Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
EUVL C 223, 16.9.2009, s. 3.ELT C 223, 16.9.2009, lk 3.
LUKU PERUSTEISTA SUURTEN INVESTOINTIHANKKEIDEN ALUEELLISEN TUEN PERUSTEELLISEKSI ARVIOIMISEKSI [1]1.PEATÜKK ULATUSLIKELE INVESTEERIMISPROJEKTIDELE ANTAVA REGIONAALABI SÜVAHINDAMISE KRITEERIUMIDE KOHTA [1]1.
Aluetukitoimenpiteitä koskevat yleiset säännötRegionaalabi meetmete üldreeglid
EFTAn valvontaviranomaisen suuntaviivoissa olevassa luvussa alueellisesta valtiontuesta vuosille 2007–2013, jäljempänä ’aluetukea koskevat suuntaviivat’, selvennetään valvontaviranomaisen aluetukiin soveltamaa yleistä lähestymistapaa [2].EFTA järelevalveameti suunistes aastateks 2007–2013 selgitatakse regionaalabi käsitlevas peatükis (edaspidi „regionaalabi suunised”) järelevalveameti üldist lähenemisviisi regionaalabile [2].
Ottamatta huomioon aluetuen mahdollisia kielteisiä vaikutuksia kauppaan ja kilpailuun EFTAn valvontaviranomainen, jäljempänä ’valvontaviranomainen’, voi aluetukea koskevissa suuntaviivoissa vahvistettujen edellytysten mukaisesti katsoa, että valtiontuki soveltuu ETA-sopimuksen toimintaan, jos se myönnetään tiettyjen epäedullisessa asemassa olevien alueiden taloudellisen kehityksen edistämiseen ETA:lla.Regionaalabi suunistes sätestatud tingimuste kohaselt ja arvestamata regionaalabi võimalikke negatiivseid mõjusid kaubandusele ja konkurentsile, võib EFTA järelevalveamet (edaspidi „järelevalveamet”) pidada riigiabi EMP lepinguga kokkusobivaks juhul, kui seda antakse teatavate ebasoodsas olukorras olevate piirkondade majandusarengu edendamiseks EMPs.
Yleensä aluetukea koskevissa suuntaviivoissa otetaan huomioon kyseisten alueiden kehitykseen vaikuttavien ongelmien suhteellinen vakavuus käyttämällä erityisiä alueellisen tuen enimmäismääriä.Üldiselt võetakse regionaalabi suunistes arvesse kõnealuste piirkondade arengut mõjutavate probleemide suhtelist tõsidust, kasutades kindlaid regionaalabi ülemmäärasid.
Nämä enimmäistuki-intensiteetit vaihtelevat 10 prosentista 50 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista. Ne perustuvat ensi sijassa kyseisten alueiden BKT:hen asukasta kohden, mutta EFTA-valtiot voivat jossain määrin ottaa huomioon myös paikalliset olosuhteet.Nimetatud abi maksimaalsed osatähtsused jäävad 10 % ja 50 % vahele abikõlblikest kuludest. Nende aluseks on peamiselt kõnealuste piirkondade SKP elaniku kohta, kuid EFTA riikidele on võimaldatud ka teatav paindlikkus kohalike tingimuste arvestamiseks.
Kunkin EFTA-valtion aluetukikartat julkaistaan valvontaviranomaisen verkkosivuilla [3].Iga EFTA riigi regionaalabi kaardid avaldatakse järelevalveameti veebisaidil [3].
Nämä porrastetut tuki-intensiteetit kuvastavat olennaisesti tasapainotestiä, joka valvontaviranomaisen on tehtävä yhtäältä alueellisen investointituen mahdollisista myönteisistä vaikutuksista, erityisesti edistettäessä koheesiota houkuttelemalla investointeja epäsuotuisille alueille, ja toisaalta sellaisten mahdollisten kielteisten vaikutusten rajoittamisesta, joita saattaa esiintyä myönnettäessä tällaista tukea yksittäisille yrityksille, esimerkiksi kielteiset vaikutukset muihin taloudellisiin toimijoihin ja alueisiin, joiden suhteellinen kilpailuetu vähenee vastaavasti.Kõnealused astmelised abi osatähtsused peegeldavad sisuliselt tasakaalu, mille järelevalveamet peab saavutama investeeringuteks ette nähtud regionaalabi positiivsete ja negatiivsete mõjude vahel, ühelt poolt edendades selleks positiivseid mõjusid, mis eelkõige seonduvad ühtekuuluvuse edendamisega ebasoodsas olukorras olevatesse piirkondadesse investeeringute ligimeelitamise kaudu, ja teiselt poolt piirates võimalikke negatiivseid mõjusid, mis võivad sellise üksikutele ettevõtjatele antava abi tõttu tekkida näiteks teistele ettevõtjatele ja piirkondadele, mille suhtelised konkurentsieelised vastavalt vähenevad.
Suuri investointihanke on alkuinvestointi, jonka tukikelpoisten kustannusten nykyarvo on yli 50 miljoonaa euroa [4].Ulatuslik investeerimisprojekt on alginvesteering, mille abikõlblikud kulud on suuremad kui 50 miljonit eurot [4].
Haitat, jotka ovat ominaisia epäsuotuisille alueille, eivät vaikuta suuriin investointihankkeisiin niin paljon kuin pienempiin investointihankkeisiin.Ebasoodsas olukorras olevatele piirkondadele iseloomulikud piirkondlikud probleemid mõjutavad ulatuslikke investeerimisprojekte võrreldes vähem ulatuslike projektidega vähemal määral.
On suurempi riski siitä, että suuret investointihankkeet vaikuttavat kauppaan, ja sen vuoksi on vaarana, että muilla alueilla toimiviin kilpailijoihin kohdistuva vääristymä on suurempi.Ulatuslikud investeerimisprojektid võivad suurema tõenäosusega kaubandust mõjutada ja võivad seetõttu teistes piirkondades tegutsevatekonkurentidega võrreldes kaasa tuua ulatuslikuma konkurentsimoonutuse.
Suurissa investointihankkeissa on myös riski, että tuen määrä ylittää vähimmäismäärän, joka on tarpeen alueellisten haittojen kompensoimiseen, ja on vaara, että valtiontuki näihin hankkeisiin johtaa vääristyneisiin vaikutuksiin, esimerkiksi tehottomaan sijaintipaikkojenvalintaan, suurempaan kilpailun vääristymiseen ja hyvinvoinnin nettomenetyksiin, koska tuki on kallis tulonsiirto veronmaksajilta tuensaajille, toisin sanoen tuen kustannus ylittää hyödyn kuluttajille ja tuottajille.Ulatuslike investeerimisprojektide puhul esineb ka oht, et abi ületab piirkondliku halvemuse hüvitamiseks minimaalselt vajaliku ning et sellistele projektidele mõeldud riigiabi avaldab negatiivset mõju, tingides ebatõhusaid tootmiskoha valikuid, süvendades konkurentsimoonutusi, ning kuna abi kujutab endast kulukat vahendite ülekandmist maksumaksjalt abisaajale, siis ka ühiskonna üldist heaolu vähendades.
Aluetukea koskevissa suuntaviivoissa vahvistetaan suurille investointihankkeille myönnettävää aluetukea koskevat säännöt [5].Regionaalabi suunistega nähakse ette regionaalabi eeskirjad ulatuslike investeerimisprojektide jaoks [5].
Aluetukea koskevissa suuntaviivoissa vahvistetaan suurille investointihankkeille automaattiset, asteittain alenevat aluetuen enimmäismäärät kilpailun vääristymisen rajoittamiseksi tasolle, jolla yleensä voidaan olettaa vääristymisen korvautuvan kyseisten alueiden kehitykseen kohdistuvalla hyödyllä [6].Regionaalabi suunistega nähakse ette kõnealuste ulatuslike investeerimisprojektide regionaalabi ülemmäärade automaatne ja järkjärguline vähendamine, et piirata konkurentsimoonutusi tasemeni, mis võimaldaks oletada, et neid kompenseerib kõnealuste piirkondade arengust saadav kasu [6].
EFTA-valtioiden on myös ilmoitettava erikseen investointihankkeisiin myönnettävästä tuesta, jos ehdotetun tuen määrä ylittää sallitun enimmäismäärän, joka sovellettavien sääntöjen mukaisesti voidaan myöntää investointiin, jonka tukikelpoiset kustannukset ovat 100 miljoonaa euroa (ilmoitusta edellyttävä raja-arvo) [7].Peale selle peavad EFTA riigid eraldi teatama mis tahes abist, mida antakse investeerimisprojektidele juhul, kui kavandatav abi ületab lubatud piirmäära, mida 100 miljoni euro suuruste abikõlblike kuludega investeeringu korral võib kohaldatavate eeskirjade kohaselt saada (teatamiskohustuse piirmäär) [7].
