Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
Jos kilpailijoiden tilanne heikkenee tai niiden on jopa poistuttava markkinoilta, tuki vääristää kilpailua.Kui selle tulemusena konkurentide olukord nõrgeneb või nad on sunnitud isegi turult lahkuma, moonutab abi konkurentsi.
Tältä osin, kuten 38 kohdassa selostetaan, aluetukea koskevissa suuntaviivoissa erotetaan tapaukset, joissa tuensaajalla on markkinavoimaa, ja tapaukset, joissa tuki johtaa kapasiteetin merkittävään lisääntymiseen taantuvilla markkinoilla.Nagu punktis 38 on märgitud, eristatakse regionaalabi suunistes juhtumeid, kus abisaajal on turuvõim, ja juhtumeid, kus abi tulemuseks on märkimisväärne tootmisvõimsuse suurenemine langeval turul.
Yleensä ottaen on todennäköisempää, että keskittyneillä markkinoilla mikä tahansa yhden tuensaajan saama tuki vääristää kilpailua, sillä on luultavaa, että kunkin yrityksen päätös vaikuttaa kilpailijoihin suoremmin.Üldiselt moonutab kontsentreeritud turul ühele abisaajale antud abi tõenäolisemalt turgu, kuna iga ettevõtja otsus mõjutab tema konkurente tõenäoliselt otsesemalt.
Tämä pitää paikkansa erityisesti silloin, kun määräävässä asemassa oleva markkinatoimija saa tukea.See kehtib eriti juhul, kui subsideeritakse turgu valitsevas seisundis olevat ettevõtjat.
Jos tuensaaja pystyy tuen johdosta säilyttämään markkinavoimansa [15]tai lisäämään sitä, aluetuella suurille investointihankkeille voi olla estävä vaikutus kilpailijoiden investointipäätöksiin ja siten se vääristää kilpailua.Kui abisaaja suudab abi tõttu säilitada või suurendada oma turuvõimu, [15]võib ulatuslikele investeerimisprojektidele antaval regionaalabil olla pidurdav mõju konkurentide investeerimisotsustele ning seetõttu võib see tekitada konkurentsimoonutusi.
Tämä olisi kuluttajien kannalta haitallista.See oleks tarbijatele kahjulik.
Sen vuoksi valvontaviranomainen haluaa rajoittaa valtiontuen myöntämistä yrityksille, joilla on markkinavoimaa.Seetõttu soovib järelevalveamet piirata riigiabi andmist turuvõimu omavatele ettevõtjatele.
Kaikissa aluetukitapauksissa, joissa ilmoitusta edellyttävä raja-arvo ylittyy (aluetukea koskevien suuntaviivojen 53 kohta), valvontaviranomaisen on arvioitava (aluetukea koskevien suuntaviivojen 57 kohdan a alakohta) tuensaajan (tai konsernin, johon se kuuluu) osuus kyseisen tuotteentai kyseisten tuotteiden myynnistä merkityksellisillä tuotemarkkinoilla ja maantieteellisillä markkinoilla.Kõigi regionaalabi juhtumite puhul, mis ületavad teatamiskohustuse piirmäära (regionaalabi suuniste punkt 53), peab järelevalveamet hindama (regionaalabi suuniste punkti 57 alapunkt a) abisaaja (või kontserni, kuhu ta kuulub) osa asjaomase toote või asjaomaste toodete läbimüügist asjaomastel kauba- ja geograafilistel turgudel.
Markkinaosuus on kuitenkin ainoastaan alustava osoitus mahdollisista ongelmista.Turuosa võib olla siiski ainult esialgseks viiteks võimalikele probleemidele.
Tämän vuoksi valvontaviranomainen ottaa tarpeen mukaan perusteellisessa arvioinnissa huomioon myös muita tekijöitä, esimerkiksi markkinarakenteen, tarkastelemalla markkinoiden keskittymistä [16], markkinoille tulon mahdollisia esteitä [17], neuvotteluvoimaa [18]ja markkinoilta poistumisen esteitä.Seetõttu võtab järelevalveamet süvahinnangus vajaduse korral arvesse ka muid tegureid, näiteks turustruktuuri, kontrollides turu kontsentratsiooni, [16]võimalikke turuletuleku takistusi, [17]ostujõudu [18]ja takistusi turult lahkumisel.
Valvontaviranomainen ottaa huomioon investointia edeltävät ja sen jälkeiset markkinaosuudet ja muut asiaan liittyvät tekijät (yleensä vuosi ennen investoinnin aloittamista ja vuosi sen jälkeen kun täysi tuotantoteho on saavutettu).Järelevalveamet võtab arvesse investeerimiseelseid ja -järgseid turuosi ning nendega seotud muid tegureid (tavaliselt aasta enne investeeringu algust ja aasta pärast lõpliku tootmisvõimsuse saavutamist).
Arvioidessaan perusteellisesti kielteisiä vaikutuksia valvontaviranomainen ottaa huomioon sen, että vaikka eräät investointihankkeet toteutetaan suhteellisen lyhyessä ajassa, yhdessä tai kahdessa vuodessa, useimmat suuret hankkeet vievät huomattavasti enemmän aikaa.Negatiivsete mõjude üksikasjalikul hindamisel võtab järelevalveamet arvesse asjaolu, et kui mõned investeerimisprojektid viiakse ellu suhteliselt lühikese aja jooksul (üks või kaks aastat), siis enamik ulatuslikke investeerimisprojekte võtavad palju rohkem aega.
Useimmissa tapauksissa on sen vuoksi analysoitava markkinoiden kehitystä pitkällä aikavälillä.Seetõttu on enamasti vaja turgude arengut pikaajaliselt analüüsida.
Valvontaviranomainen myöntää kuitenkin, että pitkän aikavälin analyysit ovat spekulatiivisempia, erityisesti silloin kun on kyse epävakaista markkinoista tai markkinoista, joilla tapahtuu nopeita teknologisia muutoksia.Järelevalveamet teadvustab siiski asjaolu, et nimetatud pikaajalised analüüsid onspekulatiivsemad, eriti siis, kui on tegemist volatiilsete turgudega või turgudega, kus on toimumas kiire tehnoloogiline muutus.
Sen vuoksi mitä pidempää aikaväliä analyysi koskee ja mitä spekulatiivisempi analyysi tästä johtuen on, sitä vähemmän annetaan painoa markkinavoiman mahdollisille kielteisille vaikutuksille tai markkinoiden sulkemisen mahdollisuudelle.Seetõttu, mida pikaajalisem ja seega spekulatiivsem on analüüs, seda vähem kaalu antakse turuvõimu võimalikule negatiivsele mõjule või tõrjuvale käitumisele.
Tehottomien markkinarakenteiden luominen tai säilyttäminenEbatõhusate turustruktuuride loomine või säilitamine
Jos kilpailu on tehokasta, tehottomat yritykset joutuvat poistumaan markkinoilta.Kui konkurents on tõhus, on ebatõhusad ettevõtjad sunnitud turult lahkuma.
Pitkällä aikavälillä tämä edistää teknologian kehitystä ja vähäisten resurssien tehokasta käyttöä taloudessa.Pikemas perspektiivis edendab nimetatud protsess tehnoloogilist arengut ja piiratud vahendite tõhusat kasutamist majanduses.
Valtiontuesta johtuva huomattava kapasiteetin lisäys tehottomilla markkinoilla saattaa kohtuuttomasti vääristää kilpailua, sillä liikakapasiteetti voi johtaa voittomarginaaleihin kohdistuviin paineisiin ja kilpailijoiden kapasiteetin vähenemiseen tai jopa niiden poistumiseen markkinoilta.Riigiabist tulenev oluline tootmisvõimsuse kasv ebatõhusal turul võib aga ebaõiglaselt moonutada konkurentsi, kuna liigne tootmisvõimsus võib viia kasumimarginaali pingestumiseni ning konkurentide tootmisvõimsuse vähenemiseni või isegi nende turult lahkumiseni.
Tämä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa kilpailijat, jotka muutoin kykenisivät pysymään markkinoilla, pakotetaan markkinoilta valtiontuen vuoksi.See võib viia olukorrani, kus konkurendid, kes oleksid muidu suutelised turule jääma, sunnitakse riigiabi tulemusena sealt lahkuma.
Tuki saattaa myös estää alhaisen kustannustason yrityksiä tulemasta markkinoille ja vähentää kilpailijoiden kannusteita innovoida.See võib takistada ka madalate tegevuskuludega ettevõtjatel turule tulla ja nõrgestada konkurentide stiimuleid tegeleda uuendustegevusega.
Tämä johtaa tehottomiin markkinarakenteisiin, jotka pitkällä aikavälillä ovat haitallisia myös kuluttajien kannalta.Selle tulemuseks on ebatõhusad turustruktuurid, mis on pikemas perspektiivis kahjulikud ka tarbijatele.
Arvioidessaan, voidaanko tuen avulla luoda tai säilyttää tehottomat markkinarakenteet, kuten edellä todetaan, valvontaviranomainen ottaa huomioon hankkeesta johtuvan tuotantokapasiteetin lisäyksen ja sen, onko kyse tehottomista markkinoista [19].Hindamaks, kas abi võib kasutada ebatõhusate turustruktuuride loomiseks või säilitamiseks, nagu eespool mainiti, võtab järelevalveamet arvesse projektiga loodud täiendavat tootmisvõimsust ning seda, kas turg on ebatõhus [19].
Aluetukea koskevien suuntaviivojen mukaan kapasiteetin lisäys katsotaan ongelmalliseksi ainoastaan, jos se luodaan tehottomilla markkinoilla ja jos lisäkapasiteetin osuus kyseisistä markkinoista on enemmän kuin viisi prosenttia.Regionaalabi suuniste kohaselt peetakse täiendavat tootmisvõimsust problemaatiliseks ainult siis, kui see on loodud ebatõhusal turul ja kui täiendav tootmisvõimsus moodustab rohkem kui viis protsenti kõnealusest turust.
Koska absoluuttisesti taantuvilla markkinoilla luotu kapasiteetti on yleensä vääristävämpää kuin suhteellisesti taantuvilla markkinoilla luotu kapasiteetti, valvontaviranomainen erottaa tapaukset, joissa merkitykselliset markkinat ovat pitkällä aikavälillä rakenteellisesti taantuvat (toisin sanoen niiden kasvu on negatiivinen), ja tapaukset, joissa merkitykselliset markkinat ovat suhteellisesti taantuvat (toisin sanoen kasvu on positiivinen mutta ei ylitä vertailukohteena olevaa kasvua (katso 48 kohta)).Kuna absoluutses languses oleval turul loodud tootmisvõimsus on tavaliselt moonutavam kui suhtelises languses oleval turul loodud tootmisvõimsus, siis teeb järelevalveamet vahet juhtumitel, mille puhul asjaomane turg on pikemas perspektiivis struktuurilises languses (kasv on negatiivne), ja juhtumitel, mille puhul asjaomane turg on suhtelises languses (kasv on positiivne, kuid ei ületa võrdluseks olevat kasvumäära (vt punkti 48)).
Kun hankkeen puitteissa luotu kapasiteetti koskee rakenteellisesti absoluuttisesti taantuvia markkinoita, valvontaviranomainen katsoo, että se on kielteinen tekijä tasapainotestissä ja että sen korvaaminen myönteisillä tekijöillä on epätodennäköistä.Kui projektiga loodud tootmisvõimsus hõlmab struktuuriliselt absoluutses languses olevat turgu, siis loeb järelevalveamet seda kaalumisel negatiivseks elemendiks, mille kompenseerimine mis tahes positiivsete elementidega on ebatõenäoline.
Sellaisessa tapauksessa on myös kyseenalaista, hyötyykö kyseinen alue hankkeesta pitkällä aikavälillä.Sellisel juhul on ka kaheldav, kas kõnealune piirkond saab projektist pikemas perspektiivis kasu.
Markkinoiden tehottomuutta mitataan yleensä ottamalla vertailukohdaksi ETA:n BKT viiden edellisen vuoden ajalta ennen hankkeen aloittamista (vertailuarvo).Turu ebatõhususe mõõtmiseks kasutatakse tavaliselt võrdlust EMP viimase viie aasta SKPga enne projekti alustamist (võrdlusmäär).
Markkinoiden aikaisempaa kehitystä koskevat tiedot ovat helpommin saatavilla eivätkä ne ole yhtä spekulatiivisia kuin tulevaisuuden ennusteet.Andmed varasema arengu kohta on vabalt kättesaadavad ning vähem spekulatiivsed kui tulevikku suunatud prognoosid.
Perusteellisessa arvioinnissa valvontaviranomainen voi kuitenkin ottaa huomioon myös odotetun tulevan kehityksen, sillä kapasiteetin lisäyksen vaikutus näkyy investoinnin jälkeisinä vuosina.Süvahindamises võib järelevalveamet siiski arvesse võtta ka oodatavaid tulevasi suundumusi, kuna tootmisvõimsuse suurenemise mõju hakkab väljenduma investeeringu tegemisele järgnevatel aastatel.
Tähän liittyviä indikaattoreita voivat olla kyseisten markkinoiden ennustettu kasvu ja odotettu kapasiteetin käyttöaste sekä kapasiteetin lisäyksen todennäköinen vaikutus kilpailijoihin hintojen ja voittomarginaalien välityksellä.Indikaatoriteks võivad olla asjaomaste turgude ennustatav kasv ja oodatav tootmisvõimsuse rakendamise aste, samuti tootmisvõimsuse kasvu tõenäoline mõju konkurentidele hindade ja kasumimarginaali kaudu.
Kokemuksen mukaan eräissä tapauksissa kyseisen tuotteen kasvu ETA:lla ei ehkä ole asianmukainen vertailukohde tarkasteltaessa tuen vaikutuksia, erityisesti silloin, kun markkinat ovat maailmanlaajuiset ja kyseisten tuotteiden tuotanto tai kulutus on vähäistä ETA:lla.Kogemus näitab ka seda, et mõnel juhul ei pruugi asjaomase toote kasv EMPs olla õige võrdluspunkt abi mõju hindamiseks, eriti siis, kui turg on üleilmne ning kõnealuse toote tootmine või tarbimine EMPs on vähene.
Tällaisissa tapauksissa valvontaviranomainen tarkastelee laajemmin tuen vaikutusta markkinarakenteisiin ottaen huomioon erityisesti sen mahdollisuuden syrjäyttää markkinoilta ETA:lla toimivat tuottajat.Sellisel juhul uurib järelevalveamet laiemalt abi mõju turustruktuuridele, võttes eelkõige arvesse selle potentsiaali tõrjuda välja EMPs tegutsevad tootjad.
Kauppaan kohdistuvat kielteiset vaikutuksetNegatiivne mõju kaubandusele
Kuten aluetukea koskevien suuntaviivojen 2 kohdassa todetaan, tuen maantieteellinen kohdentaminen erottaa aluetuen muista horisontaalisen tuen muodoista.Nagu selgitatud regionaalabi suuniste punktis 2, eristab regionaalabi geograafiline spetsiifilisus seda teistest horisontaalse abi vormidest.
Aluetuelle on ominaista, että sen tarkoituksena on vaikuttaa sijoittajien investointihankkeiden sijaintipaikan valintaan.Regionaalabile on omane, et selle eesmärk on mõjutada investorite otsust, kuhu oma investeerimisprojekt suunata.
Kun aluetuella korvataan alueellisista haitoista johtuvat lisäkustannukset ja tuetaan lisäinvestointeja tukialueilla, se vaikuttaa sekä alueen kehitykseen että koheesioon ja loppujen lopuksi hyödyttää koko ETA:ta [20].Kui regionaalabi tasakaalustab piirkondlikust mahajäämusest tulenevaidtäiendavaid kulusid ja toetab abisaavasse piirkonda tehtavaid täiendavaid investeeringuid, siis see mitte ainult ei aita kaasa kõnealuse piirkonna arengule, vaid toetab ka ühtekuuluvust ja on kasulik kogu EMP-le [20].
Aluetuen mahdolliset negatiiviset vaikutukset sijoittautumiseen on jo kartoitettu ja niitä on jossain määrin rajoitettu aluetukea koskevissa suuntaviivoissa ja aluetukikartoissa, joissa määritellään tarkasti tukikelpoiset alueet ottaen huomioon oikeudenmukaisuus- ja koheesiopoliittiset tavoitteet sekä hyväksyttävät tuki-intensiteetit.Regionaalabi võimalikke negatiivseid asukohaga seotud mõjusid on regionaalabi suunistes ja regionaalabi kaartides teataval määral juba arvestatud ja piiratud, määratledes selgelt piirkonnad, kus võib regionaalabi anda, võttes arvesse võrdsete võimaluste ja ühtekuuluvuspoliitika eesmärke ning abikõlbliku abi osatähtsuseid.
Tukea ei saa myöntää investointien houkuttelemiseksi kyseisten alueiden ulkopuolella.Abi ei saa anda selleks, et meelitada investeeringuid väljapoole kõnealuseid piirkondi.
Kun arvioidaan tämän ohjeistuksen kohteena olevia suuria investointihankkeita, valvontaviranomaisella olisi oltava kaikki tarvittavat tiedot, joiden perusteella se voi arvioida, johtaisiko valtiontuki merkittävään työpaikkojen menetykseen olemassa olevilla sijaintipaikoilla Euroopan talousalueella.Kõnealuste suuniste kohaldamisalasse kuuluvate ulatuslike investeerimisprojektide hindamisel peaks järelevalveameti käsutuses olema kogu vajalik teave selle hindamiseks, kas riigiabi andmise tulemusena kaob EMPs märkimisväärne arv olemasolevaid töökohti.
Konkreettisemmin voidaan todeta, että kun valtiontuki mahdollistaa markkinoiden tuotantokapasiteettia lisäävät investoinnit, on vaarana, että tuki vaikuttaa kielteisesti tuotantoon tai investointeihin ETA:n muilla alueilla. Tämä on erityisesti todennäköistä silloin, kun kapasiteetin lisäys ylittää markkinoiden kasvun.Täpsemalt öeldes, juhul kui investeeringud suurendavad riigiabi andmise tõttu turu tootmisvõimsust, tekib oht, et abi mõjutab negatiivselt tootmist või investeeringuid EMP teistes piirkondades. See on eriti tõenäoline siis, kui tootmisvõimsuse suurendamine ületab turukasvu.
Näin on yleensä sellaisten suurten investointihankkeiden kohdalla, jotka täyttävät aluetukea koskevien suuntaviivojen 57 kohdassa mainitun toisen arviointiperusteen.Nii juhtub tavaliselt ulatuslike investeerimisprojektide puhul, mis täidavad regionaalabi suuniste punkti 57 teise kriteeriumi tingimused.
Kauppaan kohdistuvat kielteiset vaikutukset, jotka vastaavat menetettyä taloudellista toimintaa alueilla, joihin tuki vaikuttaa, voivat aiheuttaa työpaikkojen häviämistä kyseisillä markkinoilla, tuntua alihankkijoiden tasolla [21]ja johtaa myönteisten ulkoisvaikutusten (esimerkiksi klusterointivaikutus, tiedon leviäminen, koulutus jne.) menettämiseen.Negatiivne mõju kaubandusele, mis tuleneb majandustegevuse vähenemisest abi mittesaavates piirkondades, võib väljenduda töökohtade kaotusena kõnealustel turgudel, allhankijate [21]kahjumina ja positiivsete välismõjude (nt koondumisefekt, teadmiste levik, haridus ja koolitus, jne) kadumise tulemusena.
Tuen vaikutusten tasapainottaminenAbi mõjude tasakaalustamine
Todettuaan, että tuki on tarpeen kannustamaan investoinnin toteuttamista kyseisellä alueella, valvontaviranomainen vertaa suurelle investointihankkeelle myönnettävän alueellisen investointituen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia.Olles kindlaks teinud, et abi on vajalik investeeringute tegemise stimuleerimiseks kõnealuses piirkonnas, võrdleb järelevalveamet ulatuslikele investeerimisprojektidele antava regionaalabi positiivseid ja negatiivseid mõjusid.
Tuen kokonaisvaikutuksia ETA:n koheesioon punnitaan tarkkaan.Abi üldist mõju EMP ühtekuuluvusele kontrollitakse tähelepanelikult.
Valvontaviranomainen ei sovella tässä tiedonannossa esitettyjä perusteita mekaanisesti, vaan arvioi niiden suhteellista merkitystä kokonaisuutena.Järelevalveamet ei kasuta käesolevas teatises sätestatud kriteeriume mehaaniliselt, vaid annab üldhinnangu nende suhtelisele tähtsusele.
Tasapainottamisessa mikään yksittäinen tekijä ei ole ratkaisevassa asemassa, eikä mitään näiden tekijöiden yhdistelmää voida sellaisenaan pitää riittävänä varmistamaan, että tuki soveltuu ETA-sopimuksen toimintaan.Mõjude kaalumisel ei ole ükski tegur eraldiseisvana otsustava tähtsusega ning samuti ei saa ühtki tegurite kombinatsiooni iseenesest pidada piisavaks, et tagada kokkusobivus ühisturuga.
Valvontaviranomainen katsoo erityisesti, että investoinnin houkutteleminen köyhemmälle alueelle (korkeamman aluetukirajan mukaan määriteltynä) hyödyttää ETA:n sisäistä koheesiota enemmän kuin jos sama investointi tehtäisiin paremmassa asemassa olevalla alueella.Järelevalveamet on eelkõige arvamusel, et investeeringute ligimeelitamine vaesematesse piirkondadesse (määratletuna kõrgema regionaalabi ülemmäära alusel) on EMP sisesele ühtekuuluvusele kasulikum kui kõnealuse investeeringu tegemine soodsamas olukorras olevasse piirkonda.
Siten skenaariossa 2, jossa on esitettävä näyttöä vaihtoehtoisesta sijaintipaikasta, arviointi, jonka mukaan ilman tukea investointi olisi sijoitettu köyhemmälle alueelle (mitä enemmän alueellisia haittoja, sitä korkeampi aluetuen enimmäistuki-intensiteetti) tai alueelle, jolla katsotaan olevan samat alueelliset haitat kuin kohdealueella (enimmäistuki-intensiteetti on sama), muodostaa tasapainotestissä kielteisen seikan, jota myönteiset seikat eivät todennäköisesti korvaa, koska se on vastoin aluetuen perusteita.Seega, kui teises stsenaariumis, kus tuleb esitada tõendid alternatiivse asukoha kohta, leitakse hindamise tulemusel, et ilma abita oleks investeering tehtud vaesemasse piirkonda (mida suurem piirkondlik mahajäämus, seda suurem maksimaalne regionaalabi osatähtsus) või piirkonda, millel arvatakse olevat samasugune mahajäämus kui sihtpiirkonnal (sama suur maksimaalne regionaalabi osatähtsus), loetakse seda kaalumisel negatiivseks elemendiks, mida positiivsed elemendid tõenäoliselt ei kompenseeri, kuna see on vastuolus regionaalabi aluspõhimõtetega.
Toisaalta yleensä katsotaan, että sellaisen aluetuen myönteiset vaikutukset, joka pelkästään korvaa nettokustannusten erotuksen suhteessa kehittyneempään vaihtoehtoiseen investointipaikkaan (ja on sen vuoksi edellä esitetyn oikeasuhteisuustestin mukainen sekä täyttää myönteisiä vaikutuksia koskevat vaatimukset tavoitteen, tarkoituksenmukaisuuden ja kannustavan vaikutuksen osalta), ovat tasapainotestin perusteella mahdollisia kielteisiä vaikutuksia suuremmat uuden investoinnin vaihtoehtoisella sijaintipaikalla.Teisalt ollakse üldiselt seisukohal, et sellise regionaalabi positiivne mõju, millega kompenseeritakse ainult puhaskulude vahe võrreldes arenenuma alternatiivse investeerimise sihtkohaga (ja mis täidab seega eespool nimetatud proportsionaalsuse nõuded ning „positiivse mõju” tingimused, mis hõlmavad eesmärki, asjakohasust ja ergutavat mõju), kaalub tasakaalustamise tulemusena üle kõik uue investeeringu alternatiivse sihtkohaga seotud negatiivsed mõjud.
Jos on kuitenkin uskottavia todisteita siitä, että valtiontuki johtaisi työpaikkojen merkittävään häviämiseen olemassa olevilla sijaintipaikoilla ETA-sopimuksen kattamalla alueella ja kyseiset työpaikat olisivat todennäköisesti muuten säilyneet keskipitkällä aikavälillä, kyseiseen olemassa olevaan sijaintipaikkaan kohdistuvat yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset on otettava huomioon tasapainotestissä.Selliste usaldusväärsete tõendite olemasolu korral, mis tõendavad, et riigiabi andmise tulemusena kaob EMPs märkimisväärne arv olemasolevaid töökohti, mis oleksid tõenäoliselt muidu keskpikas ajavahemikus säilinud, tuleb kõnealuse olemasoleva asukohaga seotud sotsiaalseid ja majanduslikke mõjusid tasakaalustamisel arvesse võtta.
Valvontaviranomainen voi valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 6 artiklassa säädetyn muodollisen tutkintamenettelyn jälkeen lopettaa menettelyn mainitun pöytäkirjan 7 artiklan mukaisesti tehdyllä päätöksellä.Järelevalveamet võib järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 II osa artiklis 6 sätestatud ametliku uurimismenetluse järel viia menetluse lõpule nimetatud protokolli artikli 7 kohase otsusega.
Valvontaviranomainen voi päättää joko hyväksyä tai kieltää tuen tai asettaa sen myöntämiselle ehtoja [22].Järelevalveamet võib otsustada abi heaks kiita, keelata või seada selle heakskiitmisele tingimusi [22].
Jos valvontaviranomainen tekee mainitun pöytäkirjan 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti ehdollisen päätöksen, se voi liittää siihen ehtoja, joilla rajoitetaan kilpailun mahdollista vääristymistä ja varmistetaan tuen oikeasuhteisuus.Kui järelevalveamet võtab vastu tingimusliku otsuse vastavalt nimetatud protokolli artikli 7 lõikele 4, võib ta sellele võimalike konkurentsimoonutuste piiramiseks ja proportsionaalsuse tagamiseks lisada tingimusi.
Erityisesti se voi vähentää tuen ilmoitetun määrän tai tuki-intensiteetin tasolle, jonka katsotaan olevan oikeasuhteinen ja sen vuoksi soveltuvan yhteismarkkinoille.Eelkõige võib järelevalveamet vähendada teatatud abi summat või abi osatähtsust tasemeni, mida peetakse proportsionaalseks ja seega ühisturuga kokkusobivaks.
Tämä luku vastaa Euroopan komission tiedonantoa perusteista suurten investointihankkeiden alueellisen tuen perusteelliseksi arvioimiseksi (EUVL C 223, 16.9.2009, s. 3).See peatükk vastab komisjoni teatisele ulatuslikele investeerimisprojektidele antava regionaalabi süvahindamise kriteeriumide kohta (ELT C 223, 16.9.2009, lk 3).
Alueellisia valtiontukia vuosille 2007–2013 koskeva luku vastaa komission tiedonantoa ”Alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat vuosille 2007–2013” ( EUVL C 54, 4.3.2006, s. 13).Käesolev peatükk regionaalabi kohta aastateks 2007–2013 vastab komisjoni teatisele „Regionaalabi suunised aastateks 2007–2013” ( ELT C 54, 4.3.2006, lk 13).
Sellaisena kuin se määritellään aluetukea koskevien suuntaviivojen 49 kohdassa sekä alaviitteissä 46 ja 47.Vt regionaalabi suuniste punktis 49 ja joonealustes märkustes 46 ja 47 esitatud määratlust.
Ks. aluetukea koskevien suuntaviivojen 4.3 jakso.Vt regionaalabi suuniste osa 4.3.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership