteemiga, kuid mitte hiljem.
Valvontaviranomaisen mielestä myöskään oikeusvarmuuteen liittyvät perustelut eivät päde tässä asiassa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön sekä (ETA-sopimuksen) 61 artiklan ja (SEUT-sopimuksen) 107 artiklan laajan sovellettavuuden vuoksi.Järelevalveamet ei nõustu, et väited õiguskindluse kohta on käesoleva juhtumi puhul õigustatud, võttes arvesse kohtualluvust ning EMP lepingu artikli 61 ja Euroopa Liidu toimimise lepingu artikli 107 laialdast kohaldatavust.
Kaikkina aikoina oli selvästi ennakoitavissa, että tutkinnan kohteena oleviin verotoimenpiteisiin saattaa liittyä valtiontukea.Järeldus, et uurimisalused maksumeetmed võiksid kujutada endast riigiabi, oli alati selgesti ennustatav.
Valvontaviranomainen katsoo, että 18 päivänä joulukuuta 1998 voimaan tulleen Liechtensteinin verolain 82a §:n ja 88d§:n 3 momentin mukaisesti vakuutusalan kytkösyhtiöihin sovellettavat erityiset verosäännöt ovat ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.Järelevalveamet teeb järelduse, et Liechtensteini 18. detsembril 1998. aasta maksuseaduse artikli 82a ja artikli 88d lõike 3 alusel allutatud kindlustusandjate suhtes kohaldatavad maksustamise erieeskirjad on riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses.
Edellä mainituista syistä näiden toimenpiteiden ei voida katsoa olevan yhteensopivia ETA-sopimuksen valtiontukea koskevien sääntöjen kanssa.Eespool nimetatud põhjustel ei saa kõnealuseid meetmeid pidada EMP lepingu riigiabi eeskirjadega kokkusobivaks.
Valvontaviranomainen katsoo myös, että kiistanalaiset tukitoimenpiteet on pantu täytäntöön vastoin pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohtaa, joten ne ovat sääntöjenvastaista tukea.Samuti on järelevalveamet seisukohal, et vaidlustatud abimeetmed on võetud kasutusele rikkudes protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõiget 3 ja on seetõttu ebaseaduslik abi.
Pöytäkirjassa 3 olevan 14 artiklan mukaan sääntöjenvastaista tukea koskevissa kielteisissä päätöksissä valvontaviranomainen päättää, että asianomaisen EFTA-valtion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta.Vastavalt protokolli nr 3 artiklile 14, juhul kui ebaseadusliku abi juhtumite suhtes võetakse vastu negatiivne otsus, otsustab järelevalveamet, et asjaomane EFTA riik peab võtma vajalikud meetmed selleks, et abisaajatelt abi tagasi nõuda.
Valvontaviranomainen ei saa vaatia tuen takaisinperimistä, jos tämä olisi jonkin ETA-oikeuden yleisen periaatteen vastaista.Järelevalveamet ei nõua tagastamist, kui see on vastuolus EMP õiguse üldpõhimõttega.
Koska yritysryhmän sisäisen verotoimenpiteen arviointiin valtiontukisääntöjen mukaisesti liittyy jonkin verran epävarmuutta, valvontaviranomainen myöntää, että yrityksillä on voinut olla jonkinlainen perusteltu luottamus siihen, ettei Liechtensteinin verotoimenpiteisiin sisälly tukea.Arvestades rühmasiseste maksumeetmete hindamise ebakindlust riigiabi seisukohast, nõustub järelevalveamet, et ettevõtjail võisid olla õiguspärased ootused, et Liechtensteini maksumeetmed ei pruugi olla riigiabi.
Tällaista luottamusta ei voinut olla enää sen jälkeen, kun komissio aloitti muodollisen tutkintamenettelyn Ahvenanmaalla toimivien captive-vakuutusyhtiöiden hyväksi toteutettavista verotoimenpiteistä.Neid ootusi ei saanud aga olla pärast seda, kui komisjon algatas ametliku uurimise seoses Ahvenamaa maksumeetmetega allutatud kindlustusandjate kasuks.
Tästä syystä valvontaviranomainen vaatii perimään tuen takaisin ainoastaan 6 päivästä marraskuuta 2001 lähtien, jolloin komission päätös julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.Seepärast nõuab järelevalveamet üksnes selle abiosa tagastamist, mis anti pärast komisjoni otsuse avaldamist Euroopa Ühenduste Teatajas6. novembril 2001.
Takaisin perittävän tuen määrä on laskettava arvioimalla vakuutusalan kytkösyhtiöiden tulo-, pääoma- ja kuponkiverot, jotka olisi kannettu kytkösyhtiöiltä, ellei niihin olisi sovellettu erityisiä sääntöjä, ja vähentämällä niistä tuensaajien jo maksamien pääomaverojen määrä,Tagastatav abisumma tuleb arvutada, võttes arvesse tulu-, kapitali- ja kupongimaksukohustusi, mis allutatud kindlustusandjatel olnuks, kui nende suhtes ei kehtinuks erieeskirjad, miinus abisaajate poolt juba makstud kapitalimaks,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:VÕTAB VASTU KÄESOLEVA OTSUSE:
Tukitoimenpiteet, jotka Liechtensteinin viranomaiset ovat toteuttaneet vakuutusalan kytkösyhtiöiden hyväksi 18 päivänä joulukuuta 1998 voimaan tulleen verolain 82a §:n ja 88d §:n 3 momentin mukaisesti, ovat ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua sääntöjenvastaista tukea, joka ei sovellu ETA-sopimuksen toimintaan.Abimeetmed, mida Liechtensteini ametiasutused on 18. detsembril 1998. aasta maksuseaduse artikli 82a ja artikli 88d lõike 3 alusel allutatud kindlustusandjate suhtes kohaldanud, on EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses ebaseaduslik riigiabi, mis ei ole EMP lepinguga kokkusobiv.
Liechtensteinin on kumottava edellä olevassa 1 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet niin, ettei niitä sovelleta verovuoden 2010 jälkeen (vuosi 2010 mukaan luettuna).Liechtenstein tühistab artiklis 1 nimetatud meetmed nii, et need ei kehtiks alates 2010. majandusaastast (kaasa arvatud).
Liechtensteinin viranomaisten on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lainsäädäntötoimista, joita se toteuttaa toimenpiteen poistamiseksi 30 päivään kesäkuuta 2010 mennessä.Liechtensteini ametiasutused teavitavad järelevalveametit 30. juuniks 2010 õiguslikest sammudest, mis astutakse meetme kaotamiseks.
Liechtensteinin viranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet 1 artiklassa tarkoitetun ja 6 päivästä marraskuuta 200131 päivään joulukuuta 2009 sääntöjenvastaisesti myönnetyn tuen perimiseksi takaisin tuensaajilta.Liechtensteini ametiasutused võtavad vajalikud meetmed abisaajatelt artiklis 1 nimetatud ja neile ajavahemikus 6. novembrist 2001 kuni 31. detsembrini 2009 antud abi tagasinõudmiseks.
Takaisin perittävän tuen määrä lasketaan arvioimalla tulo-, pääoma- ja kuponkiverot, jotka olisi kannettu vakuutusalan kytkösyhtiöiltä, ellei niihin olisi sovellettu erityisiä sääntöjä, ja vähentämällä niistä tuensaajien jo maksamien pääomaverojen määrä.Tagastatav abisumma tuleb arvutada, võttes arvesse tulu-, kapitali- ja kupongimaksukohustusi, mis allutatud kindlustusandjatel olnuks, kui nende suhtes ei kehtinuks erieeskirjad, miinus abisaajate poolt juba makstud kapitalimaks.
Takaisin perittävästä tuesta on maksettava korkoa siitä päivästä, jona verohuojennukset on otettu yrityksen kohdalla käyttöön, tuen todelliseen takaisinperintäpäivään saakka.Tagasinõutavalt summalt arvestatakse intressi alates kuupäevast, millal maksusoodustusi hakati asjaomase ettevõtja suhtes kohaldama, kuni nende tegeliku tagastamise kuupäevani.
Korolle lasketaan korkoa pöytäkirjassa 3 olevan II osan 27 artiklassa tarkoitetuista täytäntöönpanosäännöksistä annetun ja 17 päivänä joulukuuta 2008 tehdyllä EFTAn valvontaviranomaisen päätöksellä N:o 789/08/KOL muutetun EFTAn valvontaviranomaisen päätöksen N:o 195/04/KOL 9 artiklan mukaisesti.Intress arvutatakse liitintressina vastavalt EFTA järelevalveameti otsusele nr 195/04/COL, muudetud järelevalveameti 17. detsembri 2008. aasta otsusega nr 789/08/COL, protokolli nr 3 II osa artikli 27 kohaste rakendussätete kohta.
Edellä olevassa 1 artiklassa tarkoitettu tuki on perittävä takaisin viipymättä viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2010 kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen menettelyjen mukaisesti, jos päätöksen välitön ja tehokas täytäntöönpano on niiden mukaan mahdollista.Artiklis 1 osutatud abi tagasinõudmist alustatakse viivitamata ja igal juhul 30. septembriks 2010, ning kooskõlas riikliku õiguse sätetega, eeldusel et need võimaldavad otsuse viivitamatut ja tulemuslikku täitmist.
Tämä päätös on osoitettu Liechtensteinin ruhtinaskunnalle.Käesolev otsus on adresseeritud Liechtensteini Vürstiriigile.
Tämä päätös on todistusvoimainen ainoastaan englannin kielellä.Ainult otsuse ingliskeelne tekst on autentne.
Tehty Brysselissä 24 päivänä maaliskuuta 2010.Brüssel, 24. märts 2010

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership