| Source | Target | | Vuoteen 1989 asti elokuvastudio ja tekniset toimitilat muodostivat Norsk Film AS:n kiinteän osan. | Kuni 1989. aastani kuulusid stuudio ja tehnika Norsk Film ASile. |
| Norsk FilmStudio AS perustettiin, jotta yhtiön roolit tuottajana ja elokuvatuotannon infrastruktuurin (elokuvastudion ja teknisten toimitilojen) ylläpitäjänä voitaisiin selkeästi erottaa toisistaan. | Norsk FilmStudio AS rajati eesmärgiga eristada selgelt ettevõtjat kui tootjat ning ettevõtjat kui filmitootmise taristu (stuudio ja tehnika) hooldajat. |
| Vuonna 2001 Norjan hallitus uudisti elokuvapolitiikkaansa ja erotti selkeämmin valtion ja yksityisen sektorin vastuualat toisistaan. | aastal korraldas Norra valitsus oma filmipoliitika ümber ning riiklike ja erasektori vastutusalade vahele tõmmati selgem piir. |
| Yksityisten tuotantoyhtiöiden olisi vastattava elokuvatuotannosta. | Eratootjate ülesanne peaks olema filme toota. |
| Tästä syystä ehdotettiin Norsk Film AS:n osakkeiden myyntiä. | Seepärast tehti ettepanek müüa Norsk Film ASi osakud. |
| Valtio säilyttäisi elokuvastudioihin liittyvät vastuunsa, sillä tuotantoprosessin kyseisen osan ei katsottu olevan kestävää toimintaa markkinaolosuhteiden takia. | Stuudiod pidid jääma riigi vastutusalasse, sest kõnealust tootmisprotsessiosa ei peetud turutingimustes jätkusuutlikuks. |
| Vuonna 2001 Norsk Film AS jaettiin kahdeksi erilliseksi yhtiöksi: elokuvatuotannosta vastaavaksi Norsk Film AS -yhtiöksi sekä infrastruktuurista vastaavaksi Filmparken AS -yhtiöksi. | aastal jagati Norsk Film AS kaheks eraldi ettevõtjaks: filmitootjaks nimega Norsk Film AS ja taristupidajaks nimega Filmparken AS. |
| Yhtiön omaisuuserät jäivät Filmparken AS:n hallintaan. | Ettevõtja ülejäänud vara jäi Filmparken ASile. |
| Norsk FilmStudio AS jatkoi toimintaansa Filmparken AS:n kokonaan omistamana tytäryhtiönä. | Norsk FilmStudio AS jäi endiselt Filmparken ASi 100protsendilise osalusega tütarettevõtjaks. |
| Norsk FilmStudio AS sulautui 25 päivänä kesäkuuta 2001 Filmparken AS:ään. | 25. juunil 2001 ühinesid Norsk FilmStudio AS ja Filmparken AS. |
| Valtio möi osuutensa Norsk Film AS -tuotantoyhtiöstä yksityiselle tuotantoyhtiölle Diopter AS:lle 4 päivänä tammikuuta 2002. | jaanuaril 2002 müüs riik oma osa tootmisettevõttes Norsk Film AS eraettevõtjale Diopter AS. |
| Vuonna 2002 Filmparken AS nimettiin jälleen Norsk FilmStudio AS:ksi. | aastal nimetati Filmparken AS uuesti ümber Norsk FilmStudio ASiks. |
| Vuonna 2004 ScanCam AS sulautui Norsk FilmStudio AS:ään. | aastal ühines ScanCam AS Norsk FilmStudio ASiga. |
| Vuonna 2009 Norsk FilmStudio AS ja Chimney Pot AS sulautuivat Storyline Studios AS:ksi. | aastal ühinesid Norsk FilmStudio AS ja The Chimney Pot AS ning moodustasid Storyline Studios ASi. |
| Sulautumisen jälkeen Filmparken AS omistaa yhtiön osakkeista 60 prosenttia ja 40 prosenttia jäi entisen Chimney Pot AS:n osakkeenomistajille. | Pärast ühinemist omab Filmparken AS 60 % ettevõtte aktsiatest ja 40 % jäi endise The Chimney Pot ASi aktsionäridele. |
| Storyline Studios AS on kokonaisvaltainen elokuva-alan laite- ja palvelutoimittaja, jonka tarjontaan kuuluvat elokuvastudiot, grip- ja valaistuspalvelut, elokuvakamerat, jälkituotanto, puvustus, rahoitus, toimistotilat, linjatuotanto ja elokuvaluettelot. | Storyline Studios AS varustab filmitööstust paljude eri vahendite ja teenustega, nagu filmistuudiote, kinnitus- ja valgustustehnika, kaamerate, montaaži, kostüümide, rahastamise, büroovahendite, liinitootmise ja filmikataloogidega. |
| Tutkittujen toimenpiteiden kuvaus | Uuritud meetmete kirjeldus |
| Valvontaviranomainen tutki kahta eri toimenpidettä: 36 miljoonan Norjan kruunun avustuksen maksamista (ks. 3.1 kohta) sekä verotusta koskevaa etuuskohtelua, josta jotkin Norsk Film -ryhmään kuuluvat yritykset hyötyivät (ks. 3.2 kohta). | Järelevalveamet uuris kaht eri meedet: 36 miljoni Norra krooni suuruse toetuse maksmist (vt punkt 3.1) ning mõningate kontserni Norsk Film kuuluvate ettevõtjate soodsamat maksualast kohtlemist (vt punkt 3.2). |
| Kolmenkymmenenkuuden miljoonan Norjan kruunun avustus | 36 miljoni Norra krooni suuruse toetuse maksmine |
| Avustuksia maksoi kulttuuri- ja kirkkoministeriö. | Toetusi eraldas kultuuri- ja kirikuasjade ministeerium. |
| Valvontaviranomainen toteaa päätöksessään N:o 491/09/KOL, että Norjan valtion 1970-luvulta lähtien maksamat vuotuiset avustukset eri Norsk Film -ryhmään kuuluville tahoille elokuvien tuotantoa ja elokuvatuotannossa tarvittavan infrastruktuurin ylläpitämistä varten perustuivat voimassa olevaan tukijärjestelmään. | Oma otsuses nr 491/09/COL on järelevalveamet võtnud seisukoha, et iga-aastased toetused, mida Norra riik maksis alates 1970. aastatest kontserni Norsk Film kuuluvatele eri üksustele mängufilmide tootmiseks ja filmitootmiseks vajaliku taristu hooldamiseks, põhinesid olemasoleval abikaval. |
| Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että Norjan eduskunta päätti vuonna 1997 myöntää 36 miljoonan Norjan kruunun avustuksen Norsk Film AS:lle ”Filmparkeniksi” kutsuttujen tuotantotilojen parantamiseen, uudenaikaistamiseen ja kehittämiseen. | Norra ametiasutused on märkinud, et 1997. aastal otsustas Norra parlament eraldada 36 miljoni Norra krooni suuruse toetuse Norsk Film ASile tootmisrajatise nimega „Filmparken” ajakohastamiseks, uuendamiseks ja arendamiseks. |
| Avustus myönnettiin valtion talousarviossa kansallisiin kulttuurirakennuksiin varatuista määrärahoista. | Toetust anti riigieelarve jaotisest, mis oli ette nähtud riikliku kaitse all olevatele hoonetele. |
| Valvontaviranomainen katsoi päätöksessään N:o 491/09/KOL, että koska 36 miljoonan Norjan kruunun avustuksen myöntäminen perustui talousarviossa eri määrärahoihin ja erityinen määräraha oli varattu tiettyä tarkoitusta varten (Jarissa sijaitsevien toimitilojen parantamiseen), avustusta voidaan mahdollisesti pitää uutena tukena. | Oma otsuses nr 491/09/COL leidis järelevalveamet, et kuna 36 miljoni Norra krooni suurune makse tehti eri eelarveeraldisena ning konkreetsel toetusel oli erieesmärk (võttestuudio remont), võiks seda pidada uueks abikavaks. |
| Valvontaviranomaisella ei ollut varmuutta siitä, kuuluiko avustus voimassa olevaan tukijärjestelmään vai oliko kyseessä uusi tukitoimenpide. | Järelevalveamet väljendas kahtlust, kas makse oli olemasoleva abikava osa või saab seda pidada uueks abimeetmeks. |
| Verotusta koskeva etuuskohtelu | Soodsam maksustamine |
| Norsk Film AS:n ja Norsk FilmStudio AS:n eduksi myönnettiin verovapautus vuodesta 1995 lähtien. | Norsk Film AS ja Norsk FilmStudio AS said 1995. aastal maksuvabastuse. |
| Vapautus myönnettiin 18 päivänä elokuuta 1911 annetun entisen verolain N:o 8:n 26 pykälän 1 kohdan k alakohdan nojalla, joka sittemmin on korvattu 26 päivänä maaliskuuta annetulla verolailla N:o 14. [4]Norjan verolain 2 pykälän 32 kohdan mukaan, jossa säädetään kyseistä verotusta koskevaa etuuskohtelua koskevista säännöistä, järjestöt, yritykset ja yhtiöt saavat vapautuksen yritysverosta, mikäli ne eivät tavoittele voittoa. | Vabastus põhines endise, 18. augustil 1911 vastu võetud maksuseaduse nr 8 (mis asendati 26. märtsil 1999. aastal maksuseadusega nr 14) paragrahvi 26 esimese lõigu punktil k [4].Kõnealuse soodsama maksualase kohtlemise eeskirju sätestava praegu kehtiva Norra maksuseaduse paragrahvi 2-32 järgi on mittetulundusühendused, asutused ja ettevõtjad vabastatud ettevõtte tulumaksust niivõrd, kuivõrd nad tegutsevad mittetulunduslikel alustel. |
| Se, onko jokin yritys tai yhtiö voittoa tavoittelematon 2 pykälän 32 kohdan mukaan, määritetään objektiivisten kriteerien perusteella. Tarkoituksena on, että päätös tehdään kunkin yrityksen kohdalla erikseen. | Kas asutust või ettevõtja tegevust peetakse mittetulunduslikuks paragrahvi 2-32 kohaselt, määratakse kindlaks objektiivsete kriteeriumide alusel, kusjuures otsustav tegur on ettevõtja eesmärk. |
| Näin ollen, jos yritys esimerkiksi harjoittaa hyväntekeväisyyttä, kyseinen yritys on voittoa tavoittelematon. | Heategevuslik eesmärk viitab seega mittetulundusühenduse olemasolule. |
| Määritellessään, onko jokin yritys voittoa tavoittelematon, viranomaiset ottavat huomioon muun muassa yrityksen yhtiöjärjestyksen ja tosiasiallisesti harjoitetun toiminnan luonteen. | Et ettevõtja eesmärki kindlaks teha, võtab maksuhaldur muu hulgas arvesse tema põhikirja, sealhulgas tema põhikirja kohast eesmärki ja tegelikku tegevust. |
| Arviossa huomioidaan myös, harjoittaako yritys toimintaa, johon liittyy kilpailua. | Samuti võetakse arvesse, kas ühenduse tegevus on avatud konkurentsile. |
| Mikäli yritys harjoittaa taloudellista tai kaupallista toimintaa ja kilpailee veronalaisten, voittoa tavoittelevien yritysten kanssa, yritys kuuluu verotuksen piiriin. Arviossa on otettava huomioon myös yrityksen rahoituksen luonne. | Kui ettevõtja tegevus on majanduslik või äriline ning ta konkureerib maksukohustuslike kasumit taotlevate ettevõtjatega, viitab see sellele, et ta on maksukohustuslane. |
| Mikäli yrityksen toimintaa rahoitetaan yksityisin lahjoituksin, yritys on voittoa tavoittelematon. | Veel üks arvestatav tegur on ettevõtja rahastamise olemus. |
| Voittoa tavoittelemattomat yritykset vapautetaan yritysverosta yrityksen voittoa tavoittelemattomasta toiminnasta syntyneiden voittojen osalta. | Kui ettevõtjat rahastatakse eraannetustest või muudest eraldistest, viitab see ettevõtja mittetulunduslikule eesmärgile. |
| Kaupallisesta toiminnasta saaduista tuloista peritään (tietyin ehdoin) yritysveroa. | Organisatsioon, mida peetakse mittetulunduslikuks, on vabastatud ettevõtte tulumaksust ettevõtja mittetulunduslikust eesmärgist tuleneva kasumi osas. |
| Veroviranomaiset päättävät tavanomaisen vuotuisen arviointiprosessin yhteydessä, voidaanko 2 pykälän 32 kohtaa soveltaa yritykseen tai järjestöön. | Äritegevusest saadud tulult tuleb teatavatel tingimustel maksta ettevõtte tulumaksu [5].Maksuhaldur teeb tavapärase iga-aastase hindamise käigus kindlaks, kas ettevõtja või organisatsiooni suhtes saab kohaldada paragrahvi 2-32. |
| Kunnalliset veroviranomaiset päättävät sovellettavasta verojärjestelystä veronmaksajan veroilmoituksessaan ilmoittamien tietojen sekä muiden käytettävissä olevien tietojen perusteella. | Kohalik maksuhaldur määrab, maksustamiskorra kohaldamise laadi maksumaksja maksudeklaratsioonis esitatud teabe ja muu kättesaadava teabe alusel. |
| Norsk Film AS, Norsk FilmStudio AS ja ScanCam AS saivat verovapautuksen sillä perusteella, että yritykset eivät tavoitelleet voittoa. | Norsk Film ASile, Norsk FilmStudio ASile ja ScanCam ASile anti maksuvabastus selle alusel, et ettevõtjate eesmärk oli mittetulunduslik. |
| Norsk Film AS ja Norsk FilmStudio AS eivät vuoteen 1995 asti hakeneet pääsyä tähän erityisjärjestelyyn. | Kuni 1995. aastani ei taotlenud Norsk Film AS ja Norsk FilmStudio AS erikorra rakendamist. |
| Haettuaan järjestelyyn ne kuitenkin hyötyivät siitä vuosina 1995–2001. | Pärast taotluste esitamist kasutasid nad seda korda 1995.–2001. aastal. |
| Vuodesta 2002 lähtien kyseisten yritysten toimintaa ei enää rahoitettu valtion tuella vaan ne harjoittivat tavanomaista liiketoimintaa. | Alates 2002. aastast ei rahastatud ettevõtjaid enam riiklikest subsiidiumidest ning nad tegelesid tavalise äritegevusega. |
| Näin ollen niitä kohdeltiin tavanomaisina voittoa tavoittelevina yrityksinä ja ne kuuluivat normaalin yritysverotuksen piiriin. | Seepärast peeti neid tavalisteks kasumit taotlevateks ettevõtjateks ja sellest tulenevalt kehtis nende suhtes ettevõtte tulumaksu tavamäär. |
| Vuoteen 1998 asti Norsk Film AS ja Schibsted ASA omistivat kumpikin 50 prosenttia ScanCam AS:n osakkeista. | Kuni 1998. aastani omasid Norsk Film AS ja Schibsted ASA kumbki 50 % ScanCam ASi aktsiatest. |
| ScanCam AS ei siten ollut kiinteä osa Norsk Film AS:n liiketoimintaa. | Seepärast ei peetud ScanCam ASi Norsk Film ASi ettevõtluse integreeritud osaks. |
| ScanCam AS tuotti voittoa vuosina 1998, 1999, 2000 ja 2001. [6]Arvioinnissaan veroviranomaiset katsoivat, että kyseiset yritykset voisivat hyötyä voittoa tavoittelemattoman yrityksen asemasta seuraavien seikkojen nojalla: Norsk Film AS:n yhtiöjärjestyksen mukaan yritys on voittoa tavoittelematon, valtio ja kunnat omistivat 97,7 prosenttia yrityksen osakkeista ja yrityksen toimintaa rahoitettiin pääasiassa valtion tuella. | Pärast kõnealust muudatust pidas maksuhaldur ScanCam ASi Norsk Film ASi tegevuse integreeritud osaks ning seetõttu sai see 1998.–2000. aastal kasutada ühesugust maksustamiskorda. 1998., 1999., 2000. ja 2001. aastal sai ScanCam AS kasumit [6].Oma hinnangus leidis maksuhaldur, et ettevõtjad said oma mittetulundusühenduse staatusest kasu, tuues põhjuseks järgmised asjaolud: Norsk Film ASi põhikirjas oli sätestatud tema mittetulunduslik eesmärk; 97,7 % aktsiatest kuulus riigile ja kohalikele omavalitsustele; ettevõtjat rahastati peamiselt riiklike subsiidiumide kaudu. |
| Veroviranomaiset totesivat lisäksi, että verovapautus oli myönnetty sillä ehdolla, että mahdolliset voitot on käytettävä täysimääräisesti yrityksen voittoa tavoittelemattoman toiminnan tavoitteiden saavuttamiseen. | Samuti märkis maksuhaldur, et maksuvabastus anti reservatsiooniga, et võimalikku tulu tuleks kasutada täielikult ettevõtja mittetulundusliku eesmärgi täitmisel. |
| Norsk FilmStudio AS -tytäryhtiön katsottiin olevan kiinteä osa Norsk Film AS:n liiketoimintaa, ja siten myös siihen sovellettiin samaa verovapautusta. | Tütarettevõtjat Norsk FilmStudio AS peetiNorsk Film ASi tegevuse integreeritud osaks ja tema suhtes kohaldati sama maksuvabastust. |
| Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että Norsk FilmStudio AS ei tuottanut voittoa vuosina 1995–2001, ja siten suotuisaa verojärjestelyä ei sovellettu käytännössä. | Norra ametiasutused on märkinud, et Norsk FilmStudio AS ei saanud 1995.–2001. aastal tulu ning seega ei olnud soodsa maksustamiskorra kohaldamisel mingit mõju. |
| Kaikki kyseiset yritykset kuuluvat nykyään yritysverotuksen piiriin. | Praegu peavad ettevõtjad tasuma ettevõtte tulumaksu tavamäära. |
| Valvontaviranomainen totesi päätöksessään N:o 491/09/KOL, että se ei ollut vakuuttunut siitä, että yritysverosta vapautus, sellaisena kuin sitä sovellettiin Norsk Film -ryhmään kuuluviin yrityksiin, on perusteltavissa sillä, että kyseinen vapautus myönnetään voittoa tavoittelemattomille yrityksille. | Järelevalveamet leidis oma otsuses nr 491/09/COL, et on küsitav, kas ettevõtte tulumaksuvabastuse kohaldamine mittetulundusühenduste maksuvabastuse loogika alusel võib põhjendada maksuvabastust kontserni Norsk Film kuuluvate ettevõtjate puhul. |
| Yritysverovapautuksen muodossa annettu tuki on toimintatukea. | Abi ettevõtte tulumaksust vabastamise kujul on tegevusabi. |
| Kyseistä tukea voidaan myöntää vain erityistilanteessa ja etenkin tilanteissa, jotka täyttävät valvontaviranomaisen ohjesäännöissä asetetut ehdot (esimerkiksi tietyntyyppisten ympäristötukien ja aluetukien kohdalla). | Selline abi on lubatud üksnes teatavatel juhtudel ning eelkõige olukordades, kus on täidetud järelevalveameti suunistes sätestatud kriteeriumid (nt teatavat tüüpi keskkonna- või regionaalabi puhul). |
| Tämän vuoksi valvontaviranomainen ei ollut vakuuttunut siitä, että erityiset verosäännöt, sellaisina kuin niitä sovellettiin joihinkin Norsk Film -ryhmään kuuluviin yrityksiin, olivat ETA-sopimuksen valtiontukimääräysten mukaisesti perusteltavissa. | Seepärast pidas järelevalveamet küsitavaks, kas maksustamise erieeskirjad, nagu neid kohaldati mõnele kontserni Norsk Film kuuluvale ettevõtjale, olid põhjendatud EMP lepingu riigiabi käsitlevate sätete tähenduses. |
| Avustus ei ole valtiontukea | Toetuse maksmine ei ole riigiabi |
| Norjan viranomaiset katsovat, että 36 miljoonan Norjan kruunun avustus ei ollut valtiontukea. | Norra ametiasutused väidavad, et 36 miljoni Norra krooni maksmist ei saa pidada riigiabiks. |
| Norjan viranomaisten mukaan seurausten näkökulmasta katsottuna tutkittavana oleva avustus ei tuottanut taloudellista etua tuensaajalle. | Võtnud aluseks tulemuspõhise lähenemisviisi, väidavad Norra ametiasutused, et kontrollitav toetus ei andnud saajale mingit majanduslikku eelist. |
| Norjan viranomaiset katsovat, että yksikään asianomainen yritys ei saanut taloudellista etua Filmparkenin parantamiseen ja uudenaikaistamiseen myönnetyn tuen johdosta. | Norra ametiasutused leiavad, et ükski neist ettevõtjatest ei saanud Filmparkeni ajakohastamise ja uuendamise toetuse tulemusel mingit majanduslikku eelist. |
| Norsk FilmStudio AS:n tehtävänä oli vuokrata tiloja kaikillenorjalaisille tuotantoyhtiöille. | Norsk FilmStudio ASi ülesanne oli anda kõikidele Norra tootmisettevõtjatele rendile rajatisi. |
| Norsk Film -ryhmän elokuvatuotantoon ja tuotantotilojen vuokraamiseen liittyvät toimet oli selkeästi ja oikeudellisesti erotettu toisistaan. | Kontserni Norsk Film tegevuses oli selge õiguslik vahe filmitootmisel ja tootmisrajatiste rentimisel. |
