Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
Edellä esitetyn perusteella 95 bp:n maksua ei voida pitää korvauksena, jonka tuensaajapankit maksavat valtiolle.Seda arvesse võttes ei saa 95 baaspunkti suurust tasu käsitada hüvitisena, mida abi saav finantsasutus riigile maksab.
Rajaton soveltamisala ja kestoPiiramatu ulatus ja kestus
Islannin viranomaiset eivät ole täsmentäneet kiinnelainajärjestelylle aikarajaa eivätkä määräaikaa, jonka kuluessa rahoituslaitokset voivat hakea pääsyä kiinnelainajärjestelyyn (ns. hakuajanjaksoa) [43].Jotta arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevat hoitotoimenpiteet voitaisiin arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevien suuntaviivojen mukaan katsoa ETA-sopimuksen mukaisiksi, niiden kesto ei saa ylittää finanssikriisin kestoa [44].Islandi ametiasutused ei ole täpsustanud eluasemelaenu kava ajalist kestust ega aega, mille jooksul abikõlblikud finantsasutused saavad eluasemelaenu kavas osalemist taotleda (nn osalemise aeg) [43].Selleks, et toetusmeetmeid saaks käsitada EMP lepinguga kokkusobivatena, ei tohi need langeva väärtusega varade suuniste kohaselt finantskriisist kauem kesta [44].
Arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevia hoitotoimenpiteitä ei hyväksytä rajoittamaksi ajaksi.Toetusmeetmeid ei kiideta heaks piiramata ajaks.
Euroopan komission päätöksentekomenettelyn perusteella arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevien hoitotoimenpiteiden hakuajanjaksoksi hyväksytään yleensä enintään kuusi kuukautta.Euroopa Komisjoni otsustuspraktika põhjal kiidetakse toetusmeetmetes osalemise ajana tavaliselt heaks maksimaalselt kuuekuuline ajavahemik.
Hakuajanjakson keston pidentämisestä (yleensä kuudella lisäkuukaudella) on ilmoitettava uudelleen hyvissä ajoin. Tällöin on otettava huomioon asianomaisten rahoitusmarkkinoiden tilanteen muuttuminen.Sellise osalemise aja mis tahes pikendamisest (tavaliselt veel kuueks kuuks) tuleb varakult ette teatada ning võtta arvesse olukorra muutumist asjaomastel finantsturgudel.
Omaisuuserien hoitoa koskevat ohjelmat voidaan hyväksyä enintään kahdeksi vuodeksi, edellyttäen, että valvontaviranomaiselle toimitetaan raportit kahdesti vuodessa [45].Toetuskavad võib heaks kiita kuni kahe aasta pikkuseks ajavahemikuks, tingimusel et järelevalveametile esitatakse kaks korda aastas aruanne [45].
Islannin viranomaiset eivät ole myöskään täsmentäneet kiinnelainajärjestelyn kokonaistalousarviota tai arvioineet järjestelyn vuosittaisia kustannuksia.Samuti ei ole Islandi ametiasutused täpsustanud eluasemelaenu kava kogueelarvet ega kava alusel tehtavaid prognoositavaid iga-aastaseid kulutusi.
Ne eivät ole esittäneet arviota tuensaajien lukumäärästä tai ylärajaa järjestelyn mukaisen omaisuuserien vaihdon kohteeksi mahdollisesti hyväksyttävien omaisuuserien arvolle.Nad ei ole esitanud abisaajate hinnangulist arvu ega kava alusel varade vahetamistehinguteks potentsiaalselt abikõlblike varade piirväärtusi.
Näin ollen vaikuttaa siltä, että kiinnelainajärjestely on soveltamisalaltaan rajoittamaton, eikä se siten ole arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevissa suuntaviivoissa edellytetyllä tavalla oikeasuhteinen.Seega ilmneb, et eluasemelaenu kava ulatus ei ole piiratud ega seega proportsionaalne, nagu on nõutud langeva väärtusega varade suunistes.