Näissä ilmoitusta edellyttävissä tapauksissa valvontaviranomainen tutkii erityisesti, mikä on tuki-intensiteetti, onko tuki aluetukea koskevien suuntaviivojen yleisten perusteiden mukainen, johtaako ilmoitettu investointi tuotantokapasiteetin huomattavaan kasvuun samalla kun se kohdistuu tehottomiin tai jopa taantuviin markkinoihin, ja lisääkö investointi yritysten markkinaosuutta.Kõnealuste teatatud juhtumite puhul kontrollib järelevalveamet eelkõige abi osatähtsust, kokkusobivust regionaalabi suuniste üldiste kriteeriumidega ja seda, kas teatatud investeering kujutab endast olulist tootmisvõimsuse suurenemist, mis aitab samal ajal tõhustada ebatõhusat või isegi langevat turgu, või annab eelise ettevõtjatele, kellel on suur turuosa.
Perusteellisen arvioinnin piiriin kuuluvat aluetukitoimenpiteetSüvahindamisele kuuluvad regionaalabi meetmed
Vaikka aluetukiin sovelletaan automaattisesti alenevaa asteikkoa, tietyillä suurilla määrillä aluetukea suurille investointihankkeille voi silti olla merkittäviä vaikutuksia kauppaan ja ne voivat johtaa huomattaviin kilpailun vääristymiin.Vaatamata automaatsele vähendamisele võib teatavatele ulatuslikele investeerimisprojektidele antud suuremahuline regionaalabi kaubandust siiski märkimisväärselt mõjutada ning selle tulemuseks võib olla oluline konkurentsimoonutus.
Tästä syystä valvontaviranomaisen aikaisempana käytäntönä oli, että suurille investointihankkeille ei myönnetä seuraavat raja-arvot ylittävää tukea [8]:Seetõttu oli järelevalveamet varasemalt seisukohal, et ulatuslikele investeerimisprojektidele ei anta abi, mis ületab järgmised ülemmäärad [8]:
tuensaajan osuus kyseisen tuotteen myynnistä asianomaisilla markkinoilla on yli 25prosenttia, taiabisaaja arvele langeb üle 25 % asjaomaste toodete läbimüügist asjaomastel turgudel või
hankkeella luotu tuotantokapasiteetti on yli 5 prosenttia markkinoista, kun kyseisten markkinoiden kasvu on alle Euroopan talousalueen BKT:n kasvun.projektiga saavutatud tootmisvõimsus on üle 5 % turu suurusest, samal ajal kui kõnealuse turu kasvumäär on madalam kui Euroopa Majanduspiirkonna SKP kasvumäär.
Nykyisissä aluetukea koskevissa suuntaviivoissa valvontaviranomainen on omaksunut yksilöllisemmän lähestymistavan, jonka mukaan hankkeista johtuvat koheesio- ja muut edut voidaan ottaa huomioon mahdollisimman konkreettisesti.Kehtivate regionaalabi suuniste kohaselt on järelevalveamet siiski otsustanud individuaalsema lähenemisviisi kasuks, mis võimaldab projektidest tulenevat ühtekuuluvust ja muud kasu võimalikult täpselt arvesse võtta.
Tällaisia etuja on kuitenkin punnittava kauppaan ja kilpailuun todennäköisesti kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia vasten. Tällaiset vaikutukset on myös kartoitettava mahdollisimman konkreettisella tavalla.Kõnealust kasu tuleb siiski võrrelda tõenäolise negatiivse mõjuga kaubandusele ja konkurentsile. Negatiivne mõju tuleks samuti kindlaks määrata võimalikult täpselt.
Tämän johdosta aluetukea koskevien suuntaviivojen 57 kohdan mukaan valvontaviranomainen toteuttaa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan mukaisen muodollisen tutkintamenettelyn tapauksissa, joissa ilmoitusta edellyttävä raja-arvo ylittyy ja vähintään yksi aluetukea koskevien suuntaviivojen 57 kohdan a ja b alakohdassa määritetyistä edellytyksistä täyttyy (perusteellista arviointia edellyttävät raja-arvot, jotka ovat samat kuin tämän luvun 6 kohdassa mainitut raja-arvot).Seetõttu nähakse regionaalabi suuniste punkti 57 alapunktides a ja b ette, et järelevalveamet viib teatamiskohustuse piirimäära ületavate ja ühte või mõlemat regionaalabi suuniste punkti 57 tingimust täitvate (süvahindamise piirmäärad, mis on samad piirmäärad, mida on kirjeldatud käesoleva peatüki punktis 6) juhtumite puhul läbi järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikest 2 tuleneva ametliku uurimismenetluse.
Tällaisissa tapauksissa muodollisen tutkinnan tavoitteena on yksityiskohtaisen tarkastelun perusteella todentaa, että ”tuki on tarpeen kannustavan vaikutuksen luomiseksi investoinnille ja että tukitoimenpiteen hyödyt ovat kilpailun vääristymää ja sopimuspuolten väliseen kauppaan kohdistuvaa vaikutusta suuremmat” [9].Sellistel juhtudel on ametliku uurimismenetluse eesmärgiks kontrollida üksikasjalikult, „et abi oleks vajalik investeeringule ergutava mõju avaldamiseks ning et abimeetmest saadav kasu ületaks konkurentsimoonutuste mõju lepinguosalistevahelisele kaubandusele” [9].
Aluetukea koskevien suuntaviivojen alaviitteessä 55 valvontaviranomainen ilmoitti laativansa ”myöhemmin lisäohjeet perusteista, jotka se ottaa huomioon tässä arvioinnissa”.Regionaalabi suuniste joonealuses märkuses 55 teatab järelevalveamet, et ta „võib koostada täiendavad suunised kriteeriumide kohta, mida ta võtab arvesse asjaomase hindamise käigus”.
Valvontaviranomainen antaa jäljempänä ohjeita niistä tiedoista, joita se voi vaatia, ja menetelmistä, joita se aikoo soveltaa toimenpiteiden yksityiskohtaisessa arvioinnissa.Allpool esitab järelevalveamet suunised nõutava teabe ning metoodika kohta, mida ta kasutab meetmete puhul, mille suhtes kohaldatakse üksikasjalikku hindamist.
Euroopan komission valtiontuen toimintasuunnitelman [10]mukaisesti valvontaviranomainen arvioi tuen ottaen huomioon sen myönteisten ja kielteisten vaikutusten tasapainon määrittääkseen, voidaanko tuki kokonaisuutena katsottuna hyväksyä.Järelevalveamet teeb kooskõlas Euroopa Komisjoni riigiabi tegevuskavaga [10]abi üldhindamise, hinnates selle negatiivsete ja positiivsete mõjude vahelist tasakaalu, et määrata kindlaks, kas abimeetme saab tervikuna heaks kiita.
Yksityiskohtaisen arvioinnin pitäisi olla oikeassa suhteessa tuesta mahdollisesti johtuviin vääristymiin.Üksikasjalik hindamine peaks olema proportsionaalne abist tekkida võivate võimalike moonutustega.
Tämä tarkoittaa sitä, että analyysin kattavuus riippuu asian luonteesta.See tähendab, et analüüsi ulatus sõltub juhtumi laadist.
Tämän vuoksi edellytettävän näytön luonne ja taso riippuvat myös kunkin tapauksen piirteistä.Seetõttu oleneb vajalike tõendite iseloom ja tase ka iga üksikjuhtumi iseärasustest.
Valvontaviranomainen ottaa myös huomioon muodollista tutkintaa koskevat säännökset, sellaisina kuin ne vahvistetaan EFTAn valvontaviranomaisen tehtäviä ja toimivaltuuksia valtiontuen alalla koskevassa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 6 ja 7 artiklassa, mutta valvontaviranomainen voi muun muassa pyytää EFTA-valtiota toimittamaan riippumattomia selvityksiä ilmoitukseen sisältyvien tietojen vahvistamiseksi tai pyytää lausuntoa muilta merkityksellisillä markkinoilla toimivilta taloudellisilta toimijoilta tai aluekehityksen asiantuntijoilta.Järgides järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 II osa artiklites 6 ja 7 sätestatud ametliku uurimise läbiviimist käsitlevaid sätteid EFTA järelevalveameti ülesannete ja pädevuse kohta riigiabi valdkonnas, võib järelevalveamet muu hulgas kutsuda EFTA riike üles esitama sõltumatuid uuringuid, mis kinnitaksid teatises sisalduvat teavet, või kaasata teisi asjaomasel turul tegutsevaid ettevõtjaid või regionaalarengu eksperte.
Lisäksi muodollisen tutkinnan aikana valvontaviranomainen ottaa vastaan huomautuksia asianomaisilta osapuolilta.Peale selle on ametliku uurimise ajal teretulnud huvitatud isikute märkused.
Valvontaviranomainen yksilöi keskeiset seikat, joista se haluaa lisätietoja aloittamalla menettelyn.Järelevalveamet määrab kindlaks peamised küsimused, mille puhul oodatakse menetluse algatamise järel sidusrühmade osalemist.
Tämän luvun tarkoituksena on varmistaa valvontaviranomaisen päätöksentekomenettelyn avoimuus ja ennustettavuus sekä EFTA-valtioiden tasavertainen kohtelu.Käesoleva peatüki eesmärk on tagada järelevalveameti otsustusprotsessi läbipaistvus ja etteaimatavus ning EFTA riikide võrdne kohtlemine.
Valvontaviranomainen varaa mahdollisuuden muuttaa ja tarkistaa näitä ohjeita käytännön kokemustensa perusteella.Järelevalveamet jätab endale võimaluse käesolevaid suuniseid saadud kogemuste põhjal muuta ja läbi vaadata.
Tuen tarkoitusAbi eesmärk
Aluetuen tavoitteena on yhteinen etu, joka heijastaa oikeudenmukaisuusnäkökohtia, nimittäin taloudellisen koheesion edistämistä supistamalla ETA:n eri alueiden välistä kehityskuilua.Regionaalabil on ühistes huvides olev võrdsete võimaluste eesmärk, mis tähendab majandusliku ühtekuuluvuse parandamist erinevate EMP piirkondade arengutaseme erinevuste vähendamise kaudu.
Niiden suurten investointihankkeiden osalta, jotka täyttävät perusteellista arviointia edellyttävän raja-arvon, EFTA-valtion on osoitettava, että tuki kohdistuu kyseiseen oikeudenmukaisuustavoitteeseen.Ulatuslike investeerimisprojektide puhul, mis täidavad süvahindamise piirmäärad, peavad EFTA riigid tõestama, et abi vastab kõnealusele võrdsete võimaluste eesmärgile.
Sen vuoksi EFTA-valtion on osoitettava, että investointihanke edistää kyseisen alueen kehitystä.EFTA riik peab seetõttu tõendama, et investeerimisprojekt aitab kaasa asjaomase piirkonna arengule.
Vaikka aluetuen ensisijaisena tavoitteena on huolehtia oikeudenmukaisuuskysymyksistä, kuten taloudellisesta koheesiosta, sitä voidaan käyttää myös markkinoiden toimintapuutteen korjaamiseen.Kuigi regionaalabi esmane eesmärk on võrdsete võimaluste edendamine (majanduslik ühtekuuluvus), võib regionaalabiga lahendada ka turutõrgetega seotud probleeme.
Alueelliset haitat voivat liittyä markkinoiden toimintapuutteisiin, kuten riittämättömät tiedot, koordinointiongelmat, tuensaajan vaikeudet kohdistaa investointeja julkisiin hyödykkeisiin tai investointien ulkoisvaikutukset.Piirkondlikmahajäämus võib olla seotud selliste turutõrgetega nagu puudulik teave, kooskõlastamisega seotud probleemid, raskused asjakohaste investeeringute tegemisel avalikesse hüvedesse või investeeringute välismõjud.
Jos oikeudenmukaisuustavoitteiden lisäksi aluetuki kohdistuu tehokkuuskysymyksiin, sen myönteinen vaikutus katsotaan suuremmaksi.Kui lisaks võrdsete võimalustega seotud eesmärkidele soovitakse regionaalabiga lahendada ka tõhususega seotud probleeme, loetakse kõnealuse abi üldist positiivset mõju laiaulatuslikumaks.
Seuraavassa on luettelo, joka ei ole tyhjentävä, ohjeellisista perusteista, joilla voidaan osoittaa tuen myönteinen aluevaikutus siltä osin kuin se edistää lisäinvestointeja ja toimintaa alueella.Järgmist mittetäielikku soovituslike kriteeriumide loetelu võib kasutada abi piirkondliku panuse väljendamiseks, kuivõrd see aitab kaasa täiendavate investeeringute ja meetmete ligimeelitamisele piirkonnas.
Tuen myönteiset vaikutukset voivat olla sekä suoria (esimerkiksi välittömien työpaikkojen luominen) että välillisiä (esimerkiksi paikallinen innovointi).Kõnealused abi positiivsed mõjud võivada olla nii otsesed (nt otseselt loodud uued töökohad) kui ka kaudsed (nt kohalik uuendustegevus).
Investoinnin luomien välittömien työpaikkojen määrä on tärkeä osoitus hankkeen vaikutuksesta aluekehitykseen.Investeeringuga otseselt loodud töökohtade arv on oluline regionaalarengusse tehtud panuse indikaator.
Lisäksi olisi otettava huomioon luotujen työpaikkojen laatu ja niiden edellyttämä koulutustaso.Arvestada tuleks ka loodud töökohtade kvaliteeti ja nõutavat oskuste taset.
Vielä enemmän uusia työpaikkoja saattaa syntyä paikalliseen (ali)hankkijaverkostoon, mikä helpottaa investoinnin integroitumista alueelle ja varmistaa heijastusvaikutusten leviämisen laajemmalle.Kohalikus tarnevõrgustikus oleks võib-olla võimalik luua isegi rohkem töökohti, mis aitaks kaasa investeeringu integreerimisel kõnealusesse piirkonda ning mis tagaks ulatuslikuma edasikanduva mõju tekke.
Sen vuoksi myös välillisten työpaikkojen määrä otetaan huomioon.Seetõttu võetakse arvesse ka kaudselt loodud töökohtade arvu.
Tuensaajan sitoumus järjestää laajalti koulutusta työvoiman yleis- ja erityistaitojen parantamiseksi otetaan huomioon aluekehitystä edistävänä tekijänä.Abisaaja võetud kohustust korraldada laiaulatuslikku koolitustegevust oma töötajate (üldiste ja spetsiifiliste) oskuste parandamiseks nähakse tegurina, mis aitab kaasa regionaalarengule.
Lisäksi painotetaan koulutusta, joka lisää työntekijöiden taitoja ja työllistyvyyttä yrityksen ulkopuolella.Rõhku pannakse ka koolitusele, millega parandatakse töötajate teadmisi ja tööalast konkurentsivõimet väljaspool ettevõtet.
Yleis- tai erityiskoulutusta, johon on myönnetty koulutustukea, ei oteta huomioon aluetuen myönteisenä vaikutuksena päällekkäisyyden välttämiseksi.Üldist ja erikoolitust, millele koolitusabi andmine on heaks kiidetud, ei loeta regionaalabi positiivseks mõjuks, et vältida kattumist.
Ulkoisia mittakaavaetuja tai muita alueen kehityksestä johtuvia hyötyjä voi syntyä läheisyyden vaikutuksesta (klusterointivaikutus).Väline mastaabisääst või muu regionaalarengu vaatevinklist saadud kasu võib tekkida läheduse tõttu (kompleksne mõju).
Saman alan yritysten klusterointi eli keskittäminen antaa yksittäisille laitoksille mahdollisuuden erikoistua enemmän, mikä lisää tehokkuutta.Ettevõtjate koondumine sama tööstusharu raames võimaldab üksikutel tehastel rohkem spetsialiseeruda, milletulemuseks on suurenenud tõhusus.
Läheinen sijainti helpottaa tietojen, ideoiden ja tietämyksen vaihtoa yritysten välillä.Füüsiline lähedus lihtsustab ettevõtjatevahelist ideede-, teadmiste- ja teabevahetust.
Toimintojen keskittyminen houkuttelee monia työnhakijoita, mikä puolestaan varmistaa, että yritysten käytettävissä on suuri määrä erilaisia taitoja omaavia työntekijöitä.Majandustegevuse kontsentreerumine tõmbab ligi palju tööotsijaid, mis tagab ettevõtjatele suure valiku erinevate oskustega töötajaid.
Laki- ja kaupallisten palveluiden saatavuuden varmistaminen lisää tuottavuutta.Tagatud on juurdepääs õigus- ja kaubandusteenustele, mis parandab tootlikkust.
Toimintojen keskittäminen voi houkutella muita investointeja, jotka puolestaan lisäävät myönteisiä heijastusvaikutuksia (suotuisa kasvukierre).Majandustegevuse kontsentreerumine võib üldiselt samuti meelitada ligi teisi investeeringuid, mis omakorda suurendavad positiivset edasikanduvat mõju (positiivne mõjuring).
Investointeihin liittyy teknistä tietämystä, mikä voi olla merkittävän teknologian siirron lähde (tiedon leviäminen).Investeeringud sisaldavad tehnilisi teadmisi ning need võivad olla allikaks märkimisväärsele tehnosiirdele (teadmiste levik).

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership