| Source | Target | | Julkisesti tuettujen lainajärjestelyjen muodossa kansallisille ja muille kuin kansallisille laivanvarustamoille tai kolmansille alusten rakentamiseen tai muuttamiseen myönnettävän laivanrakennustuen voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille, jos tuki on OECD:n vuoden 1998 vientiluottokonsensuksen (OECD Arrangement on Guidelines for Officially Supported Export Credits) ehtojen ja OECD:n alakohtaisen laivaluottosopimuksen mukainen tai konsensuksen puitteissa myöhemmin sovittujen tai sen korvaavien ehtojen mukainen. | Riiklikult toetatavate laenuvõimaluste kujul kodu- või välismaistele laevaomanikele või kolmandatele isikutele laevaehituseks või ümberehituseks antavat abi võib pidada siseturuga kokkusobivaks, kui see on kooskõlas tingimustega, mis sisalduvad riiklikult toetatava ekspordikrediidi suuniseid käsitlevas 1998. aasta OECD kokkuleppes ja sellega seotud valdkondlikus leppes laevade ekspordikrediidi kohta või neid leppeid hiljem muutnud või asendanud kokkulepetes. |
| Valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 27 artiklassa tarkoitetuista täytäntöönpanosäännöksistä tehdyn valvontaviranomaisen päätöksen N:o 195/04/KOL, sellaisena kuin se on muutettuna [10], mukaan EFTA-valtioiden on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosikertomukset kaikista voimassa olevista tukiohjelmista valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevassa II osassa vahvistettujen sääntöjen ja sopimuksen täytäntöönpanosäännösten mukaisesti. | Vastavalt järelevalveameti muudetud otsusele nr 195/04/COL (EFTA riikide vahelist järelevalveameti ja kohtu asutamist käsitleva lepingu protokolli nr 3 II osa artikli 27 kohaste rakendussätete kohta) [11]tuleb EFTA riikidel esitada järelevalveametile aastaaruanded kõikide abikavade kohta vastavalt järelevalve- ja kohtulepingu 3. protokolli II osa ja lepingu rakendussätetega kehtestatud eeskirjadele. |
| Kun valvontaviranomainen antaa näiden suuntaviivojen mukaisen päätöksen innovaatiotuesta, jota myönnetään hyväksytyn ohjelman puitteissa suurille yrityksille, se voi pyytää EFTA-valtioita ilmoittamaan 3.2.4 kohdassa mainittuja perusteita käyttäen, miten kannustinvaikutusta koskeva vaatimus on otettu huomioon suurille yrityksille myönnettävän tuen osalta. | Järelevalveamet võib, võttes vastu käesolevate suuniste kohast otsust suurettevõtjatele heakskiidetud innovatsiooniabikava raames antava abi kohta, nõuda EFTA riigilt aruandlust selle kohta, kuidas on suurettevõtjatele antud abi puhul järgitud stimuleeriva mõju põhimõtet, eelkõige kasutades punktis 3.2.4 nimetatud kriteeriume. |
| Tuen kasautuminen | Kumuleerumine |
| Näissä suuntaviivoissa vahvistettuja tukien enimmäismääriä sovelletaan riippumatta siitä, rahoitetaanko kyseinen tuki kokonaan vai osittain valtion varoin. | Käesolevates suunistes ettenähtud abi ülemmäärasid kohaldatakse sõltumata sellest, kas asjakohast abi rahastatakse täielikult või osaliselt riigi vahenditest. |
| Näiden suuntaviivojen nojalla hyväksytty tuki ei saa kasautua muiden ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen valtiontukimuotojen kanssa, koska kasautuminen johtaisi näissä suuntaviivoissa vahvistetun tuki-intensiteetin ylittymiseen. | Käesolevate suuniste alusel võimaldatavat abi ei või ühendada EMP lepingu artikli 61 lõike 1 kohase riigiabi muude vormidega, kui sellise kumuleerumise tagajärjel on abi osatähtsus käesolevates suunistes ettenähtust suurem. |
| Eri tarkoituksiin myönnetyn, mutta samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuvan tuen osalta sovelletaan suotuisinta enimmäismäärää. | Erinevateks eesmärkideks antava abi suhtes, mis hõlmab samu abikõlblikke kulutusi, kohaldatakse kõige soodsamat abi ülemmäära. |
| Suuntaviivojen soveltaminen | Suuniste kohaldamine |
| Valtiontuen sääntöjenvastaisuuden arvioinnissa sovellettavien sääntöjen määräytymisestä annetun valvontaviranomaisen ilmoituksen mukaan valvontaviranomainen soveltaa näissä suuntaviivoissa vahvistettuja periaatteita 31 päivän joulukuuta 2011 jälkeen myönnettyyn tukeen, josta ei ole ilmoitettu. | Kooskõlas järelevalveameti teatisega kohaldatavate eeskirjade kindlaksmääramise kohta õigusvastase riigiabi hindamiseks kohaldab järelevalveamet abi korral, millest ei ole teatatud, käesolevates suunistes sätestatud põhimõtteid, kui abi anti pärast 31. detsembrit 2011. |
| Suuntaviivat vastaavat laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevia komission puitteita, EUVL C 364, 14.12.2011, s. 9. | Suunised vastavad komisjoni kehtestatud laevaehitusele antava riigiabi raamistikule (ELT C 364, 14.12.2011, lk 9). |
| EUVL L 54, 28.2.2008, s. 1, ja ETA-täydennysosa N:o 11, 28.2.2008, s. 1. | ELT L 54, 28.2.2008, lk 1, EMP kaasanne nr 11, 28.2.2008, lk 1. |
| Esimerkiksi valtiontuesta ympäristönsuojelulle annetuissa suuntaviivoissa (EUVL C 144, 10.6.2010, s. 1) vahvistetaan edellytykset, joiden täyttyessä telakoille voidaan myöntää tukea ympäristöystävällisempään tuotantoon. | Näiteks on keskkonnakaitseks antavat riigiabi käsitlevates suunistes (ELT C 144, 10.6.2010, lk 1) sätestatud, millistel tingimustel võib lubada abi laevatehaste keskkonnasäästlikumatele tootmisprotsessidele. |
| Lisäksi varustamoille voidaan myöntää tukea sellaisten uusien kuljetusvälineiden hankintaan, jotka ylittävät yhteisön normit tai jotka yhteisön normien puuttuessa nostavat ympäristönsuojelun tasoa. Näin tuella edistetään puhtaampaa meriliikennettä. | Peale selle võib laevaomanikele anda abi uute transpordivahendite hankimiseks ning ühenduse nõuetest kaugemale minevaks või ühenduse nõuete puudumisel keskkonnakaitse taset tõstvaks moderniseerimiseks, aidates nii kaasa meretranspordi puhtamaks muutmisele. |
| Tällä viitataan aluetukien suuntaviivojen (2007–2013) 15 kohtaan, jonka mukaan tällä hetkellä ”[M]ihinkään EFTA-valtion alueeseen ei […]voida soveltaa 61 artiklan 3 kohdan a alakohdan poikkeusta”. | Brutotonni. |
| Heinäkuussa 2008 annetuissa suuntaviivoissa valtiontuesta ympäristönsuojelulle käytetään ilmaisua ’yhteisön normit’. | Viidatakse 2007.–2013. aasta regionaalabi suuniste punktile 15, mille kohaselt ei saa artikli 61 lõike 3 punktis a sätestatud erandit ühegi EFTA riigi piirkonna suhtes kohaldada. |
| Lukuun ottamatta innovatiiviseen menetelmään myönnettävän tuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana tehdyistä toteutettavuustutkimuksista aiheutuneita kustannuksia. | aasta juulis vastu võetud keskkonnakaitseks antavat riigiabi käsitlevates suunistes on kasutatud väljendit „ühenduse normatiivid”. |
| Tämä ei sulje pois sitä, että mahdollinen tuensaaja on jo saattanut suorittaa toteutettavuustutkimuksia, jotka eivät kuulu valtiontukihakemuksen piiriin. | V.a tasuvusuuringud, mis on tehtud 12 kuu jooksul enne abi taotlemist innovaatilisele menetlusele. |
| Valvontaviranomainen aikoo soveltaa näissä suuntaviivoissa vahvistettuja periaatteita 31 päivään joulukuuta 2013. | Järelevalveamet kavatseb käesolevates suunistes sätestatud põhimõtteid kohaldada kuni 31. detsembrini 2013. |
| Kyseisen ajankohdan jälkeen valvontaviranomainen aikoo sisällyttää innovaatiotukea koskevat säännöt tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävästä valtiontuesta annettuihin suuntaviivoihin [5]ja laivanrakennusteollisuuden aluetuet alueellisista valtiontuista annettuihin suuntaviivoihin. | Pärast nimetatud kuupäeva kavatseb järelevalveamet lisada innovatsiooniabi reguleerivad sätted teadus- ja arendustegevuseks ning innovatsiooniks antavatesse riigiabi suunistesse [5]ning lisada laevaehitussektorile antava regionaalabi regionaalse riigiabi andmise suunistesse. |
| Valvontaviranomainen aikoo soveltaa näissä suuntaviivoissa vahvistettuja periaatteita 31 päivään joulukuuta 2013. | Järelevalveamet kohaldab käesolevates suunistes sätestatud põhimõtteid kuni 31. detsembrini 2013. |
| Se soveltaa niitä kaikkiin ilmoitettuihin tukitoimenpiteisiin, joista siltä pyydetään päätöstä 1 päivän helmikuuta 2012 jälkeen, vaikka hankkeet olisi ilmoitettu ennen kyseistä päivämäärää. | Järelevalveamet kohaldab neid põhimõtteid kõigi abimeetmete suhtes, millest on teatatud ning mille kohta järelevalveamet peab otsuse tegema pärast 1. jaanuari 2012, seda ka juhul, kui projektidest teatati enne nimetatud kuupäeva. |
| annettu 15 päivänä maaliskuuta 2012, | 15. märts 2012, |
| tiettyjen rakennusten myynnistä Haslemoen Leirin keskuslinnoituksessa (Norja) | mis käsitleb teatavate hoonete müüki Haslemoen Leiris (Norra) asuva siselaagri territooriumil |
| EFTAn VALVONTAVIRANOMAINEN (JÄLJEMPÄNÄ VALVONTAVIRANOMAINEN), joka | EFTA JÄRELEVALVEAMET (EDASPIDI „JÄRELEVALVEAMET”), |
| Ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (jäljempänä ’ETA-sopimus’) ja erityisesti sen 61 artiklan ja pöytäkirjan 26, | Võttes arvesse Euroopa Majanduspiirkonna lepingut (edaspidi „EMP leping”), eriti selle artiklit 61 ja protokolli nr 26, |
| Ottaa huomioon valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen (jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’) ja erityisesti sen 24 artiklan, | Võttes arvesse EFTA riikide vahelist lepingut, millega asutatakse EFTA järelevalveamet ja kohus (edaspidi „järelevalve- ja kohtuleping”), eriti selle artiklit 24, |
| Ottaa huomioon valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjan 3 (jäljempänä ’pöytäkirja 3’) ja erityisesti sen I osan 1 artiklan 2 kohdan sekä sen II osan 7 artiklan 5 kohdan ja 14 artiklan, | Võttes arvesse järelevalve- ja kohtulepingu protokolli nr 3 (edaspidi „protokoll nr 3”), eriti selle I osa artikli 1 lõiget 2 ja II osa artikli 7 lõiget 5 ja artiklit 14, |
| On kehottanut mainittujen säännösten mukaisesti asianomaisia esittämään huomautuksensa [1], | Olles kutsunud huvitatud isikuid üles esitama märkusi vastavalt osutatud sätetele [1] |
| Vastaanottamansa kantelun ja käydyn kirjeenvaihdon perusteella (tapahtumat nro 427226, 422506, 449988, 428521 ja 458787) valvontaviranomainen ilmoitti Norjan viranomaisille 24 päivänä maaliskuuta 2010 päivätyllä kirjeellä aloittaneensa pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn, joka liittyy tiettyjen rakennusten myyntiin Haslemoen Leirin keskuslinnoituksessa. | Kaebuse alusel ja pärast kirjavahetust (toimingud nr 427226, 422506, 449988, 428521 ja 458787) teatas järelevalveamet 24. märtsi 2010. aasta kirjas (toiming nr 549786) Norra ametiasutustele, et ta on otsustanud algatada teatavate hoonete müügi suhtes Haslemoen Leiris asuva siselaagri territooriumil protokolli nr 3 I osa artikli 1 lõikes 2 ette nähtud menetluse. |
| Valvontaviranomaisen 24 päivänä maaliskuuta 2010 tekemä menettelyn aloittamista koskeva päätös N:o 96/10/KOL julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sen ETA-täydennysosassa [2]. | Järelevalveameti 24. märtsi 2010. aasta otsus nr 96/10/COL menetluse algamise kohta avaldati Euroopa Liidu Teatajas ning selle EMP kaasandes [2]. |
| Norjan viranomaiset esittivät huomautuksensa 12 päivänä toukokuuta 2010 päivätyllä kirjeellä sekä 19 päivänä marraskuuta 2010 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma nro 557187 ja tapahtuma nro 581797). | Norra ametiasutused esitasid omapoolsed märkused 12. mai 2010. aasta kirjas ning 19. novembri 2010. aasta kirjas (toiming nr 557187 ja toiming nr 581797). |
| Kolmansilta osapuolilta ei saatu huomautuksia. | Kolmandad isikud märkusi ei esitanud. |
| Norjan parlamentti (Stortinget) päätti vuonna 2001, että sotilaskiinteistöt, joita ei enää käytetä sotilaallisiin tarkoituksiin, tulisi myydä markkinahintaan [3]. | aastal otsustas Norra parlament (Stortinget), et sõjaväele kuuluvad varad, mida ei kasutata enam sõjalistel eesmärkidel, tuleks müüa turuväärtusega [3]. |
| Kunnille, joissa kiinteistöt sijaitsivat, annettiin etuosto-oikeus. | Asjaomastele valdadele anti ostu eesõigus. |
| Haslemoen Leir oli 1950-luvulta lähtien ollut armeijan tukikohta. Se koostuu seuraavista osista: i) metsäalueista, ii) viljellystä alueesta, iii) asuinalueesta (johon viitataan myös nimellä Storskjæret) sekä iv) alueesta, jota kutsutaan keskuslinnoitukseksi. | Haslemoen Leir oli sõjaväebaas alates 1950. aastatest ning koosnes järgnevast: i) metsamaa; ii) haritav maa; iii) elamumaa (millele samuti osutatakse nimetusega Storskjæret) ja iv) ala, mida kutsutakse siselaagriks. |
| Koko keskuslinnoituksen pinta-ala on noin 300000 m2, ja se käsittää 44 rakennusta, [4]joiden pinta-ala on yhteensä yli 42000 m2. | Siselaager hõlmab ligikaudu 300000 m2, sh 44 hoonet [4]pindalaga enam kui 42000 m2. |
| Näihin rakennuksiin kuuluu muun muassa parakkeja ja armeijan huoltorakennuksia, kuten keittotiloja, elokuvateatteri, upseerikerho, koulutiloja, koulutukseen ja liikekannallepanoon tarkoitettuja osia, varastorakennuksia ja autotalleja. | Hooned koosnevad muu hulgas barakkidest ja teenindushoonetest sõjaväeliseks tegevuseks, nt köök, kino, ohvitseride kasiino, kool ja õppeasutused, koolitus- ja mobiliseerimissektsioonid, laohooned ja garaažid. |
| Osa vanhoista rakennuksista on kunnostettu, ja sulkemiseensa saakka varuskunta-alue oli hyvässä kunnossa. | Mõni vanadest hoonetest on renoveeritud ning sõjaväelaager oli selle sulgemiseni heas korras. |
| Haslemoen Leirin myynti Norjan valtiolta Vålerin kunnalle | Haslemoen Leiri müük Norra riigilt Våleri vallale |
| Kun Haslemoen Leir saatettiin markkinoille myyntiin vuonna 2004, Norjan valtio antoi riippumattomalle arvioijalle, Agdestein Takst&Eiendomsrådgivningille, toimeksiannon määrittää Haslemoen Leirin arvon [5]. | Haslemoen Leiri müügi alustamisel 2004. aastal palus Norra riik sõltumatul hindamiseksperdil firmast Agdestein Takst&Eiendomsrådgivning hinnata Haslemoen Leiri [5]. |
| Joulukuun 22 päivänä 2004 päivätyssä Agdesteinin raportissa (ensimmäinen Agdesteinin raportti) todettiin, että keskuslinnoituksen ”investointiarvo” [6]kaikki 44 rakennusta mukaan lukien oli 39 miljoonaa Norjan kruunua, jos rakennukset myytäisiin erikseen. | Agdesteini 22. detsembri 2004. aasta aruandes (esimene Agdesteini aruanne) jõuti järeldusele, et siselaagri ja selle 44 hoone „väärtus investori jaoks” [6]oli 39 miljonit Norra krooni, kui hooned müüakse eraldi. |
| Jos keskuslinnoitus myytäisiin yhtenä kokonaisuutena, ”investointiarvo” olisi raportin mukaan 29 miljoonaa Norjan kruunua. | Kui siselaager oleks müüdud tervikuna, oleks aruande kohaselt „väärtus investori jaoks” 29 miljonit Norra krooni. |
| Raportissa oli määritelty erikseen arvo useimmille kaikkiaan 44 rakennuksesta sekä esitetty lyhyt kuvaus ja tiedot kustakin rakennuksesta ja sen teknisestä kunnosta. | Aruanne hõlmas 44 hoonest enamiku individuaalse väärtuse hindamist, sh kõigi hoonete spetsifikatsioone ja lühikirjeldusi ning nende tehnoseisundit. |
| Myöhemmissä raporteissa ja kirjeenvaihdossa 10 miljoonan Norjan kruunun hinnanalennukseen viitataan 30 prosentin hinnanalennuksena (tai noin 30 prosentin hinnanalennuksena). | 10 miljoni Norra krooni suurusele mahahindlusele osutati järgmistes aruannetes ja kirjavahetuses kui 30 % suurusele mahahindlusele (või ligikaudu 30 % suurusele mahahindlusele). |
| Hinnanalennus, joka keskuslinnoituksen ostamisesta yhtenä kokonaisuutena myönnettiin, oli kuitenkin tosiasiassa lähempänä 25,64:ää prosenttia (10 miljoonan Norjan kruunun alennus 39 miljoonasta Norjan kruunusta = 25,641025 %). | Kuid mahahindlus, mis anti siselaagri tervikuna ostmise korral, oli tegelikult pigem 25,64 % (10 miljonit Norra krooni lahutada 39 miljonist Norra kroonist = 25,641025 %). |
| Ostaja, Vålerin kunta, antoi riippumattomille arvioijille Erik Alhaugille ja Trond Bakkelle keskuslinnoituksen ja Storskjæretiksi kutsutun asuinalueen arvon määrittämistä koskevan toimeksiannon. | Ostja ehk Våleri vald palus sõltumatutel hindajatel Erik Alhaugil ja Trond Bakkel hinnata siselaagri ja elamumaa, mida kutsutakse Storskjæretiks, väärtust. |
| Heidänkin arvionsa perustui keskuslinnoituksen myyntiin yhtenä kokonaisuutena. | Nende hindamine tugines samuti siselaagri tervikuna müügile. |
| He laskivat sen investointiarvon eli rakennuksista saatavaan vuokratuloon perustuvan oletetun markkina-arvon. | Nad arvutasid välja väärtuse investori jaoks, st eeldatava turuväärtuse, mis põhines tulevasel hoonetest saadaval renditulul. |
| Raportti oli suhteellisen lyhyt, neljä sivua, eikä se perustunut rakennusten tarkastamiseen vaan ainoastaan olemassa oleviin raportteihin ja arvioihin. | Aruanne oli võrdlemisi lühike, 4 lehekülge pikk, ja ei tuginenud hoonete füüsilisele kontrollile, vaid olemasolevatele aruannetele ja hindamistele. |
| Raportissa otettiin huomioon kulut, joita aiheutuisi rakennusten saattamisesta vuokrauskelpoisiksi kohteiksi. | Aruandes võeti arvesse hoonete funktsionaalseteks rendiobjektideks muutmiseks vajalikke kulusid. |
| Raportissa oletettiin, että rakennusten sijainnin ja Vålerin kunnan väestön pienuuden vuoksi veisi aikaa löytää kaikille rakennuksille vuokralaiset. | Aruandes oletati, et kõigi hoonete väljaüürimiseks kulub aega, võttes arvesse hoonete geograafilist asukohta ja Våleri valla piiratud arvuga elanikkonda. |
| Osa rakennuksista oli jo annettu vuokralle, mutta vain lyhyeksi ajaksi. | Mõni neist hoonetest oli juba välja üüritud, kuid lühiajaliselt. |
| Lisäksi raportissa korostettiin, että monet rakennuksista, muun muassa parakit, olisi todettava käyttökelvottomiksi teknisesti heikon kuntonsa vuoksi. | Aruandes rõhutati lisaks veel seda, et mitmed hooned, sh barakid, tuleb kõlbmatuks tunnistada, kuna nad olid tehniliselt halvas seisukorras. |
| Koska monet muistakin rakennuksista edellyttivät huomattavia kunnostustöitä, raportissa todettiin, etteivät todennäköiset tulevat vuokratulot edes kattaisi normaaleja kunnossapito- jakäyttökustannuksia. | Kuna ka paljud teised hooned vajasid ulatuslikumat remonti, jõuti aruandes järeldusele, et tõenäoline tulevane renditulu ei kata isegi tavapäraseid hooldus- ja tegevuskulusid. |
| Näin ollen Alhaugin ja Bakken 18 päivänä tammikuuta 2005 päivätyn raportin (Alhaugin ja Bakken raportti) [7]johtopäätös oli, että jos keskuslinnoitusta arvioitiin yhtenä kokonaisuutena tulevien vuokratulojen perusteella, sen arvo oli 0 [8]. | Erik Alhaug ja Trond Bakke järeldasid 18. jaanuaril 2005. aastal (Alhaug/Bakke aruanne) [7]seetõttu, et siselaagri kui terviku väärtus tulevase renditulu põhjal oli 0 Norra krooni [8]. |
| Sovittaakseen yhteen ensimmäisen Agdesteinin raportin sekä Alhaugin ja Bakken raportin tulokset ja määrittääkseen oikean markkinahinnan Norjan valtio pyysi Agdestein Takst&Eiendomsrådgivningia laatimaan toisen arviointiraportin kahden toisistaan eroavan arvion perusteella. | Selleks et kooskõlastada esimese Agdesteini aruande ja Alhaug/Bakke aruande tähelepanekud ning jõuda õige turuhinnani, palus Norra riik koostada ettevõttel Agdestein Takst&Eiendomsrådgivning teine hindamisaruanne, tuginedes kahele lahknevale väärtuse hindamisele. |
| Tätä uutta arviota koskevassa toimeksiannossa Agdesteinia pyydettiin määrittämään Haslemoen Leirille niin sanottu ”bridge value” -arvo. | Kõnealuse uue hindamise jaoks antud volitusega paluti Agdesteinil esitada Haslemoen Leiri koondväärtus. |
| Maaliskuun 3 päivänä 2005 päivätyssä ”bridge value” -raportissa (toinen Agdesteinin raportti) [9]selitettiin, että tällainen ”bridge value” -arvo on vain yksi monesta lähestymistavasta, joilla arvo voidaan selvittää, ja että vaihtoehtoisesti puolueeton kolmas taho olisi voinut tarkastella olemassa olleissa kahdessa arviossa määritettyjä arvoja. | Koondväärtuse 3. märtsi 2005. aasta aruandes (teine Agdesteini aruanne) [9]selgitati, et selline koondväärtus on vaid üks mitmest lähenemisviisist väärtuse leidmiseks ning et erapooletu kolmas isik oleks võinud võtta alternatiivina arvesse kahe olemasoleva hindamise hinnangulisi väärtusi. |
| Kun eräät aiempien arvioiden asiavirheet oli korjattu, Haslemoen Leirin markkina-arvoksi määritettiin kahden aiemman arvion summien keskiarvoon perustuvan ”bridge value” -arvon perusteella 58 miljoonaa Norjan kruunua. | Kahe eelmise hindamise koondväärtuse alusel ja kohandades mõningaid eelmistes hindamistes tehtud faktivigu, hinnati Haslemoen Leiri turuväärtuseks ligikaudu 58 miljonit Norra krooni. |
| Raportissa kuitenkin ennakoitiin, että varuskunta-alueen markkina-arvo laskisi vielä 12 miljoonalla Norjan kruunulla, [10]jos koko varuskunta-alue eli kaikki sen neljä eri aluetta myytäisiin yhdessä. | Aruandes eeldati siiski, et sõjaväelaagri turuväärtus väheneb täiendava 12 miljoni Norra krooni võrra, [10]kui terve laager, st neli erinevat ala, müüakse koos. |
