| Source | Target | | Sosiaalivakuutusmaksujen alueellista eriyttämistä koskevista asianmukaisista toimenpiteistä 14 päivänä toukokuuta 1997 tehty viranomaisen päätös N:o 145/97/KOL. | Järelevalveameti 14. mai 1997. aasta otsus nr 145/97/COL asjakohaste meetmete kohta seoses piirkondlikult erineva sotsiaalkindlustusmaksuga. |
| EYVL L 2, 6.1.1998, s. 1. | EÜT C 2, 6.1.1998, lk 1. |
| Komissio antoi tiedonantonsa marraskuussa 1998 (EYVL L 384, 10.12.1998). | Komisjon avaldas oma teatise novembris 1998 (EÜT C 384, 10.12.1998). |
| Vastaava tiedonanto liitettiin kesäkuussa 1999 annettuihin viranomaisen valtiontukea koskeviin suuntaviivoihin luvuksi 17B. | Samalaadne teatis inkorporeeriti 1999. aasta juunis peatükina 17B järelevalveameti riigiabi suunistesse. |
| Katso muun muassa asia C-387/92, Banco Exterior de España SA v. Ayuntamiento de Valencia, Kok. 1994, s. I-877. | Vt muu hulgas kohtuasi C-387/92, Banco Exterior de Espańa SA vs. Ayuntamiento de Valencia, EKL 1994, lk I-877. |
| Tiedonannon 18 kohta. | Teatise punkt 18. |
| Katso menettelysääntöjen J kohta. | Vt toimimisjuhendi osa J. |
| Yhdistetyt asiat T-346/99, T-347/99 ja T-348/99, Territorio Histórico de Álava ym. v. komissio, Kok. 2002, 84 kohta. | Liidetud kohtuasjad T-346/99, T-347/99 ja T-348/99, Territorio Histórico de Įlava and others vs. komisjon, EKL [2002], punkt 84. |
| Asia C-5/89, komissio v. Saksa, Kok. 1990, s. I-3437, 14 kohta; asia C-169/95, komissio v. Espanja, Kok. 1997, s. I-135, 51 kohta; asia C-24/95, Land Rheinland-Pfalz v. Alcan Deutschland GmbH, Kok. 1997, s. I-1591, 25 kohta. | Kohtuasi C-5/89, komisjon vs. Saksamaa, EKL 1990, lk I-3437, punkt 14; kohtuasi C-169/95, komisjon vs. Hispaania, EKL 1997, lk I-135, punkt 51; kohtuasi C-24/95, Land Rheinland-Pfalz vs.Alcan Deutschland GmbH, EKL 1997, lk I-1591, punkt 25. |
| Asia C-1/09, Centre d'Exportation du Livre Français (CELF), Ministre de la Culture et de la Communication v. Société Internationale de Diffusion et d'Édition, tuomio 11.3.2010 (ei vielä julkaistu). | Kohtuasi C1-09, Centre d'Exportation du Livre Franēais (CELF), Ministre de la Culture et de la Communication vs. Société Internationale de Diffusion et d'Édition, 11. märtsi 2010. aasta kohtuotsus (seni avaldamata). |
| Katso myös asia C-91/01, Italia v. komissio, Kok. 2004, s. I-4355, 66 ja 67 kohta. | Vt ka kohtuasi C-91/01, Itaalia vs. Komisjon, EKL 2004, lk I-4355, punktid 66 ja 67. |
| Asia C-5/89, komissio v. Saksa, Kok. 1990, s. I-3437, 14 kohta, ja Regione Autonoma della Sardegna v. komissio, Kok. 2005, s. II-2123, 64 kohta. | Kohtuasi C-5/89, komisjon vs. Saksamaa, EKL 1990, lk I-3437, punkt 14 ja Regione Autonoma della Sardegna vs. Komisjon, EKL 2005, lk I-2123, punkt 64. |
| Asia C-5/89 komissio v. Saksa, Kok. 1990, s. I-3437, 14 kohta; asia C-169/95, Espanja v. komissio, Kok. 1997, s. I-135, 51 kohta. | Kohtuasi C-5/89, komisjon vs. Saksamaa, EKL 1990, lk I-3437, punkt 14, kohtuasi C-169/95, Hispaania vs. Komisjon, EKL 1997, lk I-135, punkt 51. |
| Yhdistetyt asiat C-183/02 P ja C-187/02 P, Demesa ja Territorio Histórico de Álava v. komissio, Kok. 2004, s. I-10609, 51 kohta. | Liidetud kohtuasjad C-183/02 P ja C-187/02 P, Demesa and Territorio Histórico de Įlava vs. komisjon, EKL 2004, lk I-10609, punkt 51. |
| Asia T-290/97, Mehibas Dordstelaan v. komissio, Kok. 2000, s. II-15, ja asiat C-182/03 ja C-217/03, Belgia ja Forum 187 ASBL v. komissio, Kok. 2006, s. I-5479, 147 kohta. | Kohtuasi T-290/97, Mehibas Dordstelaan vs. komisjon, EKL 2000, lk II-15 ning kohtuasjad C-182/03 ja C-217/03, Belgia ja Forum 187 ASBL vs. komisjon, EKL 2006, lk I-05479, punkt 147. |
| Katso alaviitteet 54 ja 55, joissa viitataan valvontaviranomaisen päätöksiin, jotka koskivat teollisen tuotannon verohuojennuksia, lasipakkausten vapauttamista verosta ja sosiaaliturvamaksujen alueellista eriyttämistä. | Vt joonealused märkused 54 ja 55, milles viidatakse järelevalveameti otsustele maksusoodustuste kohta tööstustoodangule, klaastaara vabastamise kohta põhimaksust ja piirkondlikult erineva sotsiaalkindlustusmaksu kohta. |
| Liechtensteinin viranomaisten Liechtensteinin parlamentille antaman ETA-sopimusta koskevan kertomuksen (Bericht und Antrag der Regierung an den Landtag des Fürstentums Liechtenstein betreffend das Abkommen über den Europäischen Wirtschaftsraum vom 2. Mai 1992) mukaan Liechtensteinin viranomaiset myöntävät, että periaatteessa verohuojennukset ovat ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea ja että Liechtensteinissa toteutetuista verotoimenpiteistä ilmoittaminen saattaa olla joissakin olosuhteissa välttämätöntä (sivu 134). | Vastavalt Liechtensteini parlamendi aruandele EMP lepingu kohta (Bericht und Antrag der Regierung an den Landtag des Fürstentums Liechtenstein betreffend das Abkommen über den Europäischen Wirtschaftsraum vom 2. Mai 1992) tunnistavad Liechtensteini ametiasutused, et maksusoodustused on põhimõtteliselt riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses ja Liechtensteini maksumeetmetest teavitamine võib teatavates olukordades vajalik olla (lk 134). |
| Katso myös Euroopan talousalueeseen osallistumisesta Liechtensteinin parlamentille annetun kertomuksen perusteluosa (Bericht und Antrag der Regierung an den Landtag des Fürstentums Liechtenstein betreffend die Teilnahme am Europäischen Wirtschaftsraum (EWR) 2. Teil, Nr. 1995/1), sivu 168. | Vt ka Liechtensteini parlamendi aruande selgitused Euroopa Majanduspiirkonnas osalemise kohta (Bericht und Antrag der Regierung an den Landtag des Fürstentums Liechtenstein betreffend die Teilnahme am Europäischen Wirtschaftsraum (EWR) 2. Teil, Nr. 1995/1), lk 168. |
| Menettelysääntöjä, jotka annettiin 1 päivänä joulukuuta 1997, kuvattiin epäterveen verokilpailun estäväksi merkittäväksi sovinnoksi. | 1. detsembril 1997 vastuvõetud toimimisjuhendit kirjeldati kui „põhjapanevat kokkulepet” ebaõiglase maksukonkurentsi vältimise kohta. |
| EU:n jäsenvaltiot sopivat, että yritysverosääntöjen soveltaminen keskeytetään vuoden 1998 alussa ja komissiota kuullaan ennen uuden yritysverolainsäädännön täytäntöönpanoa. | ELi liikmesriigid leppisid kokku ettevõtete maksustamise eeskirjade külmutamises 1998. aasta alguses ja komisjoniga konsulteerimises enne uute ettevõtete maksustamist reguleerivate õigusaktide rakendamist. |
| Vaikka vuoden 1984 päätöstä ei julkaistu, siihen viitattiin 14. kilpailukertomuksessa. | Ehkki 1984. aasta otsust ei avaldatud, viidati sellele 14. konkurentsiaruandes. |
| Menettelysääntöjen (J kohdan) mukaan ”komissio aikoo tutkia tai tutkia uudelleen tapauskohtaisesti voimassa olevat verojärjestelmät ja jäsenvaltioiden uudet hankkeet tarkoituksenaan varmistaa menettelyjen yhdenmukaisuus ja tasaveroisuus perustamissopimuksen sääntöjä ja tavoitteita sovellettaessa” ( EYVL L 2, 6.1.1998). | Toimimisjuhendi osas J on sätestatud, et „komisjon kavatseb eraldi uurida igas liikmesriigis kehtivat maksukorda ja kavandatavaid uusi õigusakte või need uuesti läbi vaadata veendumaks, et asutamislepingu eeskirju ja eesmärke kohaldatakse järjekindlalt ja kõigile võrdselt” ( EÜT C 2, 6.1.1998). |
| Samana päivänä komissio tuli samaan tulokseen Alankomaiden kansainvälisen rahoitustoiminnan tukijärjestelmän suhteen (päätös K(2003) 568 toimenpiteestä, jonka Alankomaat on toteuttanut kansainvälisen rahoitustoiminnan tukemiseksi (EUVL L 180, 18.7.2003, s. 52)). | Samal päeval jõudis komisjon samale järeldusele seoses Madalmaade rahvusvahelise rahastamistegevuse korraga (K(2003) 568 Madalmaades rahvusvahelise rahastamistegevuse suhtes rakendatud riigiabi kohta (ELT L 180, 18.7.2003, lk 52)). |
| Katso Belgian koordinointikeskuksia koskevan päätöksen (EUVL L 282, 30.10.2003, s. 25) lisäksi myös muut asiat, joihin liittyy samankaltaiseksi katsottua veroetuuskohtelua, kuten komission päätökset K(2002) 3740 Luxemburgin valtiontukiohjelmasta – Koordinointikeskukset (EUVL L 170, 9.7.2003, s. 20) ja K(2003) 568 toimenpiteestä, jonka Alankomaat on toteuttanut kansainvälisen rahoitustoiminnan tukemiseksi (EUVL L 180, 18.7.2003, s. 52). | Vt lisaks otsusele Belgia koordineerimiskeskuste kohta (ELT L 282, 30.10.2003, lk 25) ka muid maksustamise eeliskorraga seotud juhtumeid, mida loeti samalaadseteks, sh komisjoni otsused K(2002) 3740 Luksemburgi koordineerimiskeskuste kohta (ELT L 170, 9.7.2003, lk 20) ja K(2003) 568 Madalmaades rahvusvahelise rahastamistegevuse suhtes rakendatud riigiabi kohta (ELT L 180, 18.7.2003, lk 52). |
| Ja etenkin Liechtensteinin viranomaisten. | Ja loomulikult ka Liechtensteini ametiasutused. |
| Yhtiö K esitti huomautuksia joulukuussa 2008 ja huhtikuussa 2009. | Äriühing K esitas oma märkused detsembris 2008 ja aprillis 2009. |
| Se ilmoitti olevansa yllättynyt siitä, että Liechtensteinissa viimeiset 10 vuotta sovelletulla lainsäädännöllä myönnettäisiin ETA-sopimuksen toimintaan soveltumatonta valtiontukea. | Ta väljendas üllatust, et Liechtensteinis viimased kümme aastat kehtinud maksuseadus võiks hõlmata sobimatut riigiabi. |
| Liechtensteinin viranomaiset menettävät tuloja maksamatta jäävistä tuloveroista, alennetun kannan mukaan maksettavista pääomaveroista ja maksamatta jäävistä kuponkiveroista. | Liechtensteini ametiasutused loobuvad tulumaksu ja kupongimaksu mittemaksmisel ja kapitalimaksu osalisel maksmisel oma tuludest. |
| Näistä syistä valvontaviranomainen katsoo, että vakuutusalan kytkösyhtiöihin sovellettavat erityiset verosäännöt myönnetään valtion varoista. | Sel põhjusel on järelevalveamet seisukohal, et allutatud kindlustusandjate suhtes kohaldatavad maksualased erieeskirjad on kehtestatud riigi vahendite arvel. |
| Valvontaviranomainen viittaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa GIL Insurance [39]antamaan ratkaisuun, jonka mukaan ”EY 87 artiklan 1 kohdan mukaan nimittäin on ratkaistava, onko tietyssä oikeudellisessa järjestelmässä jokin kansallinen toimenpide omiaan suosimaan ”jotakin yritystä tai tuotannonalaa” verrattuna muihin, jotka ovat kyseisellä järjestelmällä tavoitellun päämäärän kannalta samankaltaisessa tosiasiallisessa ja oikeudellisessa tilanteessa”. | Viidates Euroopa kohtu otsusele GIL Insurance’i kohtuasjas [39]„tuleb EÜ asutamislepingu artikli 87 lõike 1 kohaselt välja selgitada, kas konkreetses õiguslikus raamistikus soodustab asjaomane meede „teatud ettevõtjaid või teatud kaupade tootmist” teiste ettevõtjatega võrreldes, kes on asjaomase meetmega taotletava eesmärgi osas võrreldavas faktilises ja õiguslikus olukorras”. |
| Valvontaviranomainen toteaa, että tässä tapauksessa samankaltaisessa oikeudellisessa ja tosiasiallisessa asemassa olevat yritykset ovat niitä, jotka maksavat (täyttä) tulo-, pääoma- ja kuponkiveroa Liechtensteinissa, ja niihin verrattuna Liechtensteinissa toimiville vakuutusalan kytkösyhtiöille aiheutuu valikoivaa etua. | Järelevalveamet järeldab, et samas õiguslikus ja faktilises olukorras olevad ettevõtjad on käesoleval juhul need, kes maksavad Liechtensteinis (täiel määral) tulu-, kapitali- ja kupongimaksu – võrreldes nendega saavad allutatud kindlustusandjad Liechtensteinis valikulise eelise. |
| Myös komissio katsoi (Ahvenanmaata koskevassa päätöksessä), että toimenpiteen soveltamisen edellytyksissä (kyky perustaa kytkösyhtiö) vaaditaan epäsuorasti tiettyä taloudellista vahvuutta, minkä vuoksi ehdon voivat täyttää vain riittävän suuret yhtiöt [41]. | Samuti arvas komisjon (Ahvenamaa otsuses), et tingimused, mille alusel meedet kohaldati (suutlikkus moodustada allutatud äriühingut), nõudsid kaudselt teatavat majanduslikku tugevust, ja said seetõttu kehtida vaid piisavalt suurte ettevõtjate suhtes [41]. |
| Valvontaviranomainen katsoo näin ollen, että toimenpide on vain sellaisten yritysten käytettävissä ja vain sellaisiin yrityksiin sovellettavissa, joilla on riittävästi varoja vakuutusalan kytkösyhtiön perustamiseen, ja huomauttaa, että tällaisen rajoituksen perusteella ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi asiassa Territorio Histórico de Álava [42]verovapauksien olevan valikoivia. Tutkinnan aikana viitattiin myös Euroopan komission päätökseen, joka koski Irlannin holdingyhtiöiden tukijärjestelmää. | Järelevalveamet on seisukohal, et meede on kättesaadav ja kohaldatav ainult neile ettevõtjatele, kellel on piisavad ressursid allutatud kindlustusandja moodustamiseks, ja märgib, et sellise piirangu tõttu otsustas Esimese Astme Kohus, et Territorio Histórico de Álava kohtuasja [42]maksusoodustused olid valikulised.Uurimise ajal viidati ka Euroopa Komisjoni otsusele Iirimaa äriühingus osalemise korra kohta. |
| Osana aikaansaatua yhteisymmärrystä komissio lupasi edistää haitallisen verokilpailun estämistä koskevaa tavoitetta antamalla tiedonannon [61]valtiontukisääntöjen soveltamisesta yritysten välittömään verotukseen sekä valvoa, että ”tukisääntöjä sovelletaan tiukasti”. | Komisjon kohustus osana saavutatud kokkuleppest aitama kaasa võitlusele kahjuliku maksukonkurentsiga, avaldades teatise [61]riigiabi eeskirjade kohaldamisest ettevõtjate otsese maksustamisega seotud meetmete suhtes ja kohustus „rangelt kohaldama asjaomaseid abi eeskirju”. |
| Joulukuussa 1998 julkaistussa tiedonannossa todetaan, että: ”Vakiintuneen menettelytavan ja oikeuskäytännön [62]mukaan verotustoimenpide, jonka ensisijainen tavoite on yhden tai useamman alan suosiminen, katsotaan valtiontueksi.” [63]Näin ollen komissio sitoutui valvomaan voimassa olevien sääntöjen tiukempaa soveltamista [64]. | Kui teatis 1998. aasta detsembris avaldati, oli selles sätestatud, et „Vastavalt tõhusale menetlusele ja kohtupraktikale [62]käsitletakse abina maksumeedet, mille põhitoime on ühe või mitme tegevusvaldkonna soodustamine.” [63]. |
| Periaatteita sovelletaan kuitenkin vain poikkeustilanteessa, eikä yritys pysty tavallisesti luottamaan perustellusti siihen, että tuki on sääntöjenmukaista, ellei tukea ole myönnetty siten, että siitä on ilmoitettu valvontaviranomaiselle (tai tarvittaessa Euroopan komissiolle [66]määrätyn menettelyn mukaisesti. | Kuid need põhimõtted kehtivad vaid erakorraliste asjaolude puhul ja ettevõtja ei saa tavaliselt toetuda õiguspärastele ootustele, et abi on seaduslik, v.a juhul, kui see on antud kooskõlas järelevalveameti (või, olenevalt olukorrast, komisjoni) abist teavitamise menetlusega [66]. |
| Unionin tuomioistuin vahvisti tämän periaatteen vastikään seuraavasti: ”Pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa poikkeuksellisen olosuhteen ei myöskään voida katsoa olevan olemassa oikeusvarmuuden periaatteen nojalla, koska yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että niin kauan kuin komissio ei ole tehnyt hyväksymispäätöstä […]tuensaajalla ei ole varmuutta tuen laillisuudesta, joten luottamuksensuojan periaatteeseen ja oikeusvarmuuden periaatteeseen ei ole mahdollista vedota” [67].Periaatteessa tuomioistuin on todennut oikeuskäytännössään, että tuen sääntöjenmukaisuuden osalta luottamuksensuojan periaatteeseen ei voida vedota, ellei tukea ole myönnetty pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti [68], ja huomauttanut, että huolellinen talouden toimija pystyy yleensä varmistamaan, että kyseistä menettelyä on noudatettu [69]. Tästähuolimatta tuomioistuin on kuitenkin myöntänyt, että sääntöjenvastaisesti myönnetyn tuen saaja voi, silloin kun sääntöjenvastaisuus johtuu ilmoittamatta jättämisestä, vastustaa tuen takaisinmaksua ja vedota poikkeuksellisiin olosuhteisiin, joiden perusteella se on voinut perustellusti luottaa tuen sääntöjenmukaisuuteen [70]. | Euroopa kohus kinnitas hiljuti seda põhimõtet järgmiselt: „Sellises olukorras nagu põhimenetluse puhul, ei saa erakorralise asjaolu olemasolu õiguspäraste ootuste ja õiguskindluse seisukohast kinnitada, sest kohus on juba sisuliselt kinnitanud, et kuni komisjon ei ole teinud abi heakskiitvat otsust, []ei saa abisaaja olla kindel abi seaduslikkuses, mis tähendab, et toetuda ei saa ei õiguspäraste ootuste ega õiguskindluse põhimõttele” [67].Põhimõtteliselt on Euroopa Kohtu praktika kinnitanud, et õiguspärasele ootusele, et abi on seaduslik, ei saa apelleerida, v.a juhul, kui abi on antud kooskõlas protokolli 3 I osa artikli 1 lõikes 3 sätestatud menetlusega, [68]märkides, et hoolikas ärimees peaks üldjuhul suutma välja selgitada, kas seda menetlust on järgitud [69].Sellele vaatamata on kohus nõustunud, et erakorralises olukorras võib ebaseadusliku (s.o teavitamata) abi saaja toetuda õiguspärastele ootustele, et abi oli seaduslik, selleks et vaidlustada selle tagasimaksmine [70]. |
| Tuomioistuin on todennut, että toimija voi vedota luottamuksensuojan periaatteeseen, jos yhteisön viranomaisen toiminnan vuoksi on syntynyt perusteltuja odotuksia [71]. | Euroopa Kohus on kinnitanud, et üksus võib toetuda õiguspäraste ootuste kaitse põhimõttele juhul, kui ühenduse ametiasutus on andnud talle põhjust õiguspärasteks ootusteks [71]. |
| Tässä yhteydessä tämä tarkoittaa, että valtio tai tuensaaja olisi luottanut valvontaviranomaisen aiempiin toimiin, esimerkiksi samankaltaisen tai vastaavan tukitoimenpiteen hyväksymiseen. | Praegusel juhul tähendab see, et riik või abisaaja pidid toetuma, näiteks, sama või samalaadse meetme heakskiitmisel järelevalveameti varasematele meetmetele. |
| Yritysvakuutusten alaa koskeva tutkinta – Asetuksen (EY) N:o 1/2003 17 artiklaan perustuva yritysvakuutusten alaa koskeva tutkinta – Välikertomus, tammikuu 2007. | Ärikindlustussektori uuring – määruse (EÜ) 1/2003 artikli 17 kohane Euroopa ärikindlustussektori uuring – vahearuanne, jaanuar 2007. |
| Saatavissa osoitteessa: http://ec.europa.eu/competition/sectors/financial_services/inquiries/interim_report_24012007.pdf | Kättesaadavad aadressil: http://ec.europa.eu/competition/sectors/financial_services/inquiries/interim_report_24012007.pdf |
| Valvontaviranomainen viittaa Yhdistyneen kuningaskunnan rahoituspalveluviranomaiselle laadittuun raporttiin, jonka mukaan ”asiakkaiden haastatteluista kävi selvästi ilmi, että kytkösyhtiöiden ja vaihtoehtoisten riskinsiirtotuotteiden käyttö rajoittuu suuriin yritysasiakkaisiin. Myös itsevakuuttaminen oli yleisempää suurten yritysasiakkaiden keskuudessa, vaikka noin 33 prosenttia 20 miljoonan–100 miljoonan punnan yrityksistä itsevakuuttaa osan riskeistä”, ja ”vakuuttamisen vaihtoehtoja, esimerkiksi itsevakuuttamista, vakuutusalan kytkösyhtiöiden perustamista ja vaihtoehtoisia riskinsiirtotuotteita, koskeva kilpailu rajoittuu suuriin yrityksiin”. Lisäksi valvontaviranomainen piti merkittävänä sitä, että yritysvakuutusmarkkinoita koskevan komission kertomuksen mukaan koko maailmassa oli vain noin 5200 vakuutusalan kytkösyhtiötä vuonna 2005. | Viidatud on FSA aruandele, milles on öeldud: „Intervjuud klientidega näitasid, et allutatud kindlustusandjate ja alternatiivsete riski ülekandetoodete kasutamine piirdus suurte äriklientidega. Enesekindlustus oli samuti tavalisem suurte äriklientide hulgas, ehkki umbes 33 % äriühinguist kapitaliga 20–100 miljonit naelsterlingit kasutavad enesekindlustust mõne riski katmiseks”, ja „Konkurents kindlustustoodete alternatiivide, nagu enesekindlustuse, allutatud kindlustusandjate ja alternatiivsete riski ülekandmistoodete vahendamisel piirdub suurettevõtjatega.” |
| Määrä on kaikkien maailman yritysten määrään verrattuna tietenkin hyvin pieni, mikä tukee valvontaviranomaisen päätelmää, jonka mukaan kytkösyhtiön perustaminen ei ole vaihtoehto suurimmalle osalle yrityksistä. | Järelevalveamet peab oluliseks ka asjaolu, et komisjoni aruandes ärikindlustusturu kohta leiti, et 2005. aastal eksisteeris maailmas ainult umbes 5200 allutatud kindlustusandjat. See arv on kogu maailma ettevõtjate arvuga võrreldes loomulikult väga väike ja see toetab järelevalveameti järeldust, et enamik ettevõtjatest ei saa asutada allutatud kindlustusandjat. |
| Verolain 82a §:n 1 momentin mukaan vakuutusvalvontalain määritelmän mukaiset vakuutusyhtiöt, jotka toimivat yksinomaan kytkösyhtiöinä (”Eigenversicherung”), maksavat 1 promillen suuruisen pääomaveron yhtiön omasta pääomasta (verolain 82a §:n 1 momentti). | Maksuseaduse artikli 82a lõige 1 on järgmine: „kindlustusandjad kindlustusjärelevalve seaduse tähenduses, kes tegelevad eranditult allutatud kindlustamisega („Eigenversicherung”), tasuvad kapitalimaksu suuruses 1 promill (‰) äriühingu omakapitalist, vt maksuseaduse artikli 82a lõiget 1. |
| Verokantaa alennetaan 50 miljoonaa Sveitsin frangia ylittävältä pääoman osuudelta ¾ promilleen ja 100 miljoonaa ylittävältä osuudelta ½ promilleen [5]. | Üle 50 miljoni suuruse omakapitali korral vähendatakse maksumäära ¾ promillini (‰) ja üle 100 miljoni suuruse omakapitali korral ½ promillini (‰).” [5]. |
| Yhtiö K selvitti ainoastaan yhtiön K yritysryhmän sisäisiä riskejä vakuuttavan ja Sveitsissä veroista vapautetun yhtiön perustamisen historiaa. | Äriühing K selgitas, et ta asutati sellisena, et ta oleks Šveitsis maksuvaba ja kindlustaks rühmasiseseid riske. |
| Kyseinen yhtiö ei tehnyt voittoa, se vakuutti myös sellaisia riskejä, joita vakuutusmarkkinat eivät kata joko ollenkaan tai kokonaan, ja sen vakuutusmaksut laskettiin aiempien korvausvaatimusten ja kokemuksen perusteella. | Ta ei ole tulunduslik, kindlustab üksnes riske, mida kindlustusturg täielikult ei kata ja tema kindlustustasud on arvutatud nõuete ajaloo/kogemuse alusel. |
| valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 81. kerran lisäämällä niihin uusi luku perusteista suurten investointihankkeiden alueellisen tuen perusteelliseksi arvioimiseksi | millega kaheksakümne esimest korda muudetakse riigiabi käsitlevaid menetlus- ja sisulisi eeskirju, lisades uue peatüki, mis käsitleb ulatuslikele investeerimisprojektidele antava regionaalabi süvahindamise kriteeriume |
| EFTAN VALVONTAVIRANOMAINEN [1], joka ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen [2]ja erityisesti sen 61–63 artiklan sekä pöytäkirjan 26, | EFTA JÄRELEVALVEAMET [1], võttes arvesse Euroopa Majanduspiirkonna lepingut, [2]eriti selle artikleid 61–63 ning protokolli nr 26, |
| ottaa huomioon EFTA-valtioiden sopimuksen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta [3]ja erityisesti sen 24 artiklan ja 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan, sekä katsoo seuraavaa: | võttes arvesse EFTA riikide vahelist järelevalveameti ja kohtu asutamist käsitlevat lepingut, [3]eriti selle artiklit 24 ja artikli 5 lõike 2 punkti b, |
| Valvontaviranomaisen on valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 24 artiklan nojalla varmistettava ETA-sopimuksen valtiontukimääräysten soveltaminen. | arvestades, et järelevalve- ja kohtulepingu artikli 24 kohaselt jõustab järelevalveamet EMP lepingu riigiabi käsitlevad sätted, |
| Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla valvontaviranomainen antaa ilmoituksia ja suuntaviivoja asioista, joita ETA-sopimus koskee, jos kyseisessä sopimuksessa taikka valvonta- ja tuomioistuinsopimuksessa nimenomaisesti näin määrätään tai jos valvontaviranomainenpitää sitä tarpeellisena. | järelevalve- ja kohtulepingu artikli 5 lõike 2 punkti b kohaselt avaldab järelevalveamet teateid või suuniseid küsimuste kohta, mida EMP leping käsitleb, kui see on sõnaselgelt sätestatud kõnealuses lepingus või järelevalve- ja kohtulepingus või kui EFTA järelevalveamet peab seda vajalikuks, |
| Valvontaviranomainen hyväksyi valtiontukea koskevat menettelysäännöt ja aineelliset säännöt 19 päivänä tammikuuta 1994 [4]. | järelevalveamet võttis vastu riigiabi käsitlevad menetlus- ja sisulised eeskirjad 19. jaanuaril 1994 [4], |
| Euroopan yhteisöjen komissio antoi 24 päivänä kesäkuuta 2009 tiedonannon perusteista suurten investointihankkeiden alueellisen tuen perusteelliseksi arvioimiseksi [5]. | 24. juunil 2009 võttis Euroopa Ühenduste Komisjon vastu teatise ulatuslikele investeerimisprojektidele antava regionaalabi süvahindamise kriteeriumide kohta [5], |
| Tämä tiedonanto on merkityksellinen myös Euroopan talousalueen kannalta. | kõnealune teatis on oluline ka Euroopa Majanduspiirkonna jaoks, |
| ETA-sopimuksen liitteen XV lopussa olevan luvun ”Yleistä” II kohdan mukaan valvontaviranomaisen on komissiota kuultuaan annettava säädökset, jotka vastaavat komission antamia säädöksiä. | EMP lepingu XV lisa lõpus oleva peatüki „ÜLDIST” II punkti kohaselt peab järelevalveamet pärast komisjoniga konsulteerimist vastu võtma Euroopa Komisjoni poolt vastu võetud õigusaktidega kooskõlas olevaid õigusakte, |
| Valvontaviranomainen on kuullut asiasta Euroopan komissiota ja EFTA-valtioita 12 päivänä maaliskuuta 2010 päivätyillä kirjeillä (asiat nro 549988, 549990 ja 549991), | järelevalveamet on kõnealusel teemal konsulteerinud Euroopa Komisjoni ja EFTA riikidega 12. märtsil 2010 saadetud kirjas (juhtum nr 549988, 549990 ja 549991), |
| 1 artikla | Artikkel 1 |
| Valtiontuen suuntaviivoja muutetaan lisäämällä niihin uusi luku perusteista suurten investointihankkeiden alueellisen tuen perusteelliseksi arvioimiseksi. | Riigiabi suuniseid muudetakse uue peatüki (ulatuslikele investeerimisprojektidele antava regionaalabi süvahindamise kriteeriumid) lisamise kaudu. |
| Valtiontuen suuntaviivojen päivitetty versio on saatavilla valvontaviranomaisen internet-sivuilla: http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines/. | Nende suuniste ajakohastatud versioon on avaldatud järelevalveameti veebisaidil http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines/ |