Valvontaviranomainen toteaa Islannin viranomaisten toimittamien tietojen perusteella, että kiinnelainajärjestelyyn liittyy ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, joka on edellä esitetyistä syistä ETA-sopimuksen toimintaan soveltumatonta.Islandi ametiasutuste esitatud teabe põhjal järeldab järelevalveamet, et eluasemelaenu kava hõlmab riigiabi andmist EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses, mis eespool kirjeldatud põhjustel ei sobi kokku EMP lepingu toimimisega.
ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvia ovat kuitenkin kiinnelainajärjestelyn mukaisesti myönnetyt yksittäiset tuet, jotka täyttävät arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevissa valtiontukisuuntaviivoissa esitetyt perusteet [46].Kiinnelainajärjestelystä ilmoitettiin valvontaviranomaiselle sen jälkeen, kun se oli tullut voimaan, ennen kuin valvontaviranomainen oli tehnyt asiasta lopullista päätöstä.Eluasemelaenu kava alusel antud individuaalne abi, mis vastab langenud väärtusega varasid käsitlevates riigiabi suunistes sätestatud kriteeriumitele, on aga EMP lepinguga kokkusobiv [46].Järelevalveametit teavitati eluasemelaenu kavast pärast selle jõustumist, mis oli enne, kui järelevalveamet oli teinud teatise kohta lõpliku otsuse.
Islannin viranomaiset ovat siten panneet kyseisen tuen täytäntöön sääntöjenvastaisesti vastoin pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohtaa.Seega on Islandi ametiasutused rakendanud kõnealust abi ebaseaduslikult, rikkudes protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõiget 3.
Pöytäkirjassa 3 olevan II osan 14 artiklan mukaan sääntöjenvastainen tuki, joka on vastoin ETA-sopimuksen valtiontukisääntöjä, on perittävä takaisin tuensaajilta,Protokolli nr 3 II osa artiklist 14 tulenevalt tuleb EMP lepingu alusel riigiabi eeskirjadega kokkusobimatu ebaseaduslik abi abisaajatelt tagasi nõuda,
Kiinnelainajärjestely on ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ETA-sopimuksen toimintaan soveltumatonta valtiontukea.Eluasemelaenu kava näol on tegemist riigiabiga, mis ei sobi kokku EMP lepingu toimimisega EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses.
Ottaen huomioon, että Islannin viranomaiset laiminlöivät pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisen vaatimuksen ilmoittaa EFTAn valvontaviranomaiselle ennen kiinnelainajärjestelyn täytäntöönpanoa, kiinnelainajärjestelyyn liittyy sääntöjenvastaista valtiontukea.Võttes arvesse asjaolu, et Islandi ametiasutused ei täitnud nõuet teavitada EFTA järelevalveametit enne eluasemelaenu kava rakendamist kooskõlas protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikega 3, hõlmab eluasemelaenu kava ebaseaduslikku riigiabi.
Islannin viranomaisten on viipymättä kumottava kiinnelainajärjestely ja toteutettava kaikki toimenpiteet, jotka ovat tarpeen kiinnelainajärjestelyn puitteissa myönnetyn 1 ja 2 artiklassa tarkoitetun ETA-sopimuksen toimintaan soveltumattoman ja sääntöjenvastaisen tuen takaisin perimiseksi.Islandi ametiasutused tühistavad viivitamata eluasemelaenu kava ning võtavad kõik vajalikud meetmed, et nõuda tagasi eluasemelaenu kava alusel antud kokkusobimatu ja ebaseaduslik abi, millele on viidatud artiklites 1 ja 2.
Islannin viranomaisten on ilmoitettava EFTAn valvontaviranomaiselle 30 päivään elokuuta 2011 mennessä tämän päätöksen noudattamiseksi toteutetut toimenpiteet.30. augustiks 2011 teavitavad Islandi ametiasutused EFTA järelevalveametit käesoleva otsusetäitmiseks võetud meetmetest.
Takaisin perittävään tukeen lisätään korko (mukaan luettuna koronkorko) siitä päivästä alkaen, jolloin se on ollut tuensaajien käytössä, sen takaisinperimispäivään asti.Tagasinõutav abi hõlmab intresse (sealhulgas liitintresse) alates abi abisaaja käsutusse andmise kuupäevast kuni tagastamise kuupäevani.
Korko lasketaan päätöksen N:o 195/04/KOL 9 artiklan mukaisesti.Intressid arvutatakse vastavalt otsuse nr 195/04/COL artiklile 9.
Ainoastaan päätöksen englanninkielinen teksti on todistusvoimainen.Ainult ingliskeelne tekst on autentne.
Päätös N:o 195/04/KOL, tehty 14 päivänä heinäkuuta 2004, julkaistu virallisessa lehdessä EUVL L 139, 25.5.2006, s. 37, sekä ETA-täydennysosassa nro 26, 25.5.2006, s. 1, sellaisena kuin se on muutettuna.Otsus nr 195/04/COL, 14.7.2004, avaldatud ELTs L 139, 25.5.2006, lk 37, ja EMP kaasandes nr 26, 25.5.2006, lk 1, muudetud kujul.
Päätöksen konsolidoitu versio on saatavilla verkkosivustolla osoitteessa www.eftasurv.intOtsuse konsolideeritud versioon on esitatud aadressil www.eftasurv.int.
EUVL C 277, 14.10.2010, s. 4, ja ETA-täydennysosa nro 57, 14.10.2010, s. 4.ELT C 277, 14.10.2010, lk 4, ja EMP kaasanne nr 57, 14.10.2010, lk 4.
Ks. edellä alaviite 2.Vt joonealune märkus 2 eespool.
Islannin viranomaiset ovat selittäneet, etteivät rahoituslaitokset voineet hankkia rahoitusomaisuutta avoimilta markkinoilta, koska finanssikriisin vuoksi Islannissa ei ollut tuolloin lainkaan toimivia pankkien välisiä markkinoita, eikä pienemmillä säästöpankeilla ollut keskuspankille vakuuksiksi kelpaavia varoja.Islandi ametiasutuste selgituste kohaselt ei olnud finantsasutustel võimalik avatud turul likviidseid vahendeid hankida, sest finantskriisi tõttu ei olnud Islandil sel ajal toimivat pankadevahelist turgu ning väiksematel hoiupankadel puudusid vahendid, mida keskpank oleks käsitanud tagatisena.
Päätös on saatavilla myös valvontaviranomaisen verkkosivustolla osoitteessa http://www.eftasurv.int/fieldsofwork/fieldstateaid/stateaidregistry/sadecice09/168_09_col.pdfOtsus on kättesaadav ka järelevalveameti veebisaidil aadressil http://www.eftasurv.int/fieldsofwork/fieldstateaid/stateaidregistry/sadecice09/168_09_col.pdf.
Ennen finanssikriisiä Islannin pankkiala muodostui pääasiallisesti kahdesta osasta, joista ensimmäiseen kuuluivat kolme aiemmin suurinta pankkia Glitnir, Landsbanki ja Kaupthing, joiden kansainvälisen tason toiminta oli suhteellisen suurta. Toiseen kuuluivat pienet säästöpankit, jotka olivat suurilta pankeilta saamansa rahoituksen varassa.Enne finantskriisi koosnes Islandi pangandusturg sisuliselt kahest sektorist, millest esimesse kuulusid kolm endist suurpanka Glitnir, Landsbanki ja Kaupthing, kes tegutsesid suhteliselt suurel määral rahvusvaheliselt, ning teise väikesed hoiupangad, kes sõltusid suurematelt pankadelt saadavast rahastamisest.
Ks. päätös N:o 168/09/KOL, s. 3.Vt otsus nr 168/09/COL, lk 3.
Laki nro 125/2008 tuli voimaan välittömästi sen jälkeen, kun se oli julkaistu, ts. 7 päivänä lokakuuta 2008.Seadus nr 125/2008 jõustus avaldamise ajal, st 7.10.2008.
Muutetussa asuntolaissa ja asetuksessa annetaan HFF:lle toimivalta ostaa (tai rahoittaa) sellaisia joukkovelkakirjoja, joiden vakuutena ovat kiinnitykset asuntoihin.Muudetud eluasemeseaduse ja määrusega lubatakse HFFil osta (või refinantseerida) eluasemelaenudega tagatud võlakirju.
Täydentävät säännöt koskevat kiinnelainojen ostoa.Lisaeeskirjad on aga seotud eluasemelaenude endi ostmisega.
Islannin viranomaiset ovat selittäneet, että tarkoitus oli viitata samaan asiaan.Islandi ametiasutused on selgitanud, et sellega kavatseti viidata samale asjale.
HFF:n ja Bolungarvikin välillä tehtiin kaksi sopimusta.HFFi ja Bolungarviki hoiupanga vahel sõlmiti kaks lepingut.
Swap-sopimuksen osapuolten mukaan lopullinen hinta oli tarkoitus sopia 15 päivänä huhtikuuta 2009.Vahetuslepingu osaliste vahelise kokkuleppe kohaselt pidi lõplik hind määratama 15. aprillil 2009.
Joukkovelkakirjojen hinnoittelun osalta asetuksen 3 §:ssä säädetään, että asuntorahoitusrahaston on suoritettava rahastolle tarjottujen joukkovelkakirjojen arvoa koskeva itsenäinen arviointi. Joukkovelkakirjojen arvoa arvioitaessa rahaston on otettava huomioon muun muassa velallisen maksutilanne, kiinnelainan ja asunnon arvon välinen suhde ajankohtana, jolloin joukkovelkakirja otetaan vastattavaksi, siihen liittyvien maksujen mahdolliset laiminlyönnit ja sen ehdot siten, että joukkovelkakirjan hinta määräytyy sen markkina-arvon perusteella. Sopimusehdot ja ostohinta on lisäksi suunniteltava siten, että rahastolle aiheutuvat luottoriskit ovat mahdollisimman pieniä.Seoses võlakirjade hindamisega on määruse artiklis 3 sätestatud, et „[e]luasemerahastamisfond teostab fondile pakutavate võlakirjade sõltumatu hindamise. Võlakirjade väärtuse hindamisel arvestab fond muu hulgas krediidisaaja maksestaatust, eluaseme hüpoteegiga hõlmatud osa võlakirja ülevõtmise ajal, võlakirjadega seotud lepinguliste kohustuste täitmata jätmist ja nende tingimusi, nii et võlakirjale määratud hind vastaks selle turuväärtusele. Peale selle kavandatakse lepingu tingimused ja ostuhind nii, et fondi krediidirisk oleks minimaalne”.
Täydentävien sääntöjen 4 §.Lisaeeskirjade artikkel 4.
Islannin viranomaisten 27.8.2009 päivätty kirje valvontaviranomaiselle.Islandi ametiasutuste 27. augusti 2009. aasta kiri järelevalveametile.
Valvontaviranomainen katsoo, että tämä tarkoittaa luotonottajalle lainattua huomattavaa pääomaa (ilman arvonalennuksia).Järelevalveameti arusaamise kohaselt on tegemist laenuvõtjale laenatud põhisumma jäägiga (ilma vähendamisteta).
Täydentävien sääntöjen 3 §:n mukaan rahoitusalan yrityksen on toimitettava HFF:n tarpeellisiksi katsomat HFF:lle myytävien kiinnelainapoolien arvon ja luottoriskin arvioinnin edellyttämät tiedot tietokoneella luettavassa muodossa.Lisaeeskirjade artikli 3 kohaselt esitab finantsasutus „elektroonilisel kujul teabe, mida HFF peab vajalikuks HFFile müüdavate eluasemelaenude portfelli väärtuse ja laenukahjude riski hindamiseks”.
Täydentävien sääntöjen kiinneobligaatioihin liittyviä maksuja koskevan 7 §:n mukaan HFF:n on luovutettava kiinnelainojen vastineeksi HFF:n joukkovelkakirjoja. HFF:n joukkovelkakirjojen tuoton on perustuttava kiinnelainojen kestoon ja ehtoihin. Muiden tekijöiden ohella tarkastellaan myös ennenaikaisen takaisinmaksun riskiä ja toimintakuluja.Eluasemelaenudega seotud võlakirjade eest tasumist käsitlevas lisaeeskirjade artiklis 7 on sätestatud, et „HFF tasub eluasemelaenude eest, andes nende eest vastutasuks HFFi võlakirju. HFFi võlakirjade tootlikkus põhineb eluasemelaenude kestusel ja tingimustel. Lisaks muudele teguritele võetakse arvesse ka ettemakse riski ja tegevuskulusid”.
Asetuksen 5 §:n mukaan korvaukset asuntorahoitusrahaston ostamista joukkovelkakirjoista ovat yleensä HFF:n joukkovelkakirjoja. Tämän perusteella asetuksessa periaatteessa sallitaan muut korvausmuodot, kuten käteismaksut.Määruse artiklis 5 on sätestatud, et „[e]luasemerahastamisfondi ostetavad võlakirjad hüvitatakse tavaliselt HFFi võlakirjadega”. Selle põhjal on määrusega põhimõtteliselt lubatud ka muud hüvitise vormid, näiteks sularahamaksed.
Tähän mennessä on kuitenkin käytetty ainoastaan HFF:n joukkovelkakirjojen muodossa maksettuja korvauksia.Praeguseni on hüvitisena kasutatud aga üksnes HFFi võlakirju.
Loppuselvityksen tosiasiallinen ajankohta täsmennetään yleensä sopimuksessa.Lõpliku arveldamise tegelikku aega ei ole lepingus tavaliselt täpsustatud.
Asetuksen 3 § ja täydentävien sääntöjen 6 §.Määruse artikkel 3 ja lisaeeskirjade artikkel 6.
Ks. http://www.fme.is/lisalib/getfile.aspx?itemid=7199Vt http://www.fme.is/lisalib/getfile.aspx?itemid=7199.
Ks. http://www.fme.is/lisalib/getfile.aspx?itemid=7997Vt http://www.fme.is/lisalib/getfile.aspx?itemid=7997.
Ks. Byr hf.:n perustamiseen ja pääomanmuodostukseen myönnettävää valtionapua koskeva 13 päivänä huhtikuuta 2011 tehty EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 126/11/KOL, ei vielä julkaistu, saatavilla valvontaviranomaisen verkkosivustolla osoitteessa http://www.eftasurv.int/media/decisions/126-11-COL.pdfVt EFTA järelevalveameti 13. aprilli 2011. aasta otsus nr 126/11/COL, mis käsitleb riigiabi ettevõtja Byr hf asutamiseks ja kapitaliseerimiseks (seni avaldamata), kättesaadav järelevalveameti veebilehel aadressil http://www.eftasurv.int/media/decisions/126-11-COL.pdf
Valtiontukea koskevien suuntaviivojen päivitetty versio julkaistaan valvontaviranomaisen verkkosivustolla osoitteessa http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines/Riigiabi suuniste ajakohastatud versioon on avaldatud järelevalveameti veebilehel aadressil http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines/.
Valvontaviranomainen huomauttaa, että näin ei ole valvontaviranomaiselle 27 päivänä toukokuuta 2009 tehdyn kiinnelainajärjestelyä koskevan ilmoituksen (tapahtuma nro 519720) mukaan, jossa Islannin viranomaiset toteavat, että järjestelyn arvioinnissa on asianmukaista käyttää arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevia suuntaviivoja (mikäli valvontaviranomainen toteaa, että järjestely käsittää tukea).Järelevalveamet märgib, et see on vastuolus järelevalveametile 27. mail 2009 esitatud teatisega eluasemelaenu kava kohta (toiming nr 519720), milles Islandi ametiasutused väidavad, et on õige hinnata kava langenud väärtusega varade suuniste kohaselt (juhul, kui järelevalveamet teeb järelduse, et kava hõlmab abi).
Kiinnelainajärjestelyn yhteensopivuuden osalta Islannin viranomaiset viittaavat myös aiempiin valvontaviranomaiselle esitettyihin väitteisiin Islannin säästöpankkien systeemisestä merkityksestä – ks. esim. 19.5.2009 päivätty Islannin keskuspankin kirje, jossa vahvistetaan toimenpiteiden tarve (ilmoituksen liite 5).Seoses eluasemelaenu kava kokkusobivusega viitavad Islandi ametiasutused ka järelevalveametile varem esitatud väidetele seoses hoiupankade mõjuga Islandi finantssüsteemile – vt nt Islandi Keskpanga 19. mai 2009. aasta kiri, milles kinnitatakse meetmete vajalikkust (teatise 5. lisa).
Islannin viranomaiset ovat esittäneet väitteiden tueksi Euroopan politiikan tutkimuskeskuksen (Centre for European Policy Studies, CEPS) tutkimuksen (”Investigating Diversity in the Banking Sector in Europe: The Performance and Role of Savings Banks”, CEPS, 26.6.2009).Selle toetamiseks on Islandi ametiasutused esitanud Euroopa Poliitikauuringute Keskuse uuringu („Investigating Diversity in the Banking Sector in Europe: The Performance and Role of Savings Banks”, CEPS, 26.6.2009).
Raportin laati Hjörtur H. Jónsson ALM:stä.Aruande koostas Hjörtur H. Jónsson ALMist.
Spkefin tapauksessa ennenaikaisen takaisinmaksun riskin, toimintakulujen ja suurten luottotappioiden kattamiseksi perittävä preemio oli 95 peruspistettä (bp).Spkefilt nõutav preemiamakse moodustas 95 baaspunkti, et katta ettemakse riski, tegevuskulusid ja ülemääraseid laenukahjusid.
HFF veloittaa asiakkailta nykyään yleensä 95 bp – 25 bp toimintakuluista, 50 bp ennenaikaisen takaisinmaksun riskistä ja 20 bp luottotappioista.Üldiselt nõuabki HFF praegu klientidelt preemiamaksena 95 baaspunkti: 25 baaspunkti tegevuskulude, 50 baaspunkti ettemakse riski ja 20 baaspunkti laenukahjude eest.
Valvontaviranomainen olettaa, että Islannin viranomaiset viittaavat valvontaviranomaisen suuntaviivoihin elinkelpoisuuden palauttamisesta ja rahoitusalalla tämänhetkisessä kriisissä toteutettavien rakenneuudistustoimenpiteiden arvioinnista valtiontukisääntöjen perusteella.Järelevalveamet eeldab, et Islandi ametiasutused viitavad järelevalveameti suunistele finantssektori elujõulisuse taastamise ja praeguse kriisi olukorras riigiabi eeskirjade kohaste ümberkorraldamismeetmete hindamise kohta.
Asia 78/76, Steinike ja Weinlig v. Saksan liittotasavalta, Kok. 1977, 21 kohta.Otsus kohtuasjas 78/76: Steinike ja Weinlig vs. Saksamaa Liitvabariik, EKL 1977, lk 595, punkt 21.
Yhdistetyt asiat E-5/04, E-6/04 ja E-7/04, Fesil ja Finnfjord (EFTAn oikeustapauskokoelma 2005, s. 117, 77 kohta).Otsus liidetud kohtuasjades E-5/04, E-6/04 ja E-7/04: Fesil ja Finnfjord, EFTA Kohtu lahendid 2005, lk 117, punkt 77.
Kyseinen tuomio vahvistaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön asiassa C-75/97, Belgia v. komissio (Kok. 1999, s. I-3671, 33 kohta).See kohtuotsus kinnitab Euroopa Kohtu praktikat, nagu on sätestatud otsuses kohtuasjas C-75/97: Belgia vs. komisjon, EKL 1999, lk I-3671, punkt 33.
Ks. myös asia C-66/02, Italia v. komissio (Kok. 2005, s. I-10901, 95 kohta).Vt ka otsus kohtuasjas C-66/02: Itaalia vs. komisjon, EKL 2005, lk I-10901, punkt 95.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership