| Source | Target | | Valvontaviranomainen katsoo, että hallinnointiyhtiön omia varoja koskevaa verohelpotusta ei voida perustella Liechtensteinin yleisen verojärjestelmän logiikalla eikä millään sijoitusyritysten verotuksen erityisellä logiikalla. | Järelevalveamet on seisukohal, et haldava äriühingu oma varade suhtes kohaldatav maksusoodustus ei tulene Liechtensteini üldise maksusüsteemi loogikast ega investeerimisettevõtjate maksustamise eriloogikast. |
| Valvontaviranomaisen mielestä sijoitusyhtiöiden organisaatiomuodossa ei ole mitään sellaista, jolla voitaisiin perustella sijoitusyhtiön hallinnointitoimintojen hyväksi myönnettyä erityistä verohelpotusta verrattuna sijoitusrahaston hallinnointitoimintoihin [23]. | Järelevalveameti arvates ei ole investeerimisühingute organisatsioonilises vormis ühtegi elementi, mis õigustaks erinevalt investeerimisfondi haldustegevusest investeerimisühingu haldustegevuse maksuvabastust [23]. |
| Domiciliary-yhtiöihin [24]ja sijoitusyhtiöihin sovellettavien veronalennusten ja verohelpotusten tarkoituksena oli edistää näitä toimintoja Liechtensteinissa. | Kodumaiste äriühingute [24]ja investeerimisühingute suhtes kohaldatavate maksude alandamise ja maksudest vabastamise eesmärk oli nimetatud tegevuste soodustamine Liechtensteinis. |
| Valvontaviranomainen on näin ollen sitä mieltä, että hallinnointiyhtiön omiin varoihin sovellettava verohelpotus ei ole perusteltavissa Liechtensteinin verojärjestelmän luonteella ja yleisellä rakenteella. | Seetõttu on järelevalveamet seisukohal, et haldava äriühingu oma varade suhtes kohaldatav maksusoodustus ei saa olla õigustatud Liechtensteini maksusüsteemi olemuse ja üldpõhimõtetega. |
| Lainsäädäntöä muutettiin vuonna 2006 ja sijoitusyhtiöihin on sen jälkeen sovellettu tavallista yritysverotusta samaan tapaan kuin sijoitusrahastojen rahaston johtoon ja muihin Liechtensteinissa liiketoimintaa harjoittaviin oikeushenkilöihin. | aastal muudeti õigusakte ja investeerimisühinguid hakati maksustama tavalises korras sarnaselt investeerimisfondide fondivalitsejate ja muude Liechtensteinis tegutsevate juriidiliste isikutega. |
| Liechtensteinin viranomaisten mielestä tämä poisti aikaisemman ”epäjohdonmukaisuuden” [25]olla kantamatta veroja omista varoista. | Liechtensteini ametiasutuste arvates kõrvaldati niimoodi „vastuolu”, [25]et oma varadelt makse ei maksta. |
| Näistä syistä valvontaviranomainen katsoo, että toimenpiteet antoivat sijoitusyhtiöille valikoivan edun, joka korjattiin vuonna 2006 voimaan tulleella lainsäädännöllä. | Nimetatud põhjustel on järelevalveamet seisukohal, et meede kujutas endast investeerimisühingutele jaoks valikulist eelist ning sellise eelise andmine lõpetati alates 2006. aastast kohaldatava seadusega. |
| Kolmanneksi tukitoimenpiteen on suosittava taloudellista toimintaa harjoittavia yrityksiä. | Lisaks sellele peab abimeede soodustama majandustegevusse kaasatud ettevõtjaid. |
| Asiassa BBL [26]Euroopan yhteisöjen tuomioistuin tarkasteli sijoitusyhtiöiden (Belgian lainsäädännön mukaiset SICAV:t) toimintaa, joka koostuu yleisöltä hankittujen varojen yhteisestä sijoittamisesta siirtokelpoisiin arvopapereihin tarkoituksena jatkuvaluontoisten tulojen saaminen. | BBLi [26]kohtuasjas käsitles Euroopa Kohus selliste investeerimisühingute (Belgia õiguse kohaselt SICAVid) tegevust, kes tegid ühiseid investeeringuid, et avalikkuselt saadud kapitali ühise investeerimisega vabalt kaubeldavatesse väärtpaberitesse saada pidevalt tasu. |
| Tuomioistuin katsoi, että kyseessä on kuudennen arvonlisäverodirektiivin 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu taloudellinen toiminta. | Kohtu arvates on see majandustegevus kuuenda käibemaksudirektiivi artikli 4 lõike 2 tähenduses. |
| Sijoitusyhtiöt kokoavat yhteen ja hallinnoivat eri sijoittajien varoja tarkoituksena saada voittoa tarjotuista palveluista veloitetuilla palkkioilla. | Investeerimisühingud koguvad ja haldavad investorite varasid, eesmärgiga teenida kasumit osutatud teenuste eest saadavatelt tasudelt. |
| Toimenpiteen on vääristettävä kilpailua ja vaikutettava ETA-sopimuksen sopimuspuolten väliseen kauppaan. | Abimeede moonutab konkurentsi ja mõjutab EMP lepingu osaliste vahelist kaubandust. |
| Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan mukaista kieltoa sovelletaan kaikkeen tukeen, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua, tuen määrästä riippumatta, siltä osin kuin se vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan [28]. | Väljakujunenud kohtupraktika kohaselt kohaldatakse EMP lepingu artikli 61 lõikes 1 sätestatud keeldu igasuguse abi suhtes, mis moonutab või ähvardab moonutada konkurentsi, sõltumata abisummast, kui abi mõjutab lepinguosaliste vahelist kaubandust [28]. |
| Komissio on myös katsonut, että sijoitusvälineet toimivat kansainvälisillä markkinoilla ja harjoittavat kaupankäyntiä ja muuta taloudellista toimintaa markkinoilla, joilla käydään kovaa kilpailua [29]. | Samuti on komisjon teinud järelduse, et investeerimisühingud tegutsevad rahvusvahelisel turul ning tegelevad äri- ja muu majandustegevusega turgudel, kus konkurents on tihe [29]. |
| Tästä syystä valvontaviranomainen katsoo, että sijoitusyhtiöiden omiin varoihin vuosina 1996–2006 sovelletut verohelpotukset vahvistivat niiden kilpailuasemaa ETA-alueella, koska verohelpotusten ansiosta niiden tavanomaiset toimintakulut vähenivät verrattuna muihin yrityksiin [30]. | Seetõttu asub järelevalveasutus seisukohale, et aastatel 1996–2006 kehtinud investeerimisühingute varade maksusoodustus tugevdas EMPs kõnealuste investeerimisühingute konkurentsiseisundit, kuna soodustuste tõttu olid nende tavalised tegevuskulud väiksemad kui muudel ettevõtetel [30]. |
| Sijoitusyhtiöt kilpailevat muiden rahoitusalan yritysten kanssa ja toimivat avoimilla markkinoilla, joille on ominaista huomattava ETA-maiden välinen kaupankäynti. | Investeerimisühingud konkureerivad muude finantsettevõtjatega ja tegutsevad avatud turul, mida iseloomustab märkimisväärse ulatusega EMP-sisene kaubandus. |
| Verohelpotukset vaikuttavat myös sopimuspuolten väliseen kauppaan [31]. | Seega mõjutab abi lepinguosaliste vahelist kaubandust [31]. |
| Valvontaviranomainen katsoo tämän vuoksi, että verohelpotukset vääristävät tai uhkaavat vääristää kilpailua ja vaikuttavat sopimuspuolten väliseen kauppaan. | Järelevalveamet on seetõttu seisukohal, et maksusoodustus moonutab või ähvardab moonutada konkurentsi ja mõjutab lepinguosaliste vahelist kaubandust. |
| Valvontaviranomainen katsoo tämän perusteella, että Liechtensteinin verolain mukainen hallinnointiyhtiöiden omien varojen alennettu verotus vuosina 1996–2006 oli ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. | Järelevalveamet järeldab, et haldavate äriühingute oma varade väiksem maksustamine Liechtensteini maksuseaduse kohaselt ajavahemikus 1996–2006 oli riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses. |
| Liechtensteinin viranomaiset ovat väittäneet, että tuki on voimassa olevaa tukea, sillä toimenpiteistä tuli tukea vasta ETA:n kehityksen vuoksi ja/tai pöytäkirjassa 3 olevan II osan 1artiklan b kohdan iv alakohdan ja 15 artiklan johdosta. Viime mainitussa artiklassa määrätään, että valvontaviranomaisen toimivaltaan periä tuki takaisin sovelletaan kymmenen vuoden vanhentumisaikaa. | Liechtensteini ametiasutused väitsid, et tegemist on olemasoleva abiga, kuna meede muutus abiks Euroopa Majanduspiirkonna arengu tõttu ja/või protokolli nr 3 II osa artikli 1 punkti b alapunkti iv ja artikli 15 tulemusel, millega nähakse ette, et järelevalveametil on õigus abi tagasi nõuda kümne aasta jooksul. |
| Valvontaviranomainen katsoo kuitenkin, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin teki selväksi jo 1970-luvulla, että nyt arvioitavana olevien verovapautusten luonteiset toimenpiteet voivat olla valtiontukea. | Järelevalveamet on aga seisukohal, et Euroopa Kohus tegi juba 1970ndatel selgeks, et hindamisel olevate maksuvabastustega sarnased maksuvabastused võivad olla riigiabi. |
| Tuomioistuin totesi vuonna 1974 [32], että toimenpiteet, joilla on tarkoitus vapauttaa tietyn alan yritykset verojärjestelmän tavanomaisen soveltamisen mukaisista maksuista, ovat valtiontukea (ellei poikkeusta voida perustella järjestelmän luonteen tai yleisen rakenteen nojalla). | Kohus jõudis 1974. aastal [32]tehtud kohtuotsuses järeldusele, et kõiki meetmeid, mille eesmärk on vabastada konkreetse sektori äriühingud maksusüsteemi tavapärase kohaldamisega kaasnevatest maksudest (ilma et kõnealuse süsteemi olemuse või üldskeemi alusel oleks selline vabastamine põhjendatud), käsitletakse riigiabina. |
| Vuonna 1987 [33]tuomioistuin totesi nimenomaisesti, että verotulojen menetys vastaa verotustukiin käytettyjen valtion varojen määrää. Tällainen näkemys on esitetty myös ennen Liechtensteinin verolain täytäntöönpanoa tehdyissä valvontaviranomaisen päätöksissä, joissa valvontaviranomainen totesi yritysten vapauttamisen verojen maksamisesta olevan (ETA-sopimuksen toimintaan soveltumatonta) valtiontukea Suomessa vuonna 1994 [34]ja Norjassa vuosina 1995 [35]ja 1997 [36]. | aastal [33]kinnitas kohus selgesõnaliselt, et maksutulu kaotamine on samaväärne riigi vahendite kasutamisega maksukuluna.See lähenemisviis peegeldub ka otsustes, mille järelevalveamet on teinud enne Liechtensteini maksuseaduse jõustumist ja milles ta järeldas, et ettevõtjate vabastamine maksudest oli (sobimatu) riigiabi 1994. aastal [34]Soomes ning 1995 [35]. ja 1997. aastal [36]Norras. |
| Ecofin-neuvosto antoi 1 päivänä joulukuuta 1997 päätelmät ja päätöslauselman yritysverotukseen sovellettavista menettelysäännöistä käytyään laajaa keskustelua yhteisössä esiintyvää haitallista verokilpailua estävän toiminnan yhteensovittamisesta yhteisön tasolla [37]. | 1. detsembril 1997. aastal pärast ulatuslikku arutelu kooskõlastatud tegevuse vajaduse üle ühenduse tasandil, et tõkestada kahjustavat maksukonkurentsi, võttis Euroopa Liidu Nõukogu vastu rea järeldusi ja leppis kokku äriühingute maksustamise korral kohaldatavat toimimisjuhendit käsitleva resolutsiooni suhtes [37]. |
| Osana aikaansaatua yhteisymmärrystä komissio lupasi edistää haitallisen verokilpailun estämistä koskevaa tavoitetta antamalla tiedonannon [38]valtiontukisääntöjen soveltamisesta yritysten välittömään verotukseen sekä valvoa, että ”tukisääntöjä sovelletaan tiukasti”. | Komisjon kohustus osana saavutatud kokkuleppest aitama kaasa võitlusele kahjuliku maksukonkurentsiga, rakendades teatist [38]riigiabi eeskirjade kohaldamise kohta äriühingute otsese maksustamisega seotud meetmete suhtes, ja kohustus tagama „asjaomaste abieeskirjade range kohaldamise”. 1998. aasta detsembris avaldatud teatises märgiti, et „vastavalt tõhusale menetlusele ja kohtupraktikale [39]käsitletakse abina maksumeedet, mille põhitoime on ühe või mitme tegevusvaldkonna soodustamine” [40]. |
| Joulukuussa 1998 julkaistussa tiedonannossa todetaan, että: ”Vakiintuneen menettelytavan ja oikeuskäytännön [39]mukaan verotustoimenpide, jonka ensisijainen tavoite on yhden tai useamman alan suosiminen,katsotaan valtiontueksi.” [40]Näin ollen komissio sitoutui valvomaan voimassa olevien sääntöjen tiukempaa soveltamista [41]. | Seetõttu püüdis komisjon olemasolevaid eeskirju rangemini kohaldada [41]. |
| Valvontaviranomainen on toista mieltä Liechtensteinin viranomaisten ja kolmansien osapuolten esittämistä väitteistä, joiden mukaan valikoivuuden määrittämistä koskevat kriteerit, joita komissio (tai valvontaviranomainen) on soveltanut verotukseen liittyviä asioita arvioidessaan, olisivat muuttuneet sen jälkeen, kun tutkinnan kohteena olevista verotoimenpiteistä on säädetty. | Järelevalveamet ei nõustu sellega, et Liechtensteini ametiasutuste ja kolmandate isikute esitatud väited näitavad, et kriteeriumid, mida komisjon (või järelevalveamet) kasutas maksuküsimuste hinnangus valikulisuse kindlakstegemiseks, oleksid muutunud pärast uurimisaluste maksumeetmete vastuvõtmist. |
| Komission tiedonanto yritysverotuksesta ja valvontaviranomaisen vastaavat suuntaviivat perustuvat yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön, ja niissä vahvistetaan, että SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaa ja (vastaavasti) ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohtaa sovelletaan verotoimenpiteisiin. | Komisjoni teatis ettevõtjate maksustamise kohta ja järelevalveameti vastavad suunised põhinevad Euroopa Kohtu ja Esimese Astme Kohtu pika aja jooksul välja kujunenud kohtupraktikal ja kinnitavad, et Euroopa Liidu toimimise lepingu artiklid 107 ja 108 ning (vastavalt) EMP lepingu artikli 61 lõige 1 kehtivad maksumeetmete kohta. |
| Lisäksi vaikka voitaisiin todeta, että tällainen muutos käytännöissä on tapahtunut, oikeuskäytännön perusteella ei voitaisi edelleenkään hyväksyä väitettä, jonka mukaan verotoimenpiteet ovat voimassa olevaa tukea, sillä komission tai valvontaviranomaisen soveltamien valikoivuutta koskevien kriteerien ei voida osoittaa muuttuneen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 1 artiklan b kohdan v alakohdassa tarkoitetun ”Euroopan talousalueen kehityksen” johdosta [42]. Näin ollen toimenpiteitä ei voida valvontaviranomaisen mielestä määritellä voimassa olevaksi tueksi, joka on toteutettu ennen ETA-sopimuksen muuttumista. | Kui isegi saaks kindlaks teha, et tavad on mainitud viisil muutunud, ei saaks kohtupraktikale toetudes ikkagi nõustuda väitega, et maksumeetmed on olemasolev abi, sest see väide ei tõesta, et komisjoni või järelevalveameti poolt valikulisuse kindlakstegemiseks kasutatud kriteeriumide mis tahes muutus oleks tingitud „Euroopa Majanduspiirkonna arengust” protokolli nr 3 II osa artikli 1 punkti b alapunkti v tähenduses [42].Järelevalveamet ei nõustu seetõttu väitega, et meedet võib nimetada olemasolevaks abiks, mida rakendati enne EMP lepingu muutmist. |
| Toimenpide on siis uutta tukea, josta ei ilmoitettu valvontaviranomaiselle. | Meede on uus abi, millest ei ole teatatud järelevalveametile. |
| Liechtensteinin viranomaiset eivät näin ollen ole noudattaneet pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisia velvoitteitaan. | Seepärast ei ole Liechtensteini ametiasutused täitnud oma kohustusi vastavalt protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikele 3. |
| Kymmenen vuoden vanhentumisajan osalta valvontaviranomainen toteaa, että tukea, joka on maksettu ennen 15 päivää maaliskuuta 1997, ei voida periä takaisin pöytäkirjassa 3 olevan II osan 1 artiklan b kohdan iv alakohdan ja 15 artiklan nojalla. | Seoses asjaoluga, et järelevalveametil on õigus abi tagasi nõuda kümne aasta jooksul, nõustub järelevalveamet, et enne 15. märtsi 1997 makstud abi ei saa protokolli nr 3 II osa artikli 1 punkti b alapunkti iv ja artikli 15 alusel tagasi nõuda. |
| Valvontaviranomainen ei kuitenkaan hyväksy sitä, että pelkästään sen vuoksi, että asiaa koskevat säännökset pantiin täytäntöön ennen 15 päivää maaliskuuta 1997, kaikki sen jälkeen maksettu tuki olisi voimassa olevaa tukea. | Järelevalveamet ei nõustu aga sellega, et ainult tõsiasi, et asjakohaseid õigusakte rakendati enne 15. märtsi 1997, muudab kogu hiljem makstud abi olemasolevaks abiks. |
| Tapauksissa, joissa tukea maksetaan toistuvasti (kuten tukiohjelma tai tässä asiassa tarkasteltavan tapainen verosäännös), vanhentumisaika alkaa päivästä, jona kukin yksittäinen tuki on myönnetty (eikä päivästä, jona verotoimenpide tai ohjelma pantiin ensimmäisen kerran täytäntöön). | Kui abi makstakse korduvalt (nt abikava või maksusätted, nagu käesoleval juhul), arvestatakse aegumistähtaega alates päevast, mil iga üksik abi antakse (mitte päevast, mil maksumeedet või abikava esmakordselt kohaldati). |
| Kuten yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on todennut [43]: ”Sellaisen tukijärjestelmän tapauksessa, joka on otettu käyttöön yli kymmenen vuotta ennen vanhentumisen ensimmäistä keskeytystä, lainvastaiset ja yhteismarkkinoille soveltumattomat tuet, jotka on myönnetty tämän järjestelmän perusteella kymmenen viimeisimmän vuoden aikana, on näin ollen perittävä takaisin.” | Nagu märkis Esimese Astme Kohus: [43]„Seega enam kui kümme aastat enne aegumise esimest katkemist kehtestatud abikava korral nõutakse viimase kümne aasta jooksul selle abikava alusel makstud õigusvastane ja ühisturuga kokkusobimatu abi tagasi.” |
| TUEN SOVELTUVUUS ETA-SOPIMUKSEN TOIMINTAAN | ABI KOKKUSOBIVUS EMP LEPINGUGA |
| Myöskään ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a tai b alakohtaa ei voida soveltaa. | Samuti ei saa kohaldada EMP lepingu artikli 61 lõike 3 punkte a ja b. |
| Kyseinen tuki ei liity tuotantopääomaan sijoittamiseen. | Kõnealune abi ei ole seotud investeeringutega tootmiskapitali. |
| Sillä vain vähennetään kuluja, joista yhtiöiden olisi tavallisesti vastattava osana jokapäiväistä liiketoimintaansa, joten se voidaan luokitella toimintatueksi. | See üksnes vähendab kulusid, mida ettevõtjad tavajuhul kannaksid oma igapäevase tegevuse raames, ja liigitatakse sellest tulenevalt tegevusabiks. |
| Näin ollen valvontaviranomainen toteaa, että sijoitusalan hallinnointiyhtiöihin sovellettavien erityisten verosääntöjen nojalla maksettu tuki ei sovellu ETA-sopimuksen toimintaan. | Järelevalveamet järeldab, et investeerimisühinguid haldavate äriühingute suhtes kohaldatud maksueeskirjade kaudu antud abi ei ole kokkusobiv EMP lepinguga. |
| Liechtensteinin viranomaiset ja tuensaajat ovat väittäneet, että tuen takaisinperintä rikkoisi ETA:n lainsäädännön perusperiaatteita ja että Euroopan komission toimien johdosta tuensaajat luottivat siihen, että tuki oli myönnetty laillisesti. | Liechtensteini ametiasutused ja abi saanud kolmandad isikud väitsid, et abi tagasinõudmine rikuks EMP õiguse aluspõhimõtteid, sest Euroopa Komisjoni tegevus tekitas abisaajatel ootuse, et abi anti õiguspäraselt. |
| On myös väitetty, että kun Liechtenstein liittyi ETA-sopimukseen, sijoitusyhtiöiden verotukseen ei liittynyt valtiontukea eikä se myöskään ollut ennakoitavissa. | Samuti väideti, et kui Liechtenstein ühines EMP lepinguga, ei tähendanud investeerimisühingutele antud maksusoodustused riigiabi ega olnud ka ette näha, et nende andmist tõlgendatakse edaspidi riigiabina. |
| Valvontaviranomainenpäättelee, että Liechtensteinin viranomaiset ovat sääntöjenvastaisesti panneet kyseisen tuen täytäntöön pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan vastaisesti. | Järelevalveamet järeldab, et Liechtensteini ametiasutused rakendasid kõnealust abi ebaseaduslikult, rikkudes protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõiget 3. |
| Tuki ei sovellu ETA-sopimuksen toimintaan edellä esitetyistä syistä, | Kõnealune abi ei sobi kokku EMP lepingu toimimisega eespool nimetatud põhjustel, |
| Tukitoimenpiteet, jotka Liechtensteinin viranomaiset ovat toteuttaneet sijoitusyhtiöiden hyväksi ja jotka on kumottu 30 päivästä kesäkuuta 2006 alkaen, eivät sovellu ETA-sopimuksen toimintaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan tarkoittamalla tavalla. | Abimeetmed, mida Liechtensteini ametiasutused rakendasid investeerimisühingute suhtes ja mis tunnistati kehtetuks alates 30. juunist 2006, ei ole kokkusobivad EMP lepingu toimimisega nimetatud lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses. |
| Koska Liechtensteinin viranomaiset eivät ole noudattaneet pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan vaatimusta ilmoittaa valvontaviranomaiselle tuesta ennen sen täytäntöönpanoa, toimenpiteisiin sisältyi sääntöjenvastaista valtiontukea. | Silmas pidades seda, et Liechtensteini ametiasutused ei järginud nõuet teatada järelevalveametile enne abi andmist sellest kooskõlas protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikega 3, kujutavad meetmed endast ebaseaduslikku riigiabi. |
| Liechtensteinin viranomaisten on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet periäkseen sijoitusyhtiöiltä 1 artiklassa mainitun tuen, joka on myönnetty sääntöjenvastaisesti tuensaajille 15 päivästä maaliskuuta 1997 alkaen siihen päivään saakka, jona tuensaajat viimeksi hyötyivät verohelpotuksista sen jälkeen kun ne kumottiin vuonna 2006. | Liechtensteini ametiasutused peavad võtma kõik vajalikud meetmed, et investeerimisühingutelt tagasi nõuda artiklis 1 osutatud abi, mis tehti abisaajatele kättesaadavaks 15. märtsist 1997 kuni kuupäevani, mil abisaajad said viimati kasu maksuvabastustest, mis tunnistati kehtetuks 2006. aastal. |
| Tuki on perittävä takaisin viipymättä ja joka tapauksessa 3 päivään maaliskuuta 2011 mennessä kansallisen oikeuden mukaisten menettelyjen mukaisesti, jos niissä mahdollistetaan päätöksen välitön täytäntöönpano. | Abi nõutakse tagasi viivitamata ja igal juhul hiljemalt 3. märtsiks 2011 ning kooskõlas siseriiklikus õiguses ettenähtud korraga, eeldusel see võimaldab otsuse viivitamatut ja tõhusat täitmist. |
| Takaisinperittävään tukeen sisällytetään korko ja koronkorko, jotka lasketaan siitä alkaen, kun tuki asetettiin tuensaajien käyttöön, siihen asti kun tuki on peritty takaisin. | Tagastatav abi sisaldab intresse alates abi abisaaja käsutusse andmise kuupäevast kuni tagastamise kuupäevani. |
| Korko lasketaan täytäntöönpanosäännöksiä koskevan päätöksen 9 artiklan perusteella. | Intress arvutatakse rakendussätete otsuse artikli 9 alusel. |
| Liechtensteinin viranomaisten on ilmoitettava valvontaviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta sen noudattamiseksi toteuttamansa toimenpiteet. | Liechtensteini ametiasutused teavitavad järelevalveametit kahe kuu jooksul alates käesoleva otsuse teatavakstegemisest meetmetest, mis on võetud käesoleva otsuse täitmiseks. |
| Tehty Brysselissä 3 päivänä marraskuuta 2010. | Brüssel, 3. november 2010 |
| Saatavilla osoitteessa: http://www.eftasurv.int/media/decisions/195-04-COL.pdf | Kättesaadav aadressil http://www.eftasurv.int/media/decisions/195-04-COL.pdf |
| EUVL C 236, 1.10.2009, ja ETA-täydennysosa N:o 51, 1.10.2009. | ELT C 236, 1.10.2009, ja EMP kaasanne nr 51, 1.10.2009. |
| Liechtensteinisches Landesgesetzblatt 1961, nro. 7, myöhemmin tehtyine muutoksineen. | Liechtensteinisches Landesgesetzblatt 1961 nr 7, koos edasiste muudatustega. |
| Vuoden 1996 sijoitusyrityslain 2 §:n 1 momentti. | aasta investeerimisettevõtjate seaduse artikli 2 lõige 1. |
| Liechtensteinin viranomaiset ovat todenneet, että on mahdotonta luetella näitä palkkioita tyhjentävästi, sillä rahaston johto (tai sijoitusyhtiön hallinnointitoiminto) voi vapaasti harkintansa mukaan periä palkkioita. | Liechtensteini ametiasutused on teatanud, et on võimatu koostada kõnealuste tasude ammendavat nimekirja, sest fondivalitsejal (või investeerimisühingu haldusüksusel) on õigus nõuda tasusid oma äranägemisel. |
| Yksityishenkilöt maksavat tuloveroa (”Erwerbssteuer”) ja varallisuusveroa ( ”Vermögenssteuer”), joilla ei ole merkitystä tämän tutkinnan kannalta. | Füüsilised isikud maksavad tulumaksu (Erwerbssteuer) ja omandimaksu (Vermögenssteuer), mis ei ole käesoleva uurimise seisukohalt olulised. |
| Nettovoitto määritetään suhteessa verotettavaan pääomaan. | Puhaskasum on seatud suhtesse maksustatava kapitaliga. |
| Veroprosentti on tämän johdosta puolet nettovoiton prosenttiosuudesta suhteessa verotettavaan pääomaan. | Maksumäär on pool sellest protsendist, mille puhaskasum moodustab maksustatavast kapitalist. |
