| Source | Target | | Sijoitusrahastojen hallinnointiyksikön verotus | Investeerimisfondi haldavate äriühingute maksustamine |
| Kuten muut Liechtensteinissa toimivat yritykset, sijoitusrahaston (sen hallinnointiyksikön) johto oli velvollinen maksamaan tulo-, pääoma- ja kuponkiveroja omista tuloistaan ja pääomastaan. | Nagu iga Liechtensteinis tegutsev äriühing, on ka investeerimisfondi valitseja (fondi haldav äriühing) kohustatud maksma saadud tulult ja oma kapitalilt tulu-, kapitali- ja kupongimaksu. |
| Rahaston johtoa verotettiin täysimääräisesti myös ennen vuotta 1996 vuoden 1961 verolain 84 §:n 2 momentin mukaisesti. | aasta maksuseaduse artikli 84 lõike 2 kohaselt pidi fondivalitseja enne 1996. aastat tasuma makse täies ulatuses. |
| Sijoitusyhtiöiden hallinnointitoiminnon verotus | Investeerimisühingut haldavate äriühingute maksustamine |
| Sijoitusyhtiöiden verotuksessa ei kuitenkaan tehty eroa hallinnointiyhtiön omien varojen ja hallinnoitavien varojen välillä. | Investeerimisühingute puhul ei tehtud aga maksustamise seisukohast vahet haldava äriühingu oma varade ja hallatavate varade vahel. |
| Tämän vuoksi sijoitusyhtiöiden omiin varoihin sovellettiin verolain 84 §:n 2 momentin mukaisesti samoja sääntöjä kuin domiciliary-yhtiöihin. | Investeerimisühingu oma varade suhtes kohaldati seega kooskõlas maksuseaduse artikli 84 lõikega 2 kodumaiste äriühingute suhtes kohaldatavaid eeskirju. |
| Näin ollen tuloveroa ei kannettu varojen hallinnointiin liittyvistä toiminnoista eikä hallinnoitavista varoista: pääomaveroa maksettiin yksi promille kahden promillen sijaan (ja tätä alennettiin edelleen 2 miljoonaa Sveitsin frangia ylittävän pääoman osalta verolain 85 §:n 2 momentin mukaisesti) eikä kuponkiveroa kannettu. | See tähendas, et haldustegevus või hallatavad varad ei olnud maksustatud tulumaksuga; kapitalimaksu määr oli 2 ‰ asemel 1 ‰ (ja seda vähendati maksuseaduse artikli 85 lõikele 2 vastavalt veelgi, kui investeerimisettevõtja kapital oli üle 2 miljoni Šveitsi frangi); ning kupongimaksu ei tulnud tasuda. |
| Sijoitusrahastojen ja sijoitusyhtiöiden verotusta vuosina 1996–2006 voidaan kuvailla seuraavasti: | Investeerimisfondide ja investeerimisühingute maksuolukorda ajavahemikul 1996–2006 või kujutada järgmiselt: |
| Sijoitusrahasto | Investeerimisfond |
| Rahaston johto (omat varat) | Fondivalitseja (oma varad) |
| Tulovero | Tulumaks |
| Täysimääräinen pääomavero | Kapitalimaksu täismäär |
| Rahastopääoma, ts. hallinnoitavat varat | Ühingu kapital, st hallatavad varad |
| Ei tuloveroa | Ei maksustata tulumaksuga |
| Alennettu pääomavero | Kapitalimaksu alandatud määr |
| Ei kuponkiveroa | Ei maksustata kupongimaksuga |
| Sijoitusyhtiö | Investeerimisühing |
| Hallinnointiyhtiön omat varat | Investeerimisühingu oma varad |
| Tilanne vuoden 2006 jälkeen tähän asti | Olukord 2006. aastast tänaseni |
| Vuonna 2005 voimaan tulleessa lainsäädännössä edellytettiin, että sijoitusyhtiöt kirjaavat ja pitävät omat ja hallinnoitavat varat erillään. | aastal vastu võetud õigusaktides nõuti, et investeerimisühingud peavad oma varasid ja hallatavaid varasid eraldi kirjendama ja haldama. |
| Myös verolakia tarkistettiin ja siihen lisättiin uusi pykälä (73 f §), jonka mukaan sekä sijoitusrahaston johdon että sijoitusyhtiöiden on maksettava tulo-, pääoma- ja kuponkiveroa suhteessa niiden omiin varoihin [16]. | Maksuseadus vaadati läbi ja selle artiklisse 73 lisati uus punkt f, millega kohustatakse investeerimisfondide valitsejaid ja investeerimisühinguid maksma tulu-, kapitali- ja kupongimaksu, mis arvutatakse nende oma varadelt [16]. |
| Sijoitusrahastojen ja sijoitusyhtiöiden verotusta vuoden 2006 jälkeen voidaan kuvailla seuraavasti: | Investeerimisfondide ja investeerimisühingute maksuolukorda pärast 2006. aastat võib kujutada järgmiselt: |
| Pääomavero | Kapitalimaks |
| Ei veroja | Ei maksustata |
| Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään valvontaviranomainen epäili, ettei sijoitusyhtiöiden omien varojen verohelpotus ole valtiontukisääntöjen mukainen. | Järelevalveamet avaldas menetluse algatamise otsuses kahtlust investeerimisühingute varade suhtes kohaldatava maksuvabastuse kokkusobivuses riigiabi eeskirjadega. |
| Toisin kuin Liechtensteinin viranomaiset, valvontaviranomainen katsoi alustavasti, että verolainsäädännössä sijoitusyhtiöille annettiin valikoiva etu, joka vääristi kilpailua ja vaikutti kauppaan ETA-alueella. | Järelevalveamet asus vastupidiselt Liechtensteini ametiasutuste väidetele esialgsele seisukohale, et maksuseadustes sätestatakse investeerimisühingutele valikuline eelis, millega moonutatakse konkurentsi ja mõjutatakse kaubandust kogu EMPs. |
| Tällä perusteella valvontaviranomaisen mielestä saattoi olla mahdollista, että sijoitusyhtiöiden omiin varoihin sovellettavat verosäännöt (täydellinen vapautus tulo- ja kuponkiverosta sekä osittainen vapautus pääomaverosta) olivat ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. | Eeltoodu alusel ei saanud järelevalveamet välistada, et investeerimisühingute varade maksustamise suhtes kohaldatavad maksueeskirjad (täielik vabastus tulu- ja kupongimaksu ning osaline vabastus kapitalimaksu maksmisest) kujutavad endast riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses. |
| Valvontaviranomainen epäili myös, etteivät kyseiset toimenpiteet olisi yhteensopivia ETA-sopimuksen valtiontukea koskevien määräysten ja erityisesti 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan kanssa. | Järelevalveamet kahtleb ka, kas kõnealuseid meetmeid saab pidada kokkusobivaks EMP lepingu, eriti artikli 61 lõike 3 punkti c riigiabisätetega. |
| Kolmansilta osapuolilta saadut huomautukset voidaan esittää tiivistäen seuraavasti: | Kolmandate isikute märkused võib kokku võtta järgmiselt: |
| Kolmannet osapuolet viittasivat Euroopan komission päätöksiin, jotka koskivat Irlannin holdingyhtiöiden tukijärjestelmää [17]ja tietyistä aineettomista hyödykkeistä saataviin tuloihin kohdistuvaa Espanjan verohuojennusjärjestelmää [18], ja väittivät, että kuka tahansa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voisi perustaa sijoitusyrityksen ja siten hyötyä verohelpotuksesta; tällä perusteella verohelpotus ei ole valikoiva toimenpide.Vuonna 1996, jolloin laki säädettiin, ei ollut selvää, sovellettaisiinko valtiontukisääntöjä verotoimenpiteisiin. | Kolmandad isikud väitsid, viidates Euroopa Komisjoni otsustele Iirimaa äriühingus osalemise korra [17]ja Hispaanias teatavatelt mittemateriaalsetelt varadelt saadava tulu pealt maksude vähendamise kohta, [18]et iga füüsiline või juriidiline isik võiks asutada investeerimisettevõtte ja saada nii kasu maksuvabastustest; seda aluseks võttes ei kujuta maksuvabastus endast valikulist meedet.1996. aastal, kui jõustusid uued õigusaktid, ei olnud veel selge, et riigiabi eeskirju kohaldatakse maksumeetmete suhtes. |
| Jos valvontaviranomainen katsoo, että verohelpotukset olivat tukea, ne ovat olleet voimassa vuodesta 1996 ja ne olisi katsottava voimassa olevaksi tukitoimenpiteeksi. | Kui järelevalveamet teeb järelduse, et maksuvabastus kujutas endast riigiabi, tuleks arvestada, et seda kohaldati alates 1996. aastast ja seega peaks see olema olemasolev abimeede. |
| Viitaten pöytäkirjassa 3 olevaan 15 artiklaan (jonka mukaan takaisinperinnän vanhentumisaika on kymmenen vuotta) kolmannet osapuolet väittivät, että tukea ei voida vaatia takaisinperittäväksi, koska verohelpotus otettiin käyttöön vuonna 1996. | Viidates protokolli nr 3 artiklile 15 (mille kohaselt on õigus abi tagasi nõuda kümne aasta jooksul), väitsid kolmandad isikud, et abi ei saa tagasi nõuda, sest maksuvabastust kohaldatakse alates 1996. aastast. |
| Ne väittivät, että takaisinperintä olisi vastoin perustellun luottamuksen ja oikeusvarmuuden periaatteita. | Abi tagasinõudmine rikuks õiguspäraste ootuste ja õiguskindluse põhimõtet. |
| Eräissä tapauksissa takaisinperintää ei voida edellyttää, sillä verohelpotusten määrä kuuluisi de minimis -säännön piiriin. | Mõnel juhul ei saa abi tagasi nõuda, sest maksuvabastuste summa suhtes kehtiks vähese tähtsuse reegel. |
| Liechtensteinin viranomaiset esittivät seuraavia huomautuksia 17 päivänä maaliskuuta 2010 ja 16 päivänä heinäkuuta 2010 päivätyillä kirjeillä: | 17. märtsi 2010. aasta ja 16. juuli 2010. aasta kirjades esitasid Liechtensteini ametiasutused järgmised märkused: |
| Verohelpotukseen ei liittynyt ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan mukaista valtiontukea, koska se ei ole valikoiva. | Kuna meede ei olnud valikuline, ei kujutanud maksuvabastus endast riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses. |
| Tämän väitteen tueksi viitattiin jälleen kahteen Euroopan komission päätökseen, jotka koskivat Irlannin holdingyhtiöiden tukijärjestelmää ja tietyistä aineettomista hyödykkeistä saataviin tuloihin kohdistuvaa Espanjan verohuojennusjärjestelmää. | Ka selle väite puhul viidati Euroopa Komisjoni otsustele Iirimaa äriühingus osalemise korra ja Hispaanias teatavatelt mittemateriaalsetelt varadelt saadava tulu pealt maksude vähendamise kohta. |
| Vaihtoehtoisesti ne väittivät, että mahdollinen tuki on voimassa olevaa tukea 1 artiklan b kohdan iv alakohdassa ja pöytäkirjassa 3 olevan II osan 15 artiklassa määrätyn 10 vuoden vanhentumisajan perusteella sekä siksi, että toimenpiteestä tuli tukea vain Euroopan talousalueen kehityksen johdosta (pöytäkirjassa 3 olevan II osan 1 artiklan b kohdan v alakohta). | Samas väidetakse ka, et igasugune abi on olemasolev abi kümneaastase aegumistähtaja alusel, mis on ette nähtud protokolli nr3 II osa artikli 1 punkti b alapunktis iv koostoimes artikliga 15, ning selle alusel, et meede muutus abiks Euroopa Majanduspiirkonna arengu tõttu (protokolli nr 3 II osa artikli 1 punkti b alapunkt v). |
| Lisäksi Liechtensteinin viranomaiset katsovat, että jos tätä väitettä ei hyväksytä, valvontaviranomaisen ei pitäisi määrätä tukea takaisinperittäväksi sillä perusteella, että se olisi vastoin ETA-lainsäädännön yleisiä periaatteita, erityisesti perustellun luottamuksen ja oikeusvarmuuden osalta. | Liechtensteini ametiasutused väidavad ka, et kui sellega ei nõustuta, ei peaks järelevalveamet nõudma abi tagastamist, tuues põhjuseks, et see oleks vastuolus EMP õiguse üldpõhimõtetega, eelkõige õiguspäraste ootuste ja õiguskindluse põhimõtte kaitsmisega. |
| ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa todetaan seuraavaa: | EMP lepingu artikli 61 lõikes 1 on sätestatud: |
| Tukitoimenpiteen on oltava valtion myöntämä tai valtion varoista myönnetty. | Abi peab olema antud riigi poolt või riigi vahenditest |
| Täydellisen tai osittaisen verovapauden myöntäessään valtio menettää verotuloja, ja tämä menetys vastaa verotustukiin käytettyjen valtion varojen määrää [19]. | Täielik või osaline maksuvabastus tähendab riigi jaoks maksutulude vähenemist, mis on samaväärne riigi vahendite kasutamisega maksukulutusteks [19]. |
| Liechtensteinin viranomaiset menettävät tulot, jotka vastaavat maksamattomia tulo-, pääoma- ja kuponkiveroja. | Liechtensteini ametiasutused loovutavad tulud, mis vastavad tulu-, kapitali- ja kupongimaksu maksmata jätmisele. |
| Näistä syistä valvontaviranomainen katsoo, että sijoitusyhtiöihin sovellettaviin verosääntöihin liittyy valtion varojen käyttöä. | Nimetatud põhjustel leiab järelevalveamet, et investeerimisühingute suhtes kohaldatavad maksueeskirjad on seotud riigi vahendite kasutamisega. |
| Joidenkin yritysten tai tuotannonalojen suosiminen | Teatavate ettevõtjate või teatavate kaupade tootmise eelistamine |
| Tuensaajien on ensinnäkin saatava tukitoimenpiteestä etuja, jotka vapauttavat ne tavanomaisista budjettiin sisällytettävistä maksuista. | Esiteks peab abimeede andma abisaajatele eelise, millega vabastatakse nad kuludest, mis tavaliselt kaetakse nende eelarvest. |
| Koska sijoitusyhtiöt eivät ole velvollisia maksamaan lainkaan tulo- eikä kuponkiveroa ja koska ne maksavat vain alennettua pääomaveroa omista varoistaan, niille koituu etua muihin yrityksiin nähden, joiden liiketoiminnasta saamiin tuloihin sovelletaan tavallista verotusta. | Kuna investeerimisühingud ei olnud kohustatud maksma tulumaksu ega kupongimaksu ja maksid ainult vähendatud kapitalimaksu varade eest, anti neile eelis teiste ettevõtjate ees, kelle majandustegevusest saadavat tulu maksustati tavalises korras. |
| Etu on valikoiva, koska se myönnettiin ainoastaan sijoitusyhtiöiden muodossa toimiville sijoitusyrityksille. | Eelis oli valikuline, kuna see anti ainult investeerimisühingu vormis tegutsevatele investeerimisettevõtjatele. |
| Valvontaviranomainen ei hyväksy Liechtensteinin viranomaisten ja kolmansien osapuolten esittämiä väitteitä siitä, että kukin Liechtensteinissa kyseistä taloudellista toimintaa harjoittava yritys voi vapaasti valita edullisimman oikeudellisen muodon ja siten hyötyä verohelpotuksista. | Järelevalveamet ei nõustu Liechtensteini ametiasutuste ja kolmandate isikute väidetega, et igal Liechtensteinis samalaadse majandustegevusega tegeleval ettevõtjal on põhimõtteliselt vabadus valida kõige soodsam õiguslik vorm ning sellest tulenevalt saada kasu maksusoodustustest. |
| Veroetua, joka rajoittuu tiettyyn yritysryhmään, ei voida pitää yleisenä toimenpiteenä sillä perusteella, että mikä tahansa yritys voisi täyttää verohelpotuksen saamiseksi vahvistetut tietyt edellytykset, jos se valitsisi tietyn oikeudellisen muodon [20].Valvontaviranomainen viittaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa GIL Insurance [21]antamaan ratkaisuun, jonka mukaan ”EY 87 artiklan 1 kohdan mukaan nimittäin on ratkaistava, onko tietyssä oikeudellisessa järjestelmässä jokin kansallinen toimenpide omiaan suosimaan ”jotakin yritystä tai tuotannonalaa” verrattuna muihin, jotka ovat kyseisellä järjestelmällä tavoitellun päämäärän kannalta samankaltaisessa tosiasiallisessa ja oikeudellisessa tilanteessa”. | Maksusoodustust, mis piirdub kindlaksmääratud ettevõtjate rühmaga, ei saa iseloomustada kui üldist meedet, mida kohaldatakse selle alusel, et iga huvitatud ettevõtja võib täita kindlaksmääratud nõuded ja meetmest kasu saada, kui tal on teatav õiguslik vorm [20].Viidates Euroopa Kohtu otsusele GIL Insurance’i kohtuasjas, [21]„tuleb EÜ asutamislepingu artikli 87 lõike 1 kohaselt välja selgitada, kas konkreetses õiguslikus raamistikus soodustab asjaomane meede „teatud ettevõtjaid või teatud kaupade tootmist” võrreldes teiste ettevõtjatega, kes on asjaomase meetmega taotletava eesmärgi osas võrreldavas faktilises ja õiguslikus olukorras”. |
| Valvontaviranomainen toteaa, että tässä tapauksessa samankaltaisessa oikeudellisessa ja tosiasiallisessa asemassa olevat yritykset ovat ne kaikki, jotka maksavat (täyttä) tulo-, pääoma- ja kuponkiveroa Liechtensteinissa, ja niihin verrattuna Liechtensteinissa toimiville sijoitusyhtiöille aiheutuu valikoivaa etua. | Järelevalveamet järeldab, et käesoleval juhul on samas õiguslikus ja faktilises olukorras olevad ettevõtjad kõik need, kes tasuvad Liechtensteinis (täielikult) tulu-, kapitali- ja kupongimaksu, ning võrreldes nende ettevõtjatega saavad investeerimisühingud Liechtensteinis valikulise eelise. |
| Erityisesti on todettava, että sijoitusyhtiöt saavat hyötyä verrattuna sijoitusrahastojen rahaston johtoon, sillä vaikka sijoitusrahastot harjoittavat samaa toimintaa, ne ovat veronalaisia kuten kaikki muut Liechtensteinissa toimivat yritykset. | Täpsemalt: investeerimisühingud saavad kasu võrreldes samas valdkonnas tegutsevate, kuid Liechtensteinis sarnaselt kõikide muude ettevõtjatega maksustatud investeerimisfondidena tegutsevate ettevõtjate fondivalitsejatega. |
| Erityistä verotoimenpidettä voidaan kuitenkin perustella verojärjestelmän logiikalla. | Teatav maksumeede võib siiski olla õigustatud maksusüsteemi loogikaga. |
| Sijoitusyhtiöihin sovellettavat erityiset verosäännöt eivät olisi valikoivia ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, jos säännöt olisivat perusteltuja Liechtensteinin verojärjestelmän luonteen ja yleisen rakenteen nojalla [22]. | Investeerimisühingute suhtes kohaldatavad teatavad maksueeskirjad ei oleks valikulised EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses, kui need eeskirjad oleksid õigustatud Liechtensteini maksusüsteemi olemuse ja üldpõhimõtetega [22]. |
| Toisin kuin tietyissä vastikään käsitellyissä monitahoisissa verotukiasioissa, tässä kyseessä olevan verojärjestelmän tavoitteet ovat selkeät. | Erinevalt teatavatest hiljutistest maksuabi juhtumitest olid kõnealuse maksusüsteemi eesmärgid selged. |
| Verojen tavoitteena tai logiikkana on tuottaa tuloja valtiolle. | Maksude eesmärk või loogiline põhjus on tuua riigile tulu. |
| Liechtensteinin verolain mukaan Liechtensteinissa toimivien oikeushenkilöiden on maksettava tuloveroa tuloistaan ja pääomaveroa yrityksen omasta pääomasta. | Liechtensteini maksuseaduse kohaselt peavad Liechtensteinis tegutsevad juriidilised isikud maksma oma tuludelt tulumaksu ja äriühingu omakapitalilt kapitalimaksu. |
| Yritysten, joiden pääoma on jaettu osakkeisiin, on myös maksettava kuponkiveroja osingoista. | Osadeks jagatud äriühingud peavad dividendidelt maksma ka kupongimaksu. |
| Sijoitusyhtiöt ovat Liechtensteinin lain mukaan perustettuja oikeushenkilöitä, jotka ovat osakeyhtiöitä (companies limited by shares). | Investeerimisühingud on juriidilised isikud, mis Liechtensteini õiguse kohaselt on aktsiaseltsid. |
| Sellaisenaan niihin sovelletaan Liechtensteinin verolain yleisesti sovellettavia verosäännöksiä,jotka koskevat tulo-, pääoma- ja kuponkiveroa. | Aktsiaseltside suhtes kohaldatakse Liechtensteini maksuseaduse üldisi sätteid tulu-, kapitali- ja kupongimaksu kohta. |
