| Source | Target | | Veroprosentti on kuitenkin vähintään 7,5 prosenttia ja enintään 15 prosenttia; ks. verolain 79 §:n 2 momentti. | Tulumaksu miinimummäär on 7,5 % ja ülemmäär 15 %, vt maksuseaduse artikli 79 lõiget 2. |
| Ks. verolain 88 d §. | Maksuseaduse artikkel 88d. |
| Domiciliary-yritykset ovat julkiseen rekisteriin merkittyjä erillisiä oikeushenkilöitä, joilla on ainoastaan kotipaikka tai toimisto Liechtensteinissa, mutta ne eivät harjoita kaupallista tai liiketoimintaa kyseisessä maassa. | Kodumaised äriühingud on äriregistrisse kantud juriidilised isikud, kellel on Liechtensteinis ainult asukoht või kontor, kuid kes ei tegele Liechtensteinis äritegevuse või ettevõtlusega. |
| Domiciliary-yritysten hyväksi myönnetystä verohelpotuksesta säädettiin ennen Liechtensteinin liittymistä ETA-sopimukseen, eikä se sen vuoksi kuulu tämän päätöksen soveltamisalaan, joka koskee vain sellaisia verohelpotuksia, jotka ovat tulleet voimaan 1.5.1995 jälkeen eli sen jälkeen, kun Liechtenstein liittyi ETA:an. | Kodumaiste äriühingute suhtes kohaldati maksuerandit enne, kui Liechtenstein ühines EMP lepinguga, ning kõnealust maksuerandit ei käsitleta seetõttu käesolevas otsuses, mis hõlmab ainult maksuerandeid, mis kehtestati pärast 1. maid 1995, kui Liechtenstein ühines EMPga. |
| Ks. verolain 85 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on vuoden 1996 muutoksen jälkeen, LGBL 1996, nro 88. | Vt 1996. aastal muudetud maksuseaduse artikli 85 lõiget 2, LGBL 1996 nr 88. |
| Tällöin kumottiin vuoden 1961 verolain 88 f §, 88 g §, 88 h §:n 3 momentti ja 88 i §:n 2 momentti, jotka koskivat sijoitusrahastojen kuponkiverotusta. | aasta maksuseaduse artiklid 88f ja 88g, artikli 88h lõige 3 ja artikli 88i lõige 2, mis käsitlesid investeerimisfondide suhtes kohaldatavat kupongimaksu, tunnistati kehtetuks. |
| Ks. hallituksen esitys nro 69/1995, s. 10, jossa todettiin, että kuponkiveron kumoaminen ”niiden” voitonjaosta oli sijoitusyritysten perustamisen ennakkoedellytys. | Vt seaduseelnõu nr 69/1995, lk 10, milles teatatakse, et investeerimisettevõtjate asutamise eeltingimus on nende dividendidelt või kasumiosalt kupongimaksu kaotamine. |
| Lailla myös kumottiin 84 §:n 5 momentti ja siihen liitettiin uusi momentti (86 §:n 2 momentti), jossa säädetään, että molempien sijoitusyritysmuotojen hallinnoitavat varat jätetään nimenomaisesti pääomaverotuksen ulkopuolelle. | Seadusega tunnistati kehtetuks ka artikli 84 lõige 5 ja lisati artikli 86 lõige 2, millega nähakse ette, et mõlemat liiki investeerimisettevõtja hallatav vara on kapitalimaksust vabastatud. |
| Komission päätös, tehty 22 päivänä syyskuuta 2004, valtiontuesta N 354/04. | Komisjoni 22. septembri 2004. aasta otsus, riigiabi N 354/04. |
| Komission päätös, tehty 13 päivänä helmikuuta 2008, valtiontuesta N 480/07. | Komisjoni 13. veebruari 2008. aasta otsus, riigiabi N 480/07. |
| Katso valvontaviranomaisen antamien yritysverotusta koskevien valtiontuen suuntaviivojen (State Aid Guidelines to Business Taxation) 3 kohdan 3 alakohta. | Vt järelevalveameti suunised, milles käsitletakse äriühingute maksustamisega seotud meetmeid, punkt 3, alapunkt 3. |
| Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on esimerkiksi katsonut, että verotoimenpide ei menetä valikoivaa luonnettaan vain siksi, että se perustuu objektiivisiin kriteereihin, ks. asiat T-127/99, T-129/99 ja T-148/99, Diputación Foral de Álava ym. v. komissio, tuomio 6.3.2002, Kok. 2002, s. II-1275. | Üldkohus on näiteks tunnistanud, et maksumeede võib küll põhineda objektiivsetel kriteeriumidel, kuid olla sellegi poolest olemuselt valikuline, vt 6. märtsi 2002. aasta otsus kohtuasjades T-127/99, T-129/99 ja T-148/99, Diputación Foral de Álava e.a. vs. komisjon, EKL 2002, lk II-1275. |
| Asia C-308/01, GIL Insurance ym., Kok. 2004, s. I-4777, 68 kohta. | Kohtuasi C-308/01 GIL Insurance jt, EKL 2004, lk I-4777, punkt 68. |
| Ks. myös asia C-143/99, Adria–Wien Pipeline, Kok. 2001, s. I-8365, 41 kohta, ja asia C-409/00, Espanja v. komissio, Kok. 2003, s. I-1487, 47 kohta. | Vt ka kohtuasjad C-143/99 Adria-Wien Pipeline, EKL 2001, lk I-8365, punkt 41, C-409/00 Hispaania vs. komisjon, EKL 2003, lk I-1487, punkt 47. |
| Yhdistetyt asiat E-5/04–E-7/04, Fesil ym. v. valvontaviranomainen, ks. edellä, 82 kohta ja sitä seuraavat kohdat. | Liidetud kohtuasjad E-5/04 – E-7/04 Fesil jt vs. järelevalveamet, viidatud eespool, punkt 82 jj. |
| Kummankin tyyppisten sijoitusyritysten on pidettävä yhtiön omat varat erillään sijoittajien hallinnoitavista varoista, jotka pidetään talletuspankissa. Konkurssimenettelyssä sekä sijoitusrahastojen että sijoitusyhtiöiden omat varat ovat velkojien saatavilla. | Mõlemat liiki investeerimisettevõtjad peavad hoidma oma vara eraldi investoritele kuuluvast hallatavast varast, mida hoitakse deposiitpangas. Pankroti korral vastutavad nii investeerimisfond kui ka investeerimisühing võlausaldajate ees oma varaga. |
| Valvontaviranomainen ei ole tutkinut domiciliary-yhtiöiden suotuisaa verokohtelua, koska sitä koskevat säännökset ovat peräisin ETA-sopimusta edeltävältä ajalta. | Kodumaiste äriühingute suhtes kohaldatavaid soodsaid maksumäärasid ei ole järelevalveamet oma uurimises käsitlenud, sest need on kehtestatud enne EMP lepingu sõlmimist. |
| Lainaus Liechtensteinin viranomaisten toimittamasta asiantuntijalausunnosta, joka koskee sijoitusyritysten oikeudellisia muotoja ja niihin aikaisemmin sovellettua verotusta (lausunnon DII.b.ii.3 kohta). | Tsitaat Liechtensteini ametiasutuste esitatud eksperdiarvamusest investeerimisettevõtjate õigusliku vormi ja nende maksustamise kohta (jaotis DII,b.ii.3). |
| Asia C-8/03, Banque Bruxelles Lambert SA (BBL) v. Belgian valtio, Kok. 2004, s. I-10157, 42 ja 43 kohta. | Kohtuasi C-8/03, Banque Bruxelles Lambert SA (BBL) vs. Belgia, EKL 2004, lk I-10157, punktid 42 ja 43. |
| Tuomio koski verotusta, mutta valvontaviranomainen katsoo, että nyt tarkasteltava ongelma on valtiontukisääntöjen perusteella sama. | Ostus tehti maksustamise valdkonnas, kuid järelevalveamet on seisukohal, et kõnealust probleemi võib käsitleda ka riigiabi eeskirjadele vastavalt. |
| Ks. myös komission päätös, tehty 6 päivänä syyskuuta 2005, tukiohjelmasta, jonka Italia on toteuttanut säännellyillä markkinoilla julkisesti noteerattuihin markkina-arvoltaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin erikoistuneiden yhteissijoitusyritysten hyväksi (EUVL L 268, 27.9.2006, s. 1), jäljempänä ’Italian yhteissijoitusyritysten tukiohjelma’. | Vt ka komisjoni 6. septembri 2005. aasta otsust Itaalia riigiabi kava kohta, mis käsitleb vabalt kaubeldavatesse väärtpaberitesse investeerimist (ELT L 268, 27.9.2006, lk 1) (edaspidi „Itaalia abikava”). |
| Ks. myös komission päätös, tehty 6 päivänä syyskuuta 2005, Italian yhteissijoitusyritysten tukiohjelmasta (EUVL L 268, 27.9.2006, s. 1) ja asia T-445/05, Associazione Italiana del risparmio gestito ym. v. komissio, 127 kohta ja sitä seuraavat kohdat. | Vt komisjoni 6. septembri 2005. aasta otsust Itaalia riigiabi kava kohta, mis käsitleb vabalt kaubeldavatesse väärtpaberitesse investeerimist (ELT L 268, 27.9.2006, lk 1), ning kohtuasja T-445/05 (Associazione Italiana del risparmio gestito, e.a. vs. komisjon) punkti 127 jj. |
| Asia T-214/95, Vlaamse Gewest v. komissio, Kok. 1998, s. II-717, 46 kohta. | Kohtuasi T-214/95 Vlaamse Gewest vs. komisjon, EKL 1998, lk II-717, punkt 46. |
| Asia T-424/05, Italia v. komissio, tuomio 4.3.2009, 154 kohta ja sitä seuraavat kohdat. | Kohtuasi T-424/05, Itaalia vs. komisjon, 4. märtsi 2009. aasta kohtuotsus, punkt 154 jj. |
| Ks. Italian yhteissijoitusyritysten tukiohjelma, 45 kohta, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin vahvistanut asiassa T-445/05, Associazione italiana del risparmio gestito v. komissio, mainittu edellä, ja asia T-424/05, Italia v. komissio. | Vt Itaalia abikava, punkt 45, toetanud ka Esimese Astme Kohus kohtuasjades T-445/05 Associazione italiana del risparmio gestito vs. komisjon, viidatud eespool, ning T-424/05 Itaalia vs. komisjon. |
| Ks. asia T-424/05, mainittu edellä, 156 kohta. | Vt kohtuasi T-424/05, viidatud eespool, punkt 156. |
| Oikeuskäytännön mukaisesti (ks. asia T-424/05, mainittu edellä, 160 kohta) valvontaviranomaisen ei tarvitse osoittaa, että kaikki sijoitusyhtiöt toimivat kansainvälisillä markkinoilla. | Kooskõlas kohtupraktikaga (vt kohtuasi T-424/05, viidatud eespool, punkt 160) ei ole järelevalveametil vaja demonstreerida, et kõik investeerimisühingud tegutsevad rahvusvahelisel turul. |
| Tukiohjelmia arvioitaessa riittää, että arvioidaan niiden yleisiä ominaisuuksia tutkimatta kunkin yksittäistä soveltamista. | Abikavale hinnangut andes on piisav hinnata selle üldisi elemente, uurimata iga üksikosa kohaldamist. |
| Asia 173/73, Italia v. komissio, Kok. 1974, s. 709. | Kohtuasi 173/73 Itaalia vs. komisjon, EKL 1974, lk 709. |
| Asia 248/84, Saksa v. komissio, Kok. 1987, s. 4013. | Kohtuasi 248/84 Saksamaa vs. komisjon, EKL 1987, lk 4013. |
| Suomessa teollisen tuotannon verohuojennuksista luovuttiin 1 päivänä joulukuuta 1994 tehdyn valvontaviranomaisen päätöksen N:o 213/94/KOL jälkeen. | Kus pärast järelevalveameti 1. detsembri 1994. aasta otsust nr 213/94/COL kaotati tööstustoodangu maksusoodustused. |
| Lasipakkausten vapauttamista kertakäyttöisistä juomapakkauksista kannettavasta verosta koskeva valvontaviranomaisen päätös N:o 106/95/KOL, tehty 31 päivänä lokakuuta 1995. | Järelevalveameti 31. oktoobri 1995. aasta otsus nr 106/95/COL klaastaara vabastamise kohta põhimaksust. |
| Komissio antoi tiedonantonsa marraskuussa 1998 (EYVL C 384, 10.12.1998). | Komisjon avaldas teatise 1998. aasta novembris (EÜT C 384, 10.12.1998). |
| Vastaava tiedonanto liitettiin kesäkuussa 1999 annettuihin valvontaviranomaisen valtiontukea koskeviin suuntaviivoihin luvuksi 17B. | Samalaadne teatis inkorporeeriti järelevalveameti riigiabi suunistesse peatükina 17B juunis 1999. |
| Ks. muun muassa asia C-387/92, Banco Exterior de España SA v. Ayuntamiento de Valencia, Kok. 1994, s. I-877. | Vt muu hulgas kohtuasi C-387/92 Banco Exterior de Espańa SA vs. Ayuntamiento de Valencia, EKL 1994, lk I-877. |
| Ks. menettelysääntöjen J kohta. | Vt käitumisjuhendi jaotis J. |
| Yhdistetyt asiat T-346/99, T-347/99 ja T-348/99, Territorio Histórico de Álava ym. v. komissio, 84 kohta. | Liidetud kohtuasjad T-346/99, T-347/99 ja T-348/99 Territorio Histórico de Álava jt vs. komisjon, punkt 84. |
| Yhdistetyt asiat T-254/00, T-270/00 ja T-277/00, Hôtel Cipriani v. komissio, tuomio 28.11.2008 (jossa viitataan yhdistettyihin asioihin T-195/01 ja T-207/01, Government of Gibraltar v. komissio, Kok. 2002, s. II-2309, 130 kohta). | Liidetud kohtuasjad T-254/00, T-270/00 ja T-277/00 Hōtel Cipriani vs. komisjon, Esimese Astme Kohtu 28. novembri 2008. aasta otsus (viidates liidetud kohtuasjadele T-195/01 ja T-207/01 Government of Gibraltar vs. komisjon, EKL 2002, lk II-2309, punkt 130). |
| Asia C-5/89, komissio v. Saksa, Kok. 1990, s. I-3437, 14 kohta, ja asia T-171/02 Regione Autonoma della Sardegna v. komissio, Kok. 2005, s. II-2123, 64 kohta. | Kohtuasjad C-5/89 komisjon vs. Saksamaa, EKL 1990, lk I-3437, punkt 14, ja T-171/02 Regione Autonoma della Sardegna vs. komisjon, EKL 2005, lk II-2123, punkt 64. |
| Asia C-5/89 komissio v. Saksa, Kok. 1990, s. I-3437, 14 kohta; asia C-169/95, Espanja v. komissio, Kok. 1997, s. I-135, 51 kohta. | Kohtuasjad C-5/89 komisjon vs. Saksamaa, EKL 1990, lk I-3437, punkt 14, ja C-169/95 Hispaania vs. komisjon, EKL 1997, lk I-135, punkt 51. |
| Yhdistetyt asiat C-183/02 P ja C-187/02 P, Demesa ja Territorio Histórico de Álava v. komissio, Kok. 2004, s. I-10609, 51 kohta. | Liidetud kohtuasjad C-183/02 P ja C-187/02 P Demesa and Territorio Histórico de Álava vs. komisjon, EKL 2004, lk I-10609, punkt 51. |
| Asia T-290/97, Mehibas Dordstelaan v. komissio, Kok. 2000, s. II-15, ja asiat C-182/03 ja C-217/03, Belgia ja Forum 187 ASBL v. komissio, Kok. 2006, s. I-05479, 147 kohta. | Kohtuasi T-290/97, Mehibas Dordstelaan vs. komisjon, EKL 2000, lk II-15, ning kohtuasjad C-182/03 ja C-217/03, Belgium and Forum 187 ASBL vs. komisjon, EKL 2006, lk I-05479, punkt 147. |
| Liechtensteinin viranomaisten Liechtensteinin parlamentille antaman ETA-sopimusta koskevan kertomuksen (Bericht und Antrag der Regierung an den Landtag des Fürstentums Liechtenstein betreffend das Abkommen über den Europäischen Wirtschaftsraum vom 2. Mai 1992) mukaan Liechtensteinin viranomaiset myöntävät, että periaatteessa verohuojennukset ovat ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea ja että Liechtensteinissa toteutetuista verotoimenpiteistä ilmoittaminen saattaa olla joissakin olosuhteissa välttämätöntä (s. 134). | Liechtensteini parlamendile EMP lepingu kohta esitatud aruande kohaselt („Bericht und Antrag der Regierung an den Landtag des Fürstentums Liechtenstein betreffend das Abkommen über den Europäischen Wirtschaftsraum vom 2. Mai 1992”) tunnistavad Liechtensteini ametiasutused, et põhimõtteliselt kujutab maksude vähendamine endast riigiabi EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses ning teatavas olukorras võib olla vajalik, et Liechtenstein teatab abimeetmest (lk 134). |
| Katso myös Euroopan talousalueeseen osallistumisesta Liechtensteinin parlamentille annetun kertomuksen perusteluosa (Bericht und Antrag der Regierung an den Landtag des Fürstentums Liechtenstein betreffend die Teilnahme am Europäischen Wirtschaftsraum (EWR) 2. Teil, Nr. 1995/1), s. 168. | Vt ka selgitusi Liechtensteini parlamendile esitatud aruandes Euroopa Majanduspiirkonnas osalemise kohta ( „Bericht und Antrag der Regierung an den Landtag des Fürstentums Liechtenstein betreffend die Teilnahme am Europäischen Wirtschaftsraum (EWR)”, 2. osa, nr 1995/1), lk 168. |
| Periaatteita sovelletaan kuitenkin vain poikkeustilanteessa, eikä yritys pysty tavallisesti luottamaan perustellusti siihen, että tuki on sääntöjenmukaista, ellei tukea ole myönnetty siten, että siitä on ilmoitettu valvontaviranomaiselle (tai tarvittaessa Euroopan komissiolle) määrätyn menettelyn mukaisesti [44]. | Kuid need põhimõtted kehtivad vaid erakorraliste asjaolude puhul ja ettevõtja ei saa tavaliselt toetuda õiguspärastele ootustele, et abi on seaduslik, v.a juhul, kui see on antud kooskõlas järelevalveameti (või, olenevalt olukorrast, komisjoni) [44]abist teavitamise menetlusega. |
| Unionin tuomioistuin vahvisti tämän periaatteen vastikään seuraavasti: ”Pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa poikkeuksellisen olosuhteen ei myöskään voida katsoa olevan olemassa oikeusvarmuuden periaatteen nojalla, koska yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että niin kauan kuin komissio ei ole tehnyt hyväksymispäätöstä […], tuensaajalla ei ole varmuutta tuen laillisuudesta, joten luottamuksensuojan periaatteeseen ja oikeusvarmuuden periaatteeseen ei ole mahdollista vedota.” [45]Periaatteessa tuomioistuin on todennut oikeuskäytännössään, että tuen sääntöjenmukaisuuden osalta luottamuksensuojan periaatteeseen ei voida vedota, ellei tukea ole myönnetty pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti [46], ja huomauttanut, että huolellinen talouden toimija pystyy yleensä varmistamaan, että kyseistä menettelyä on noudatettu [47]. | Euroopa Kohus kinnitas hiljuti seda põhimõtet järgmiselt: „Sellises olukorras nagu põhimenetluse puhul ei saa erakorralise asjaolu olemasolu õiguspäraste ootuste ja õiguskindluse seisukohast kinnitada, sest kohus on juba sisuliselt kinnitanud, et kuni komisjon ei ole teinud abi heakskiitvat otsust, … ei saa abisaaja olla kindel abi seaduslikkuses, mis tähendab, et toetuda ei saa ei õiguspäraste ootuste ega õiguskindluse põhimõttele.” |
| Tästä huolimatta tuomioistuin on kuitenkin myöntänyt, että sääntöjenvastaisesti myönnetyn tuen saaja voi, silloin kun sääntöjenvastaisuus johtuu ilmoittamatta jättämisestä, vastustaa tuen takaisinmaksua ja vedota poikkeuksellisiin olosuhteisiin, joiden perusteella se on voinut perustellusti luottaa tuen sääntöjenmukaisuuteen [48]. | Põhimõtteliselt on Euroopa Kohtu praktika kinnitanud, et ei saa apelleerida õiguspärasele ootusele, et abi on seaduslik, v.a juhul, kui abi on antud kooskõlas protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikes 3 [46]sätestatud menetlusega, märkides, et hoolikas ärimees peaks üldjuhul suutma kindlaks teha, kas seda menetlust on järgitud [47].Sellele vaatamata on kohus nõustunud, et erakorralises olukorras võib ebaseadusliku (s.o teavitamata) abi saaja toetuda õiguspärastele ootustele, et abi oli seaduslik, selleks et vaidlustada selle tagasimaksmine [48]. |
| Tässä yhteydessä tämä tarkoittaa, että valtio tai tuensaaja olisi luottanut valvontaviranomaisen (tai Euroopan komission) aiempiin toimiin, esimerkiksi samankaltaisen tai vastaavan tukitoimenpiteen hyväksymiseen. | See tähendab, et riik või abisaaja pidi toetuma järelevalveameti (või Euroopa Komisjoni) varasemale tegevusele näiteks sama või samalaadse abimeetme heakskiitmisel. |
| Valvontaviranomainen tai komissio ei ole toteuttanut tällaista toimea, ja tosiasiassa hieman ennen Liechtensteinin verolain täytäntöönpanoa tehdyistä valvontaviranomaisen päätöksistä, jotka koskivat verotukitoimenpiteiden kieltämistä Suomessa ja Norjassa, olisi pitänyt käydä selvästi ilmi, että tiettyjä yhtiöitä tai yhtiöryhmiä suosivista verotoimenpiteistä olisi ilmoitettava valvontaviranomaiselle [50].Valvontaviranomaisen mielestä myöskään oikeusvarmuuteen liittyvät perustelut eivät päde tässä asiassa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön sekä (ETA-sopimuksen) 61 artiklan ja (SEUT-sopimuksen) 107 artiklan laajan sovellettavuuden vuoksi. | Ei järelevalveamet ega komisjon ole varem sellist abimeedet heaks kiitnud ning järelevalveameti poolt vahetult enne Liechtensteini maksuseaduse rakendamist tehtud otsused, millega ei lubatud võtta maksuabimeetmeidSoomes ja Norras, oleksid pidanud selgelt näitama, et teatavaid ettevõtjaid või ettevõtjate rühmi soodustavatest maksumeetmetest tuleb teatada järelevalveametile [50].Järelevalveamet ei nõustu, et väited õiguskindluse kohta on käesoleva juhtumi puhul õigustatud, võttes arvesse kohtualluvust ning EMP lepingu artikli 61 ja Euroopa Liidu toimimise lepingu artikli 107 laialdast kohaldatavust. |
| Valvontaviranomainen ei sen vuoksi hyväksy näkemystä, jonka mukaan tämä päätös rikkoo ETA:n lainsäädännön perusperiaatteita. | Järelevalveamet ei nõustu seetõttu väitega, et käesoleva otsusega rikutakse EMP õiguse aluspõhimõtteid. |
| Asia C-1/09, Centre d’Exportation du Livre Français (CELF), Ministre de la Culture et de la Communication v. Société Internationale de Diffusion et d’Édition, tuomio 11.3.2010. | Kohtuasi C-1/09 Centre d’Exportation du Livre Français (CELF), Ministre de la Culture et de la Communication vs. Société Internationale de Diffusion et d’Édition, 11. märtsi 2010. aasta kohtuotsus. |
| Ks. myös asia C-91/01, Italia v. komissio, Kok. 2004, s. I-4355, 66 ja 67 kohta. | Vt ka kohtuasja C-91/01 Itaalia vs. komisjon, EKL 2004, lk I-4355, punktid 66 ja 67. |
| Voimaantulon osalta ks. Gesetz vom 3.5.1996 über die Abänderung des Steuergesetzes, LGBL nro 88, 10.7.1996. | Jõustumise kohta vt „Gesetz vom 3.5.1996 über die Abänderung des Steuergesetzes”, LGBl. nr 88, 10.7.1996. |
| EFTA-valtioiden pysyvän komitean päätös | EFTA riikide alalise komitee otsus |
| N:o 3/2010/PK, | nr 3/2010/AK, |
| annettu 1 päivänä heinäkuuta 2010, | 1. juuli 2010, |
| sisäisestä kustannusjaosta | rahalise osaluse kohta |
| EFTA-VALTIOIDEN PYSYVÄ KOMITEA | EFTA RIIKIDE ALALINE KOMITEE |
| ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: | ON TEINUD JÄRGMISE OTSUSE: |
| Islannin, Liechtensteinin ja Norjan, jäljempänä ’EFTA-valtiot’, rahoitusosuudet ETA:n rahoitusjärjestelmään vuosina 2009–2014 jaetaan viiteen vuotuiseen erään ja määritetään 2 artiklan mukaisesti. | Islandi, Liechtensteini ja Norra (edaspidi „EFTA riigid”) rahaline osalus aastateks 2009–2014 ettenähtud EMP finantsmehhanismis tuleb jagada viieks iga-aastaseks osaks ja kindlaks määrata artikli 2 alusel. |
