Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
Asker Brygge huomautti, että kunnalla oli harkintavalta sen arvioidessa tontin markkinahintaa vuonna 2001.Seega väidab Asker Brygge, et omavalitsusel oli 2001. aastal maa turuhinna hindamisel kaalutlusruum.
Tontin hinta-arvioissa ei ole riittävällä tavalla otettu huomioon vuoden 2001 todellisia oloja.Üheski kinnisvara väärtuse hindamises ei ole võetud piisavalt arvesse 2001. aasta faktilisi asjaolusid.
Asker Bryggen tärkein syy vastustaa arvioita perustuu siihen, että markkinahintaa arvioitaessa oletettiin muun muassa, että venesatamaa voitiin laajentaa ja että tämä oli myös Asker Bryggen ja kunnan aikomuksena.Asker Brygge peamine vastuväide hindamisele on see, et turuhinna prognoos põhineb muu hulgas eeldusel, et jahisadama edasine arendamine on võimalik ning omavalitsus ja Asker Brygge kavatsesid seda ka teha.
Optiolla annettiin näin Asker Bryggelle mahdollisuus tarkkailla tontin hintojen kehitystä vuosien ajan ja käyttää tämän jälkeen osto-optiota vuonna 2001 sovittuun hintaan.Seega sisaldas optsioon Asker Brygge jaoks võimalust jälgida mitme aasta jooksul kinnisvarahindade arengut ja seejärel kasutada seda kinnisvara ostmiseks 2001. aastal kokkulepitud hinnaga.
Valvontaviranomainen tunnustaa täysin viranomaisten oikeuden toimia markkinoilla kaupallisin ehdoin, mutta katsoo kuitenkin, että on syytä miettiä tarkkaan, olisiko yksityinen markkinatoimija tehnyt vastaavan sopimuksen.Kuigi järelevalveamet tunnustab ametiasutuste õigust tegutseda turul ka kaubanduslikel tingimustel, on tema arvates siiski põhjendatud kaaluda, kas eraõiguslik turu korraldaja oleks sõlminud samasuguse lepingu.
Tämän jälkeen valvontaviranomainen arvioi, siirrettiinkö tontti markkinahintaan, kun myyntisopimus tehtiin vuonna 2007 vuonna 2001 sovitun hinnan perusteella.Järelevalveamet hindas seejärel, kas kinnisvara anti müügilepingu sõlmimisel 2007. aastal üle 2001. aastal kokkulepitud hinnal põhineva turuväärtusega.
Tältä osin valvontaviranomainen päättelee, että tontti myytiin alle vuoden 2007 markkinahinnan.Selles osas leidis järelevalveamet, et kinnisvara müüdi 2007. aastal alla turuväärtuse.
Näin ollen valvontaviranomainen arvioi jäljempänä ensin vuoden 2001 optiosopimusta (ja vuonna 2004 allekirjoitettua jatkosopimusta) ja tämän jälkeen sitä, tehtiinkö varsinainen maakauppa vuonna 2007 markkinahintaan.Seega järgmiseks hindas järelevalveamet esiteks 2001. aasta optsioonilepingut (ja 2004. aasta tähtaja pikendamise lepingut) ning teiseks, kas maa tegelik müük 2007. aastal toimus turuhinnaga.
Optiosopimusta tarkasteltaessa on tutkittava, olisiko markkinatalouden ehdoin toimiva yksityinen sijoittaja tehnyt Askerin kunnan ja Asker Bryggen vuonna 2001 tekemää sopimusta vastaavan sopimuksen kyseiseen hintaan ja kyseisin sopimusehdoin.Optsioonilepingu puhul tuleb uurida, kas turumajanduse tingimustes tegutsev erainvestor oleks sõlminud lepingu sama hinna ja tingimustega, mille sõlmisid 2001. aastal Askeri omavalitsus ja ettevõtja Asker Brygge.
Tätä arvioidessaan valvontaviranomainen ei voi korvata kunnan kaupallista harkintaa omalla harkinnallaan, mikä merkitsee sitä, että kunnalla tontin myyjänä on oltava harkintavaltaa.Järelevalveamet ei saa asendada hindamisel omavalitsuse ärilist mõtlemist enda omaga, mis tähendab, et omavalitsusel kui maa müüjal on lai otsustamisruum.
Valvontaviranomaisen käytettävissä olevien tietojen mukaan myöhemmän kaupan ehdot määrättiin vuonna 2001 tehdyssä optiosopimuksessa.Järelevalveametile kättesaadava teabe kohaselt olid hiljem toimunud müügi tingimused sätestatud 2001. aasta optsioonilepingus.
Tällä sopimuksella Asker Bryggelle annettiin oikeus ostaa kyseinen tontti ennalta määritetyin ehdoin milloin tahansa 31 päivään joulukuuta 2009 asti, mutta sitä ei velvoitettu siihen.Selle lepinguga anti ettevõtjale Asker Brygge õigus, kuid mitte kohustus, osta maa kindlaksmääratud tingimustel mis tahes ajal kuni 31. detsembrini 2009.
Toisaalta kuntaa estettiin myymästä kyseistä tonttia kenellekään muulle kyseisenä ajanjaksona.Omavalitsusel oli aga keelatud kõnealust kinnisvara selles ajavahemikus kellelegi teisele müüa.
Valvontaviranomaisen käytettävissä olevien tietojen mukaan kunta ei teettänyt riippumatonta arviota tontin arvosta ennen sopimuksen tekemistä Asker Bryggen kanssa vuonna 2001.Järelevalveametile kättesaadava teabe kohaselt ei teostanud omavalitsus 2001. aastal enne ettevõtjaga Asker Brygge lepingu sõlmimist sõltumatut kinnisvara väärtuse hindamist.
Kunta on perustellut asiaa sillä, että se arvioi hinnan kiinteistömarkkinoilta saamansa kokemuksensa perusteella, mutta valvontaviranomaiselle ei ole toimitettu muita yksityiskohtia asiasta.Omavalitsus selgitas, et hindas ise kinnisvara väärtust, toetudes kogemustele kinnisvaraturul, kuid muid üksikasju järelevalveametile ei esitanud.
Vaikka myyntiehdoista sovittiin vuoden 2001 optiosopimuksessa, myyntisopimus tehtiin vasta 21 päivänä maaliskuuta 2007.Kuigi müügitingimused olid sätestatud 2001. aasta optsioonilepingus, sõlmiti müügileping alles 21. märtsil 2007.
Norjan viranomaiset ilmoittivat, ettei myyntihinnasta neuvoteltu vuonna 2007, vaan siitä oli sovittu vuonna 2001.Norra ametiasutused selgitasid, et 2007. aastal müügihinna üle läbirääkimisi ei peetud, sest selles oli kokku lepitud 2001. aastal.
Tontin hinta vuonna 2001 ei ole ratkaiseva arvioitaessa, myönnettiinkö kyseisen liiketoimen yhteydessä valtiontukea, sillä tonttikauppaa ei toteutettu vuonna 2001 vaan vuonna 2007.Kinnisvara väärtus 2001. aastal ei ole kõnealuse tehinguga riigiabi andmise hindamisel otsustava tähtsusega, sest müük ei toimunud 2001, vaid 2007. aastal.
Vuoden 2001 optiosopimuksessa Asker Bryggelle annettiin oikeus ostaa tontti kymmenen vuoden kuluessa. Sopimuksen mukaan tontti pysyisi tämän ajan kunnan omistuksessa, jos Asker Brygge ei käyttäisi optiotaan.Kuna 2001. aasta optsioonileping andis ettevõtjale Asker Brygge kinnisvara ostu õiguse järgnevaks kümneks aastaks, jäi kinnisvara omavalitsuse omandisse seniks, kuni Asker Brygge optsiooni ei kasutanud.
Koska kunnan ja Asker Bryggen välinen sopimus tuli voimaan vuonna 2001, hinta diskontattiin vuoden 2001 hintoihin.Kuna omavalitsus ja Asker Brygge sõlmisid lepingu 2001. aastal, korrigeeriti väärtust 2001. aasta hindu silmas pidades.
Vuoden 2007 hinta, 26 miljoonaa Norjan kruunua, diskontattiin käyttämällä 5,5 prosentin korkoa 7,5 vuodelta, ja vuoden 2001 hinnaksi saatiin näin 17 miljoonaa Norjan kruunua.Pärast korrigeerimist, eeldades, et diskontomäär 7,5 aasta jooksul oli 5,5 %, saadi maa väärtuseks 2001. aastal 17 miljonit Norra krooni
Vuoden 2007 hinta, 12 miljoonaa Norjan kruunua, diskontattiin käyttämällä edellä mainittua diskonttokorkoa (toisin sanoen 5,5 prosenttia 7,5 vuodelta) ja vuoden 2001 hinnaksi saatiin näin 8 miljoonaa Norjan kruunua.Sama diskontomäära (s.t 5,5 % 7,5 aasta jooksul) kasutades saadi 12 miljoni Norra krooni 2001. aasta diskonteeritud väärtuseks 8 miljonit Norra krooni.
Näin ollen kahden edellä mainitun selvityksen välinen ero on 9 miljoonaa Norjan kruunua tontin vuoden 2001 hinnassa ja 14 miljoonaa Norjan kruunua tontin vuoden 2007 hinnassa. Norjan viranomaiset ovat selvittäneet, että kyseinen ero perustuu pääasiallisesti Asker Bryggen lisävelvollisuudelle arvioidun hinnan alenemiseen.Seega on kahes aruandes esitatud maa väärtuste vahe 2001. aasta puhul 9 miljonit Norra krooni ja 2007. aasta puhul 14 miljonit Norra krooni.
Vuokrasopimus päättyi kesäkuussa 2009.Rendileping lõppes juunis 2009.
Lisäksi optiosopimuksen 3 lausekkeessa määrätään, että Asker Brygge tarjoaa yhdessä Askerin kunnan kanssa Slependen Båtforeningin tarpeisiin nähden tyydyttävän ratkaisun sopimuksen voimassaoloaikana toteutettavan toiminnan laajuus huomioon ottaen.Kun optiosopimus tuli voimaan vuonna 2001, Slependen Båtforening maksoi Askerin kunnalle vuosivuokraa 19500 Norjan kruunua [12].Lisaks sellele on optsioonilepingu punktis 3 sätestatud, et Asker Brygge leiab koos omavalitsusega ettevõtjat Slependen Båtforening rahuldava lahenduse lepingu sõlmimise aegse tegevuse raames.Kui optsioonileping 2001. aastal sõlmiti, maksis Slependen Båtforening Askeri omavalitsusele aastas 19500 Norra krooni renti [12].
Norjan viranomaiset katsovat kuitenkin, että 850000 Norjan kruunun määrä, joka merkitsee Slependen Båtforeningiä koskevan velvollisuuden täyttämistä, oli otettava huomioon arvioitaessa tontin markkinahintaa vuonna 2001 ja vuonna 2007.Norra ametiasutused leiavad siiski, et 850000 Norra krooni suurust summat, mis tähistab ettevõtja Slependen Båtforening ees olnud kohustuste täitmist, tuli 2001. ja 2007. aasta kinnisvara turuväärtuse hinnangutes arvesse võtta.
Näin ollen Askerin kunta kehotti TJB Eiendomstaksering – Ek&Mosveen AS – Bjørn Aarvikia käyttämään 850000 Norjan kruunun määrää perustana arvioitaessa Slependen Båtforeningin 65:tä venepaikkaa 16 päivänä kesäkuuta 2008 tehdyssä arviossa.Seega tegi Askeri omavalitsus ettevõtjatele TJB Eiendomstaksering, Ek&Mosveen AS ja Bjørn Aarvik ülesandeks võtta 16. juuni 2008. aasta kuupäeva kandvas hinnangus ettevõtja Slependen Båtforening 65 paadikoha väärtuse hindamisel aluseks 850000 Norra krooni.
Valvontaviranomainen katsoo, että kyseinen määrä on merkityksellinen arvioitaessa tontin arvoa vuonna 2007, koska määrä tiedettiin kyseisenä ajankohtana.Järelevalveamet leiab, et nimetatud summa on kinnisvara 2007. aasta väärtuse hindamisel asjakohane, sest tegemist on sel ajal teada olnudinformatsiooniga.
TBJ Eiendomstaksering – Ek&Mosveen AS – Bjørn Aarvikin kahdessa selvityksessä määritettiin tontin hinta vuonna 2007.Hindajate TBJ Eiendomstaksering, Ek&Mosveen AS ja Bjørn Aarvik kahes aruandes on määratud kindlaks maa hind 2007. aastal.
Tammikuussa 2008 laaditussa ensimmäisessä selvityksessä tontin hinnaksi arvioitiin 26 miljoonaa Norjan kruunua, mikä on paljon korkeampi hinta kuin Asker Brygge AS:n maksamat 8,7 miljoonaa Norjan kruunua.Esimeses aruandes, mis koostati 2008. aasta jaanuaris, hinnati maa väärtuseks 26 miljonit Norra krooni, mis on oluliselt kõrgem kui ettevõtja Asker Brygge makstud 8,7 miljonit Norra krooni.
Asker Brygge on väittänyt, että siltä osin kuin vuoden 2007 hinta on merkityksellinen, valvontaviranomaisen on otettava huomioon Asker Bryggen vuosina 2001–2007 tekemistä töistä aiheutunut lisäarvo ja vähennettävä se hinnasta.Asker Brygge väidab, et niivõrd, kuivõrd 2007. aasta väärtus on asjakohane, peab järelevalveamet arvestama Asker Brugge poolt ajavahemikul 2001–2007 tehtud töö tulemusel tekkinud lisaväärtusega ning arvama selle maa väärtusest maha.
Töissä oli kyse Asker Bryggen tontille tekemistä tutkimuksista [19].Tehtud tööd hõlmasid ettevõtja Asker Brygge poolt läbi viidud uuringuid [19].
Valvontaviranomaisen mukaan hinnasta ei ole syytä vähentää Asker Bryggen vuosina 2001–2007 toteuttamia töitä.Järelevalveamet leiab, et Asker Brugge poolt ajavahemikul 2001–2007 tehtud töid ei ole põhjust maa väärtusest maha arvata.
Tältä osin valvontaviranomainen toteaa, että vuoden 2008 hinta-arviot perustuvat tontin asemaan sääntelyssä sellaisena kuin se oli vuosina 2001 ja 2007.Sellega seoses märgib järelevalveamet, et 2008. aasta väärtuse kohta antud hinnangud põhinevad kinnisvara õiguslikul staatusel, nagu see oli 2001. ja 2007. aastal.
Säännökset olivat olleet kesäkuussa 2008 tehdyn hinta-arvion mukaan samat vuodesta 1998 [20].aasta hinnangu kohaselt ei olnud see 1998. aastast alates muutunud [20].
Tontin käyttötarkoituksena oletettiin näin ollen vuosina 2001 ja 2007 olevan sen käyttö venesatamana ja veneiden varastopaikkana [21].Seega eeldati 2001. ja 2007. aastal, et kinnisvara kasutatakse jahisadama ja paatide ladustamisalana [21].
Valvontaviranomainen ei katso, että Asker Bryggen toteuttama tutkimustyö olisi vaikuttanut tähän arvioon.Järelevalveamet leiab, et Asker Brygge tehtud uuringud ei mõjutanud seda hinnangut.
Valvontaviranomaisella ei ole täyttä varmuutta siitä, olisiko yksityinen sijoittaja ottanut huomioon sen mahdollisuuden, että sääntelyä muutetaan siten, että tonttia voidaan vastaisuudessa käyttää muuhun, kannattavampaan tarkoitukseen, ja olisiko tällainen mahdollisuus nostanut markkinahintaa, joka olisi näin ollut (merkittävästi) korkeampi kuin kesäkuussa 2008 arvioitu hinta.Järelevalveamet kahtleb, kas erainvestor oleks võtnud arvesse võimalust, et kinnisvara suhtes kohaldatakse uusi eeskirju, mis võimaldavad tulevikus muid ja väärtuslikumaid kasutusviise, ning kas sellised võimalused oleksid tinginud maa kõrgema turuväärtuse, s.t (märkimisväärselt) kõrgema kui 2008. aasta juuni hinnangus.
Valvontaviranomainen on kuitenkin ottanut huomioon kyseisen tontin tulevaan käyttöön liittyvät erityiset epävarmuustekijät, muun muassa tontin läheisyydessä kulkevan moottoritien aiheuttamat saasteet ja kyseiseen tiehen liittyvät lakisääteiset vaatimukset.Kõnealuse kinnisvara tulevase kasutusega seoses on järelevalveamet siiski märganud teatavaid küsitavusi, muu hulgas seoses reostuse ja kinnisvara lähedal asuva maantee suhtes kehtivate regulatiivsete nõuetega.
Vaikka Askerin kunta on huomauttanut, että tässä mielessä mahdollinen valtiontuki olisi hyvin vähämerkityksellistä, se ei ole esittänyt mitään asiakirja-aineistoa väitteensä tueksi.Edellä esitetyn perusteella valvontaviranomainen katsoo, että yksityinen toimija ei olisi suostunut yhtä pitkäkestoiseen optiosopimukseen Askerin kunnan hyväksymin ehdoin vaatimatta itse optiosta ja suotuisista ehdoista vastiketta.Kuigi Askeri omavalitsus on väitnud, et mis tahes abi jääb alla vähese tähtsusega abi piirmäära, ei ole ta selle tõestamiseks ühtegi dokumenti esitanud.Eespool loetletud põhjustel leiab järelevalveamet, et eraettevõtja ei oleks sõlminud nii pikka optsioonilepingut Askeri omavalitsuse seatud tingimustel, mille kohaselt ei nõutud optsiooni hüvitamist, ega muudel soodustingimustel.
annettu 1 päivänä helmikuuta 2012,1. veebruar 2012,
valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 85. kerran lisäämällä uusi luku laivanrakennusteollisuuden valtiontukien arvioinnissa käytettävien tarkistettujen sääntöjen soveltamisesta 1 päivästä helmikuuta 2012 alkaenmillega muudetakse kaheksakümne viiendat korda riigiabi käsitlevaid menetlus- ja sisulisi eeskirju, lisades uue peatüki, milles käsitletakse laevaehitusele antava riigiabi hindamise läbivaadatud eeskirjade kohaldamist alates 1. veebruarist 2012
EFTAn VALVONTAVIRANOMAINEN, JÄLJEMPÄNÄ ’VALVONTAVIRANOMAINEN’,EFTA JÄRELEVALVEAMET (EDASPIDI „JÄRELEVALVEAMET”),
Katsoo seuraavaa:arvestades, et:
Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti valvontaviranomainen antaa ilmoituksia ja suuntaviivoja ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, jos ETA-sopimuksessa tai valvonta- ja tuomioistuinsopimuksessa nimenomaisesti niin määrätään tai jos valvontaviranomainen pitää sitä tarpeellisena.järelevalve- ja kohtulepingu artikli 5 lõike 2 punkti b kohaselt väljastab EFTA järelevalveamet teateid või suuniseid EMP lepingus käsitletud küsimuste kohta, kui kõnealuse lepingu või järelevalve- ja kohtulepinguga on nii ette nähtud või kui järelevalveamet peab seda vajalikuks,
Euroopan komissio antoi 7 päivänä joulukuuta 2011 tiedonannon laivanrakennusteollisuuden valtiontukien arvioinnissa 1 päivästä tammikuuta 2012 sovellettavista tarkistetuista säännöistä (EUVL C 364, 14.12.2011, s. 9).7. detsembril 2011 võttis Euroopa Komisjon vastu teatise, milles käsitletakse laevaehitusele antava riigiabi hindamise läbivaadatud eeskirjade (ELT C 364, 14.12.2011, lk 9) kohaldamist alates 1. veebruarist 2012,
Tiedonannolla on merkitystä myös Euroopan talousalueelle.kõnealune teatis on oluline ka Euroopa Majanduspiirkonna jaoks,
ETA-sopimuksen 1 artiklassa määritellyn yhdenmukaisuuden tavoitteen mukaisesti ETA:n valtiontukisääntöjen yhtenäinen soveltaminen on varmistettava koko Euroopan talousalueella.EMP riigiabi eeskirjade ühetaoline kohaldamine tuleb tagada kogu Euroopa Majanduspiirkonnas kooskõlas EMP lepingu artiklis 1 sätestatud ühtsuse tagamise eesmärgiga,
ETA-sopimuksen liitteen XV sivulla 11 olevan otsikon ”YLEISTÄ” alla olevan II kohdan mukaan valvontaviranomaisen on komissiota kuultuaan annettava säädökset, jotka vastaavat Euroopan komission antamia säädöksiä.EMP lepingu XV lisa 11. leheküljel oleva peatüki „ÜLDIST” II punkti kohaselt peab järelevalveamet pärast komisjoniga konsulteerimist vastu võtma Euroopa Komisjoni poolt vastuvõetud õigusaktidega kooskõlas olevaid õigusakte,
Valvontaviranomainen on kuullut Euroopan komissiota ja EFTA-valtioita 19 päivänä joulukuuta 2011 päivätyillä kirjeillä,järelevalveamet küsis selle kohta Euroopa Komisjoni ja EFTA riikide arvamust 19. detsembri 2011. aasta kirjaga,
Muutetaan valtiontukien suuntaviivoja korvaamalla laivanrakennusteollisuuden valtiontukien arvioinnissa käytettäviä sääntöjä koskeva luku.Riigiabi suuniseid muudetakse, asendades laevaehitusele antava riigiabi hindamise eeskirju käsitleva peatüki.
Ainoastaan päätöksen englanninkielinen teksti on todistusvoimainen.Ainult otsuse ingliskeelne tekst on autentne.
Tehty Brysselissä 1 päivänä helmikuuta 2012.Brüssel, 1. veebruar 2012
LAIVANRAKENNUSTEOLLISUUDEN VALTIONTUKIA KOSKEVAT SUUNTAVIIVAT [1]1.LAEVAEHITUSELE ANTAVA RIIGIABI SUUNISED [1]1.
Laivanrakennusteollisuuden valtiontukeen on sovellettu erityisiä järjestelmiä, jotka on asteittain mukautettu horisontaalisiin valtiontukisääntöihin.Laevaehitussektorile antava riigiabi suhtes on kohaldatud mitut riigiabi erikorda, mis on hiljem viidud kooskõlla riigiabi horisontaaleeskirjadega.
Verrattuna teollisuudenaloihin, joihin ei ole sovellettu erityissääntöjä, laivanrakennusalaa koskevat järjestelmät ovat sisältäneet sekä tiukempia että lievempiä sääntöjä. Näissä suuntaviivoissa esitetään uudet säännöt laivanrakennusteollisuuden valtiontukien arviointiin.Võrreldes tööstusharudega, mille suhtes ei ole kohaldatud erieeskirju, on laevaehituse suhtes kohaldatav kord sisaldanud nii rangemaid kui ka leebemaid sätteid.
Ne ovat jatkoa laivanrakennusteollisuuden valtiontukia koskeville suuntaviivoille [2], joiden voimassaolo päättyi 31 päivänä joulukuuta 2011.Käesolevates suunistes nähakse ette laevaehitusele antava riigiabi hindamise uued eeskirjad, mille kehtivusaeg algab pärast praegu kehtivate laevaehitusele antavat riigiabi käsitlevate suuniste kehtivusaja lõppemist 31. detsembril 2011 [2].
Laivanrakennus eroaa muista teollisuudenaloista tiettyjen piirteidensä vuoksi, joita ovat esimerkiksi lyhyet tuotantosarjat, tuotettujen yksikköjen koko, arvo ja monimuotoisuus sekä prototyyppien kaupallinen käyttö.Laevaehitus erineb muudest tööstusharudest näiteks väikeste tootepartiide, toodetavate üksuste suuruse, väärtuse ja keerukuse poolest ning seetõttu, et prototüüpe kasutatakse üldiselt äriliselt.
Näiden erityispiirteiden vuoksi valvontaviranomainen pitää aiheellisena jatkaa innovaatiotukea koskevien erityissääntöjen soveltamista laivanrakennusalaan ja samalla varmistaa, ettei kyseinen tuki vaikuta kaupankäynnin edellytyksiin ja kilpailuun yhteisen edun vastaisella tavalla.Arvestades neid erijooni, peab järelevalveamet asjakohaseks jätkata erisätete kohaldamist laevaehitussektorile antava innovatsiooniabi suhtes, tagades samas, et see abi ei mõjutaks kaubandustingimusi ja konkurentsi niivõrd negatiivselt, et see oleks ühiste huvide vastane.
Innovointiin myönnettävän valtiontuen on saatava tuensaaja muuttamaan toimintatapaansa niin, että se lisää innovaatiotoimintaansa ja toteuttaa innovaatiohankkeita ja -toimintoja, joita se ei muuten toteuttaisi tai jotka se toteuttaisi pienemmässä laajuudessa.Innovatsiooniks antav riigiabi peab muutma abisaaja käitumist, suurendades tema innovaatilisust ja tuues kaasa innovaatilisi projekte või tegevust, mida ei oleks saanud ilma abita teostada või mida oleks saanud teostada palju väiksemas ulatuses.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership