| Source | Target | | Ks. aluetukea koskevien suuntaviivojen 56 kohta. | Vt regionaalabi suuniste punkt 56. |
| Ks. valvontaviranomaisen alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille antamien monialaisten puitteiden 26A luvun 26A.3 kohdan 4 alakohta. Kyseiset puitteet vastasivat Euroopan komission alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille antamia monialaisia puitteita (EYVL C 70, 19.3.2002, s. 8, sellaisina kuin ne ovat muutettuina EUVL:ssä C 263, 1.11.2003, s. 3). | Vt järelevalveameti mitut valdkonda hõlmava raamprogrammi piirkondliku abi andmiseks ulatuslikele investeerimisprojektidele peatüki 26A lõike 26A.3 punkti 4, mis vastas Euroopa Komisjoni mitut valdkonda hõlmavale raamprogrammile piirkondliku abi andmiseks ulatuslikele investeerimisprojektidele (EÜT C 70, 19.3.2002, lk 8, parandatud ELTs C 263, 1.11.2003, lk 3). |
| Ks. toimintasuunnitelman 11 ja 20 kohta (KOM(2005) 107 lopullinen). | Vt riigiabi tegevuskava punkte 11 ja 20 (KOM(2005) 107 (lõplik)). |
| Tällaiset investoinnit voivat luoda edellytykset jatkoinvestoinneille, jotka ovat elinkelpoisia ilman lisätukea. | Sellised investeeringud võivad luua tingimused jätkuinvesteeringutele, mis on elujõulised ka ilma täiendava abita. |
| Jos merkityksellisten markkinoiden asianmukaisesta määritelmästä on epäilyjä, valvontaviranomainen esittelee nämä päätöksessään aloittaa muodollinen tutkintamenettely pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti. | Kui asjaomaste turgude määratlusega seoses tekib kahtlusi, määratleb järelevalveamet need oma otsuses, mis käsitleb protokolli nr 3 artikli 1 lõike 2 kohase ametliku uurimismenetluse algatamist. |
| Markkinavoima tarkoittaa kykyä vaikuttaa markkinahintoihin, tuotokseen, tavaroiden ja palvelujen valikoimaan tai laatuun sekä muihin kilpailutekijöihin pitkällä aikavälillä. | Turuvõim on võim mõjutada turuhindu, toodangut, kaupade ja teenuste valikut või kvaliteeti või muid turu konkurentsiparameetreid olulise ajavahemiku jooksul. |
| Tätä varten valvontaviranomainen voi tarkastella Herfindahl-Hirschman-indeksiä (HHI). | Sellel otstarbel võib järelevalveamet kaaluda Herfindahli-Hirschmani indeksi kasutamist. |
| Indeksi antaa alustavan kuvan markkinarakenteesta. | Kõnealune indeks annab esialgse pildi turustruktuurist. |
| Markkinoilla, joilla markkinatoimijoita on vähän mutta monilla niistä on suhteellisen suuri markkinaosuus, tuensaajan suuri markkinaosuus saattaa aiheuttaa vähemmän ongelmia kilpailun kannalta. | Väheste turuosalistega turul, kus mitmed neist omavad suhteliselt suurt turuosa, ei pruugi abisaaja suur turuosa tekitada suuri konkurentsiprobleeme. |
| Kun markkinoilla on vahvoja ostajia, on epätodennäköisempää, että tuensaaja voi nostaa niiltä veloitettuja hintoja. | Kui turul on tugevad ostjad, on tõenäosus väiksem, et abisaaja tõstab tugevatest ostjatest hoolimata hindu. |
| Tässä yhteydessä ’tehottomilla markkinoilla’ tarkoitetaan markkinoita, joiden keskimääräinen vuosikasvu viitejaksolla ei ylitä ETA:n BKT:n kasvuprosenttia. | Kõnealuses kontekstis peetakse turgu ebatõhusaks, kui selle keskmine aastane kasvumäär võrdlusperioodil ei ületa SKP kasvumäära EMPs. |
| Erityisesti tukialueella harjoitettavan toiminnan lisääntyminen tai elintason parantuminen voi lisätä muista ETA:n osista peräisin olevien tuotteiden ja palvelujen kysyntää. | Abisaavas piirkonnas äritegevuse elavnemine või elatustaseme tõus võivad suurendada EMP muudest piirkondadest pärit toodete ja teenuste nõudlust. |
| Erityisesti, jos ne toimivat alueen paikallismarkkinoilla. | Eriti kui nad tegutsevad piirkonna kohalikel turgudel. |
| Kun tukea myönnetään voimassa olevan aluetukiohjelman perusteella, on kuitenkin huomattava, että EFTA-valtio säilyttää mahdollisuuden myöntää kyseistä tukea sallittuun enimmäismäärään saakka. Tämä on se määrä, joka sovellettavien sääntöjen mukaisesti voidaan myöntää investointiin, jonka tukikelpoiset kustannukset ovat 100 miljoonaa euroa. | Kui abi antakse olemasoleva regionaalabi kava alusel, tuleb siiski arvestada, et EFTA riik jätab endale võimaluse anda sellist abi kuni tasemeni, mis vastab maksimaalselt lubatavale summale, mida 100 miljoni euro suuruste abikõlblike kuludega investeering võib kohaldatavate eeskirjade alusel saada. |
| Aluetukea koskevien suuntaviivojen 2 kohdassa todetaan, että ”keskittymällä epäedullisessa asemassa olevien alueiden haittoihin alueellisella valtiontuella edistetään EFTA-valtioiden ja koko ETA:n taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta”. | Regionaalabi suuniste punktis 2 on sätestatud: „Vähendades ebasoodsas olukorras olevate piirkondade puudusi, edendab regionaalabi EFTA riikide (ja EMP tervikuna) majanduslikku, sotsiaalset ja territoriaalset ühtekuuluvust.” |
| Aluetukea koskevien suuntaviivojen 3 kohdassa todetaan, että ”alueellisen investointituen tarkoituksena on auttaa kehittämään kaikkein epäedullisimmassa asemassa olevia alueita tukemalla investointeja ja työpaikkojen luomista. Tuella edistetään epäsuotuisilla alueilla sijaitsevien yritysten toimintojen laajentamista ja monipuolistamista etenkin kannustamalla yrityksiä sijoittamaan uusia tuotantolaitoksia näille alueille.” | Regionaalabi suuniste punktis 3 on sätestatud: „Investeeringuteks ette nähtud regionaalabi antakse kõige ebasoodsamas olukorras olevatele piirkondadele, toetades investeeringuid ja töökohtade loomist. See abi edendab vähesoodsates piirkondades paiknevate ettevõtete majandustegevuse laienemist ja mitmekesistamist, julgustades eelkõige seal uusi ettevõtteid looma.” |
| Sen on toimitettava selkeät todisteet siitä, että tuella on vaikutusta investoinnin tai sijaintipaikan valintaan. | EFTA riikpeab esitama selged tõendid selle kohta, et abil on reaalne mõju investeeringu või asukoha valikule. |
| Sen on ilmoitettava, kumpi skenaario pätee kyseisessä tapauksessa. | EFTA riik peab teatama, kumba stsenaariumit kohaldatakse. |
| annettu 3 päivänä marraskuuta 2010, | 3. november 2010, |
| sijoitusyritysten verotuksesta Liechtensteinin verolain nojalla | mis käsitleb investeerimisettevõtjate maksustamist Liechtensteini maksuseaduse kohaselt |
| EFTAn VALVONTAVIRANOMAINEN, JÄLJEMPÄNÄ ’VALVONTAVIRANOMAINEN’, joka | EFTA JÄRELEVALVEAMET (EDASPIDI „JÄRELEVALVEAMET”), |
| OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’ETA-sopimus’, ja erityisesti sen 61–63 artiklan ja pöytäkirjan 26, | VÕTTES ARVESSE Euroopa Majanduspiirkonna lepingut (edaspidi „EMP leping”), eriti selle artikleid 61–63 ja protokolli nr 26, |
| OTTAA HUOMIOON EFTA-valtioiden sopimuksen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta, jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’, ja erityisesti sen 24 artiklan, | VÕTTES ARVESSE EFTA riikide vahelist lepingut, millega asutatakse EFTA järelevalveamet ja kohus (edaspidi „järelevalve- ja kohtuleping”), eriti selle artiklit 24, |
| OTTAA HUOMIOON valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjan 3, jäljempänä ’pöytäkirja 3’, ja erityisesti sen I osan 1 artiklan 2 kohdan ja II osan 4 artiklan 4 kohdan, 6 artiklan, 7 artiklan 5 kohdan ja 14 artiklan, | VÕTTES ARVESSE järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 (edaspidi „protokoll nr 3”), eriti selle I osa artikli 1 lõiget 2 ja II osa artikli 4 lõiget 4, artiklit 6, artikli 7 lõiget 5 ja artiklit 14, |
| OTTAA HUOMIOON pöytäkirjassa 3 olevan II osan 27 artiklassa tarkoitetuista täytäntöönpanosäännöksistä 14 päivänä heinäkuuta 2004 tehdyn valvontaviranomaisen päätöksen N:o 195/04/KOL konsolidoidun version, jäljempänä ’täytäntöönpanosäännöksiä koskeva päätös’, [1] | VÕTTES ARVESSE järelevalveameti 14. juuli 2004. aasta otsuse nr 195/04/COL (järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 II osa artiklis 27 nimetatud rakendussätete kohta) konsolideeritud versiooni (edaspidi „rakendussätete otsus”) [1], |
| ON mainittujen määräysten ja säännösten mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa ja ottaa huomioon nämä huomautukset, | OLLES KUTSUNUD huvitatud isikuid üles esitama märkusi vastavalt osutatud sätetele ja võttes nende märkusi arvesse |
| Valvontaviranomainen pyysi 14 päivänä maaliskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä Liechtensteinin viranomaisilta tietoja useista Liechtensteinin verolain mukaisista verohelpotuksista, joita ilmeisesti myönnetään tietyn muotoisille yhtiöille. | Järelevalveamet saatis 14. märtsi 2007. aasta kirjaga Liechtensteini ametiasutustele teabenõude mitmesuguste maksuerandite kohta, mida ilmselt tehakse Liechtensteini maksuseaduse alusel teatavat liiki äriühingutele. |
| Käytyään Liechtensteinin viranomaisten kanssa kirjeenvaihtoa valvontaviranomainen ilmoitti 18 päivänä maaliskuuta 2009 päivätyllä kirjeellä Liechtensteinin viranomaisille, että se oli päättänyt aloittaa sijoitusyritysten verotuksen osalta pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn. | Pärast kirjavahetust teatas järelevalveamet 18. märtsi 2009. aasta kirjas Liechtensteini ametiasutustele, et ta on otsustanud algatada investeerimisettevõtjate maksustamise suhtes protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikes 2 ettenähtud menetluse. |
| Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehty valvontaviranomaisen päätös N:o 149/09/KOL julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sen ETA-täydennysosassa [2], ja valvontaviranomainen kehotti asianomaisia lähettämään huomautuksensa. | Järelevalveameti otsus nr 149/09/COL ametliku uurimismenetluse algatamise kohta avaldati Euroopa Liidu Teatajas ja selle EMP kaasandes, kutsudes huvitatud isikuid üles märkusi esitama [2]. |
| Valvontaviranomainen on saanut huomautuksia asianomaisilta. | Järelevalveamet sai huvitatud isikutelt märkusi. |
| Valvontaviranomainen välitti nämä huomautukset 26 päivänä tammikuuta 2010 päivätyllä kirjeellä Liechtensteinin viranomaisille, joille annettiin mahdollisuus esittää vastineensa. | Järelevalveamet edastas märkused 26. jaanuari 2010. aasta kirjaga Liechtensteini ametiasutustele, kellele anti võimalus vastata. |
| Ne esittivät huomionsa 17 päivänä maaliskuuta 2010 päivätyllä kirjeellä. | Liechtensteini ametiasutused vastasid 17. märtsi 2010. aasta kirjaga. |
| KUVAUS TUTKITUSTA TOIMENPITEESTÄ | UURITUD MEETME KIRJELDUS |
| Otsake | Meede |
| Tutkinta koski sijoitusyritysten kohtelua vuosina 1996–2006 Liechtensteinin verolain nojalla (”Gesetz über die Landes- und Gemeindesteuern”) [3], jäljempänä ’verolaki’. | Uurimine käsitles investeerimisettevõtjate maksustamist Liechtensteini maksuseaduse („Gesetz über die Landes-und Gemeindesteuern”) [3]kohaselt (edaspidi „maksuseadus”) ajavahemikus 1996–2006. |
| Sijoitusyritysten määritelmä | Investeerimisettevõtja määratlus |
| Liechtensteinin sijoitusyrityksiä koskevassa vuoden 1996 laissa (”Gesetz über Investmentunternehmen”), jäljempänä ’sijoitusyrityslaki’, sijoitusyrityksellä tarkoitetaan | Liechtensteini 1996. aasta investeerimisettevõtjate seaduses („Gesetz über Investmentunternehmen”) määratleti investeerimisettevõtja järgmiselt: |
| ”yleisöltä mainoskampanjan avulla yhteistä sijoitustoimintaa varten kerättyjä varoja, jotka sijoitetaan ja joita hallinnoidaan yksittäisten sijoittajien yhteiseen lukuun, yleensä riskin hajauttamisen periaatetta noudattaen” [4]. | „varad, mis on kogutud üldsuse esindajatelt avaliku reklaami kaudu kapitali ühise investeerimise eesmärgil ning mida investeeritakse ja hallatakse üksikute investeerijate nimel harilikult riski hajutamise põhimõttel” [4]. |
| Lisäksi voidaan periä tuottosidonnaisia tai muita palkkioita [8], jotka myös muodostavat osan hallinnointiyhtiön omia varoja. | Lisaks sellele võib haldav äriühing nõuda tulemus- või muud tasu, [8]mis moodustab samuti osa üksuse varadest. |
| SIJOITUSYRITYKSIIN LIECHTENSTEINISSA SOVELLETTAVAT VEROSÄÄNNÖKSET | LIECHTENSTEINI INVESTEERIMISETTEVÕTJATE SUHTES KOHALDATAVAD MAKSUSÄTTED |
| Liechtensteinin yritysverotus | Liechtensteini ettevõtte tulumaks |
| Tulo- ja pääomavero | Tulumaks ja kapitalimaks |
| Pääomavero (”Kapitalsteuer”), joka verolain 76 §:n mukaan kannetaan maksetusta peruspääomasta, yhtiöpääomasta, osakepääomasta tai alkupääomasta sekä rahastoista, joista yhtiön oma pääoma muodostuu. | Kapitalimaks (Kapitalsteuer), mida maksuseaduse artikli 76 kohaselt tasutakse täielikult väljaostetud põhikapitalilt, aktsiakapitalilt või algkapitalilt, samuti ettevõtte omakapitali koosseisu kuuluvatelt reservidelt. |
| Verot määritetään yhtiön tilikauden lopussa (yleensä 31 päivänä joulukuuta). | Maks arvestatakse majandusaasta lõpul (üldjuhul 31. detsembril). |
| Veroprosentti on 2 promillea (0,2 prosenttia). | Maksumäär on 2 ‰ (0,2 %). |
| Verolain 73 §:n mukaisesti liiketoimintaa Liechtensteinissa harjoittavat oikeushenkilöt maksavat sekä tulo- että pääomaveroa. | Maksuseaduse artikli 73 kohaselt maksavad Liechtensteinis äriettevõtjaid käitavad juriidilised isikud tulu- ja kapitalimaksu. |
| Sama pätee ulkomaisiin yrityksiin, joilla on Liechtensteinissa sivuliike. | Sama kehtib välismaiste äriühingute suhtes, kellel on Liechtensteinis filiaal. |
| Kuponkivero | Kupongimaks |
| Verolain 5. osassa säädetään kuponkiverosta. | Maksuseaduse 5. osas nähakse ette kupongimaks. |
| Verolain 88 a §:n 1 momentin mukaan Liechtenstein perii veroa ”kotimaisen toimijan” liikkeeseenlaskemien arvopapereiden (tai arvopapereita vastaavien asiakirjojen) perusteella. | Maksuseaduse artikli 88a lõike 1 kohaselt võetakse kupongimaksu residentide emiteeritud väärtpaberite (või väärtpaberitega samaväärsete dokumentide) kupongidelt. |
| ”Kotimaisella toimijalla” tarkoitetaan kaikkia henkilöitä, joiden asuinpaikka, kotipaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on Liechtensteinissa. | Residendi mõiste hõlmab iga isikut, kelle elukoht, alaline asukoht või põhikirjajärgne asukoht on Liechtensteinis. |
| Se kattaa myös yritykset, jotka on rekisteröity Liechtensteinin julkiseen rekisteriin. | Samuti hõlmab see ettevõtjaid, kes on kantud Liechtensteini äriregistrisse. |
| Kuponkiveroa peritään yrityksiltä, joiden pääoma on jaettu osakkeisiin, esimerkiksi osakeyhtiöt ja rajavastuuyhtiöt (”companies limited by shares” ja ”companies with limited liability”) [11]. | Kupongimaksu maksavad ettevõtjad, kelle kapital on jagatud osadeks, näiteks aktsiaseltsid ja osaühingud [11]. |
| Veroa peritään 4 prosenttia osingonjaosta tai voitto-osuuksista (myös osakkeina maksetusta voitonjaosta). | Kupongimaksu makstakse dividendidelt või kasumiosalt määraga 4 % (kaasa arvatud aktsiatelt). |
| Sijoitusyritysten verotus vuosina 1996–2006 | Investeerimisettevõtjate maksustamine aastatel 1996–2006 |
| Sijoittajien puolesta hallinnoitavien varojen verotus | Investorite nimel hallatud varade maksustamine |
| Verolain 84 §:n 5 momentti tuli voimaan vuonna 1996, ja siitä alkaen sijoitusyritysten hallinnoimia varoja verotettiin samalla tavalla kuin kotipaikkaansa Liechtensteinissa pitäviä mutta toimintaansa muualla harjoittavia yhtiöitä (”Sitzgesellschaften”, domiciliary-yhtiö) [12]. | aastal lisati maksuseaduse artiklile 84 lõige 5 ja pärast seda maksustatakse investeerimisettevõtjate hallatavaid varasid samamoodi kui kodumaiseid äriühinguid [12]. |
| Koska tällaiset yhtiöt eivät maksaneet tuloveroa, sijoitusyritysten hallinnoimista varoista ei myöskään peritty tuloveroa. | Kuna kodumaised äriühingud ei maksnud tulumaksu, ei maksustatud tulumaksuga ka investeerimisettevõtjate hallatavaid varasid. |
| Verolain 84 §:n 1 momentin mukaisesti niihin sovellettiin ainoastaan alennettua pääomaveroa, joka oli yksi promille (kahden promillen sijaan) [13]. | Maksuseaduse artikli 84 lõike 1 kohaselt maksid nad ainult alandatud kapitalimaksu 1 ‰ (2 ‰ asemel) [13]. |
| Veroprosentti alennettiin verolain 85 §:n 2 momentin mukaisesti edelleen 0,4 promilleen sijoitusyritysten 2 miljoonaa Sveitsin frangia ylittävästä pääomasta [14]. | Kõnealust määra vähendati maksuseaduse artikli 85 lõikele 2 vastavalt 0,4 ‰-ni, kui investeerimisettevõtja kapital oli suurem kui 2 miljonit Šveitsi franki [14]. |
