Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
Keskuslinnoituksen arvon tarkemman määrityksen perusteella ”bridge value” -arvoksi määritettiin aluksi 14,5 miljoonaa (29 miljoonaa Norjan kruunua [11]+ 0, jaettuna kahdella).Siselaagri konkreetsemas väärtuse hindamises oli koondväärtuseks määratud esialgu 14,5 miljonit (29 miljonit Norra krooni [11]+ 0, jagatud kahega) [12].
Tätä arvoa tarkistettiin kuitenkin kahden uuden korjauksen perusteella ylöspäin miljoonan Norjan kruunun verran; nämä korjaukset koskivat parakkien arvoa sekä erään sellaisen rakentamattoman maa-alueen arvoa, jonka tulevasta kaavoitussääntelystä ei ollut varmuutta.Seda väärtust kohandati siiski ülespoole ühe miljoni Norra krooni võrra, tuginedes kahele täiendavale kohandamisele ehk barakkide ja väljaarendamata maa, mille tulevane planeering ei olnud kinnitatud, väärtusele.
Näin ollen yhtenä kokonaisuutena myytävän keskuslinnoituksen korjatuksi ”bridge value” -arvoksi saatiin 15,5 miljoonaa Norjan kruunua.Seega oli siselaagri kohandatud koondväärtus selle tervikuna müümise korral 15,5 miljonit Norra krooni.
Toisen Agdesteinin raportin perusteella kunta osti 1 päivänä kesäkuuta 2005 Haslemoen Leirin 46 miljoonan Norjan kruunun hintaan.Teise Agdesteini aruande alusel võttis vald Haslemoen Leiri 1. juunil 2005. aastal üle 46 miljoni Norra krooni eest.
Kunnalle myönnettiin siis molemmat edellä mainitut alennukset, ”noin 30 prosentin alennus” [13]keskuslinnoituksen ostamisesta yhtenä kokonaisuutena ja lisäksi 20 prosentin ”määräalennus” koko Haslemoen Leirin ostamisesta.Seega anti vallale kaks eespool märgitud allahindlust: „ligikaudu 30 % suurune allahindlus” [13]siselaagri tervikuna ostmisel ja veel 20 % suurune „koguselt tehtav allahindlus” terve Haslemoen Leiri ostmise tõttu.
Keskuslinnoituksen osien myynti Vålerin kunnalta Haslemoen AS -yhtiölleSiselaagri müük osadena Våleri valla poolt ettevõttele Haslemoen AS
Vålerin kunta oli tehnyt selväksi, että se myisi Haslemoen Leirin ostajalle, joka kehittäisi aluetta soveltuvalla tavalla ja loisi mahdollisimman monta uutta työpaikkaa.Våleri vald oli teatanud, et müüb Haslemoen Leiri ostjale, kes arendab territooriumi asjakohasel viisil ning loob võimalikult palju uusi töökohti.
Kunta on selittänyt, että vaikka monet tahot olivat kiinnostuneita joistakin keskuslinnoituksen rakennuksista, se halusi löytää ostajan, joka varmistaisi keskuslinnoituksen yhdenmukaisen kehittämisen ja optimaalisen käytön.Vald selgitas, et kuigi mitu poolt tundis huvi siselaagri mõne hoone vastu, soovis ta leida ostja, kes tagaks siselaagri ühtse arendamise ja parima kasutamise.
Täyttääkseen kunnan asettaman edellytyksen kolme eri tahoa, jotka kaikki olivat ilmaisseet kiinnostuksensa keskuslinnoituksen osiin, perustivat uuden yhtiön, jonka nimeksi tuli Haslemoen AS [14].Valla nõuete täitmiseks asutasid kolm erinevat poolt, kellest kõik olid tundnud huvi siselaagri osade vastu, uue ettevõtte Haslemoen AS [14].
Yhtiö ilmoitti aikovansa käyttää kiinteistöä majoitustarkoituksiin sekä erilaisiin kulttuuri- ja urheilutapahtumiin.Nimetatud ettevõte väljendas kavatsust kasutada varasid majutustegevuseks ning erinevateks kultuuri- ja sporditegevusteks ja -üritusteks.
Kohderyhmiä olivat puolustusvoimat, turvallisuuspalvelujen tarjoajat sekä autoteollisuus.Sihtrühmad oli sõjavägi, turvateenuste pakkujad ja autotööstus.
kunnanvaltuusto (Kommunestyret) hyväksyi 27 päivänä helmikuun 2006 kaupan, jossa keskuslinnoituksen 44:stä rakennuksesta 29 myytiin Haslemoen AS:lle 4 miljoonan Norjan kruunun kokonaishintaan.27. veebruaril 2006. aastal kiitis vallavolikogu (Kommunestyret) heaks siselaagri territooriumil asuvast 44 hoonest 29 müügi ettevõttele Haslemoen AS 4 miljoni Norra krooni eest.
Kauppaan sisältyneisiin rakennuksiin kuuluu majoitusrakennuksia ja parakkeja, upseerien ja varusmiesten kerhotiloja, keittotiloja, auditorio, elokuvateatteri, koulurakennus, keskuslämmitys, toimistorakennus, sairaala ja useita autotalleja.Müüdud hoonete hulka kuulusid majutushooned ja barakid, ohvitseride ja sõdurite kasiinod koos sööklatega, auditoorium, kino, õppehoone, keskküte, büroohoone, hospidal ja mitu garaaži.
Kunnanvaltuuston 27 päivänä helmikuuta 2006 pidetyn kokouksen valmisteluasiakirjoista käy ilmi, että epäselvyyttä oli kiinteistön arvosta sekä siitä, voitiinko myyntihintaa pitää valtiontukena.Vallavolikogu 27. veebruari 2006. aasta koosoleku ettevalmistavatest dokumentidest selgub, et kaheldi vara väärtuses ja selles, kas müügihind võiks sisaldada riigiabi.
Asiakirjoissa viitataan Norjan paikallis- ja alueviranomaisten liiton (KS) juristilta samana päivänä saatuun kirjeeseen.Dokumentides osutatakse Norra kohalike ja piirkondlike ametiasutuste assotsiatsiooni (edaspidi „KS”) advokaadilt samal päeval saadud kirjale.
Kirjeessä mainittiin ETA:n valtiontukisäännöt ja todettiin, että markkina-arvon alittava kauppahinta voidaan katsoa valtiontueksi.Kirjas nimetatakse EMP riigiabi eeskirju ning seda, et turuväärtusest väiksema hinnaga müük võib sisaldada riigiabi.
Lisäksi kirjeessä todettiin, että kahden tarjouksen, joista toinen oli Haslemoen AS:n tarjous ja jotka kattoivat useimmat keskuslinnoituksen rakennuksista, yhteisarvo oli 6 miljoonaa Norjan kruunua.Kirjas osutati lisaks sellele, et kaks pakkumist, sh ettevõtte Haslemoen AS pakkumine, mis hõlmas enamikku siselaagri hooneid, moodustasid kokku 6 miljonit Norra krooni.
Palautettuaan mieliin valvontaviranomaisen maa-alueita koskevia kauppoja koskevat suuntaviivat sekä niissä kuvatut menettelyt, joita noudatettaessa kyse ei ole valtiontuesta, juristi viittasi toiseen Agdesteinin raporttiin, jossa keskuslinnoituksen arvoksi määritettiin aluksi 14,5 miljoonaa Norjan kruunua.Advokaat tuletas meelde järelevalveameti suuniseid maa müügi kohta ja suunistes kirjeldatud meetodeid riigiabi välistamiseks ning osutas teisele Agdesteini aruandele, kus siselaagri väärtuseks oli esialgu määratud 14,5 miljonit Norra krooni.
Juristi totesi, että kuuden miljoonan Norjan kruunun tarjoukseen verrattuna saatujen tarjousten hyväksyminen merkitsisi huomattavaa markkina-arvon alittavan kauppahinnan riskiä ja siten valtiontukia koskevien määräysten rikkomista.Advokaat väitis, et kui võrrelda seda 6 miljoni Norra krooni suuruse pakkumisega, on saadud pakkumiste vastuvõtmine seotud olulise riskiga, et müük toimub turuväärtusest väiksema hinnaga ning sisaldab seetõttu riigiabi eeskirjade rikkumist.
Tällä perusteella juristi suositteli, että arvo olisi määritettävä uudestaan ja että kunnanvaltuuston tulisi lykätä myyntipäätöksen tekoa, kunnes uusi arviointi olisi tehty.Sellest lähtuvalt soovitas advokaat teha uue väärtuse hindamise ning soovitas vallavolikogul oodata müügiotsuse vastuvõtmisega kuni uue hindamise lõpetamiseni.
Tämän perusteella kunnan hallintojohtaja (Rådmannen) suositteli, että kunnanvaltuusto lykkäisi asian käsittelyä ja odottaisi lisäselvityksiä.Sellele tuginedes soovitas vallavanem (Rådmannen) lükata volikogul see küsimus edasi ning oodata täiendavaid selgitusi.
Valtuuston enemmistö (13 vastaan 6) hylkäsi ehdotuksen ja hyväksyi kaupan, mutta totesi, että KS:n juristien tulisi laatia mahdollisista kilpailuongelmista asianmukainen riskinarviointi.Ettepaneku lükkas tagasi volikogu enamus (13 vastuhäält, 6 poolthäält) ja seega kiideti müük heaks, kuid volikogu oli seisukohal, et KSi advokaadid peavad koostama võimalike konkurentsiprobleemide nõuetekohase riskihindamise.
Lisäksi valtuusto valtuutti kunnanhallituksen (Formannskapet) arvioimaan riskin [15].Volikogu andis lisaks valla täitevkomiteele (Formannskapet) volitused riski hindamiseks [15].
Valvontaviranomaiselle ei ole toimitettu näitä valtuuston määräämiä riskinarviointeja.Järelevalveametile ei ole esitatud kõnealuseid hilisemaid riskihindamisi, mis volikogu ette kirjutas.
Nämä 2 päivänä toukokuuta 2006 tehdyt laskelmat, joita kuvaillaan tarkemmin jäljempänä, on toimitettu sen osoittamiseksi, että kunta myi kyseiset 29 rakennusta omia hankintakustannuksiaan korkeammalla hinnalla.2. mai 2006. aasta arvutused, mida kirjeldatakse üksikasjalikumalt allpool, esitati selleks, et näidata, et vald müüs 29 hoonet algkulust suurema hinna eest.
Valvontaviranomaiselle ei kuitenkaan ole selvää, esitettiinkö nämä laskelmat kunnalle ja ottiko se ne huomioon, ennen kuin sopimus lopulta allekirjoitettiin.Sellegipoolest ei mõista järelevalveamet, kas neid arvutusi tutvustati vallale enne lepingule lõplikku allakirjutamist ja kas vald võttis neid ka arvesse.
Kunnan ja valvontaviranomaisen välillä käydyssä kirjeenvaihdossa kunta on ilmoittanut, että arviot otettiin huomioon, ennen kuin kauppakirja virallisesti hyväksyttiin.Vald on kirjavahetuses järelevalveametiga osutanud, et hindamisi võeti arvesse enne müügilepingu ametlikku heakskiitmist.
Viittauksia kyseisiin arvioihin ei kuitenkaan ole missään kunnanvaltuuston tai kunnanhallituksen (joka, kuten edellä mainittiin, oli valtuutettu arvioimaan mahdollisten kilpailuongelmien riskejä) kokousten valmisteluasiakirjoissa.Siiski puuduvad viited nimetatud hindamistele vallavolikogu või täitevkomitee, kellele anti, nagu on eespool märgitud, volitused võimalike konkurentsiprobleemide riski hindamiseks, koosolekute transkribeeringutes või ettevalmistavates dokumentides.
Kahdessa ensimmäisessä toukokuun 2 päivänä 2006 tehdyssä myyntihinta-arviossa esitettiin arvio, jonka mukaan hinta, jonka kunta alun perin maksoi keskuslinnoituksen ostamisesta vuonna 2005 oli 12,4 miljoonaa Norjan kruunua.2. mai 2006. aasta esimeses müügihinna hindamises arvestati, et summa, mille vald algul maksis siselaagri ostmise eest 2005. aastal, oli 12,4 miljonit Norra krooni.
Arvioinnin lähtökohtana oli toinen Agdesteinin raportti, jossa keskuslinnoituksen arvoksi arvioitiin 15,5 miljoonaa Norjan kruunua, katso 11 kohta.Hindamine lähtus teisest Agdesteini aruandest, kus siselaagri väärtuseks hinnati 15,5 miljonit Norra krooni, vt punkt 11 eespool.
Tästä määrästä vähennettiin 3,1 miljoonaa Norjan kruunua.Sellest summast lahutati maha 3,1 miljonit Norra krooni.
Vähennys vastasi noin 20 prosentin hinnanalennusta, joka kunnalle annettiin Haslemoen Leirin ostamisesta yhtenä kokonaisuutena, katso 10 ja 12 kohta.Nimetatud mahaarvamine oli ligikaudu 20 % suurune mahahindlus vallale Haslemoen Leiri ühe tervikuna ostmise eest, vt eespool punkte 10 ja 12.
Tämän perusteella arviossa katsottiin, että 12,4 miljoonaa Norjan kruunua oli keskuslinnoituksen ”keskimääräinen” arvo.Sellele tuginedes jõuti hindamises järeldusele, et 12,4 miljonit Norra krooni on siselaagri „keskmine” väärtus.
Samaisena 2 päivänä toukokuuta 2006 päivättyyn toiseen arvioon sisältyy laskelma keskuslinnoituksen rakennusten arvosta, Haslemoen AS:n kanssa tehtyyn sopimukseen sisältyvät 29 rakennusta mukaan luettuina.Sama päeva ehk 2. mai 2006. aasta teises hindamises on esitatud siselaagri hoonete väärtuse arvutuskäik, mis hõlmab 29 hoonet vastavalt lepingule ettevõttega Haslemoen AS.
Laskelma ei perustunut rakennusten arvon arviointiin, vaan laskelman lähtökohdaksi otettiin sen sijaan keskuslinnoituksen 12,4 miljoonan Norjan kruunun hankintakustannukset, joista vähennettiin niiden keskuslinnoituksen rakennusten arvioitu arvo, joita ei myyty Haslemoen AS:lle.Arvutus ei tuginenud hoonete väärtuse hindamisele, vaid selle asemel kohaldati lähtepunktina siselaagri algkulu 12,4 miljonit Norra krooni, enne kui sellest lahutati siselaagri nende hoonete hinnanguline väärtus, mida ei müüdud ettevõttele Haslemoen AS.
Laskelmissa arvioitiin ensinnäkin, että Vålerin kunnan omistukseen jäävien viiden rakennuksen [16]arvo oli yhteensä noin 3,67 miljoonaa Norjan kruunua.Esiteks hinnati arvutustes viie hoone [16], mis jäid Våleri valla omandusse, koguväärtuseks ligikaudu 3,67 miljonit Norra krooni.
Tämä arvo perustui osittain ensimmäisessä Agdesteinin raportissa määritettyjen arvojen mukaiseen ”bridge value” -arvoon (eli 50 prosenttiin), katso 11 kohta.See väärtus tugines osaliselt esimeses Agdesteini aruandes kehtestatud koondväärtusele (või 50 %), vt eespool punkt 11.
Rakennuksista kahden osalta laskelmissa sen sijaan sovellettiin uudempia ja korkeampia yksilöllisiä arvoja.Kahe hoone puhul kohaldati arvutuses uuemat ja kõrgemat individuaalse väärtuse hindamist.
Tämä koski rakennusta nro 3 (liikuntasalirakennus) ja rakennusta nro 45 (rakennus, jossa on varastotiloja, toimistoja ja työpaja).See oli seotud hoonetega nr 3 (spordihoone) ja nr 45 (kombineeritud hoone ladude, büroode ja töökojaga).
Ensimmäisessä Agdesteinin raportissa rakennuksen nro 45 arvoksi arvioitiin 1,9 miljoonaa Norjan kruunua [17].Esimeses Agdesteini aruandes hinnati hoone nr 45 väärtuseks 1,9 miljonit Norra krooni [17].
Niinpä sen ”bridge value” -arvo oli 950000 Norjan kruunua.Seega oli koondväärtus 950000 Norra krooni.
Rakennuksen nro 45 uudemmassa arvon määrityksessä, johon laskelmassa viitattiin, sen arvoksi oli kuitenkin arvioitu 3 miljoonaa Norjan kruunua.Siiski osutasid hoone nr 45 väärtuse uuemad hindamised sellele, et selle hinnanguline väärtus on 3 miljonit Norra krooni.
Muiden neljän kunnan pitämän rakennuksen (rakennukset nro 32, 34, 44 ja 3) arvoksi määritettiin 662500 Norjan kruunua.Ülejäänud nelja hoone väärtuseks, mis vald endale jättis (hooned nr 32, 34, 44 ja 3), hinnati 662500 Norra krooni.
Näin ollen kunnan viiden rakennuksen kokonaisarvoksi määritettiin 3662500 Norjan kruunua (noin 3,67 miljoonaa).Seega oli valla viie hoone koguväärtuseks määratud 3662500 Norra krooni (ligikaudu 3,67 miljonit).
Seuraava vähennys laskelmassa koski yhtätoista muuta keskuslinnoituksen rakennusta, joiden osalta laskelmassa viitattiin Norsk Trafikksenterin 26 päivänä huhtikuuta 2006 tekemään 5 miljoonan Norjan kruunun tarjoukseen [18].Järgmine mahaarvamine arvutustes oli siselaagri 11 ülejäänud hoone kohta, mille arvutuskäik osutas ettevõtte Norsk Trafikksenter viie miljoni Norra krooni suurusele 26. aprilli 2006. aasta pakkumisele [18].
Lisäämällä tähän Haslemoen AS:n kanssa tehtyyn sopimukseen sisältyneitä 29:ää rakennusta koskevan 4 miljoonan Norjan kruunun sopimushinnan Bakke arvioi keskuslinnoituksen kokonaismyyntihinnaksi 12,67 miljoonaa Norjan kruunua (3,67 + 5 + 4 = 12,67Lisades nelja miljoni Norra krooni suuruse lepingu maksumuse 29 hoone eest lepingus ettevõttega Haslemoen AS, hindas Trond Bakke siselaagri müügi koguväärtuseks 12,67 miljonit Norra krooni (3,67 + 5 + 4 = 12,67
Kunnan ja Haslemoen AS:n välinen sopimus allekirjoitettiin 22 päivänä toukokuuta 2006.Lepingule valla ja ettevõtte Haslemoen AS vahel kirjutati alla 22. mail 2006. aastal.
Menettelyn aloittamisesta 24 päivänä maaliskuuta 2010 tekemässään päätöksessä valvontaviranomainen ilmaisi epäilevänsä, vastasiko Haslemoen AS:n Vålerin kunnalle 29 rakennuksesta maksama 4 miljoonan Norjan kruunun hinta rakennusten markkina-arvoa ja oliko kauppa siis tehty markkinataloudessa toimivan sijoittajan periaatteen mukaisesti.24. märtsi 2010. aasta otsuses menetluse algatamise kohta väljendas järelevalveamet kahtlust, kas 4 miljonit Norra krooni, mis Haslemoen AS maksis 29 hoone ostu eest Våleri vallale, on turuväärtus ning kas ostu-müügitehing sõlmiti kooskõlas turumajandusliku investori põhimõttega.
Norjan viranomaiset vastasivat menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen toimittamalla viranomaiselle kaksi Vålerin kunnan lähettämää kirjettä [19].Norra ametiasutused edastasid vastusena menetluse algatamise otsusele kaks kirja Våleri vallalt [19].
Vålerin kunta on myöntänyt, ettei se soveltanut valvontaviranomaisen maa-alueita koskevia kauppoja koskevissa suuntaviivoissa esitettyjä menetelmiä määrittääkseen markkinahinnan tavalla, jolla valtiontuki olisi vältetty, mutta että tämä ei sellaisenaan merkitse, että kyse olisi ollut valtiontuesta.Våleri vald tunnistas, et ei kohaldanud ühte meetodit riigiabi olemasolu välistamiseks, mis sisaldub järelevalveameti maamüügi suunistes turuhinna kindlaksmääramiseks, kuid et see ei tähenda, et hind sisaldab tingimata riigiabi.
Kunta on selittänyt tätä seuraavasti: ”Kun rakennukset myytiin, kunta oli innokas käynnistämään uutta toimintaa leirin alueella. Rakennusten hintaa määritettäessä kunta siis kiinnitti enemmän huomiota ostajiin, joilla oli työpaikkoja luovia suunnitelmia, kuin periaatteisiin, joita hinnan määrittämiseen ostettaessa käytettiin” [20].Vald selgitas: „hoonete müümisel soovis vald luua uusi tegevusi laagri territooriumil. Seega võttis vald hoonete hinna kindlaksmääramisel arvesse pigem ostjate lubadusi töökohtade loomise kohta kui põhimõtteid, mida kasutatakse müügihinna kindlaksmääramiseks.” [20]
Kunta viittasi lisäksi menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen, jossa valvontaviranomainen ilmoitti, että siltä osin kuin markkina-arvo on määritetty aiemmalla myyntiprosessilla viranomainen voi käyttää hankintakustannuksiaan markkina-arvon osoittajana, ellei hankinnasta ole kulunut huomattavan pitkää aikaa.Vald viitas peale selle otsusele menetluse algatamise kohta, kus järelevalveamet selgitas, et eelnenud müügiprotsessi puhul kindlaks määratud turuväärtuse ulatuses võib avaliku sektori asutus kasutada turuväärtusele osutamisel algkulu, välja arvatud juhul, kui ostust on kulunud märkimisväärselt palju aega.
Kunta totesi, että valvontaviranomainen korosti kyseessä olevaan maa-alueeseen (sijainniltaan syrjäinen entinen varuskunta-alue) liittyvää epävarmuutta.Vald märkis, et järelevalveamet rõhutas ebakindlust, mis on seotud kõnealust liiki maaga ehk kõrvalises asukohas asuva endise sõjaväelaagriga.
Kunnan mukaan on oltava oikein katsoa, että 46 miljoonan Norjan kruunun kokonaishankintakustannukset, jotka perustuivat hinnanalennuksen käsittäneeseen ”bridge value” -arvon määritykseen, olivat varuskunta-alueen markkina-arvo ja että keskuslinnoituksen 12,4 miljoonan Norjan kruunun ”bridge value” -arvo oli siellä sijaitsevien 44 rakennuksen markkina-arvo.Valla sõnade kohaselt on õige pidada ostu-müügitehingu koguhinnaks 46 miljonit Norra krooni, tuginedes koondväärtuse – sealhulgas mahahindluse – hindamisele, kuna sõjaväelaagri turuväärtus ja siselaagri koondväärtus 12,4 miljonit Norra krooni oli siselaagri territooriumil asuva 44 hoone turuväärtus.
Määrittäessään kunnan hankintakustannuksia kyseisten 29 rakennuksen osalta kunta katsoo, että oli oikein vähentää siitä niiden keskuslinnoituksen muiden kiinteistöjen arvo, joita kauppasopimus ei koskenut.Selleks et määrata kindlaks valla algkulu kõnealuse 29 hoone eest, oli vald seisukohal, et õige on lahutada siselaagri muu vara väärtus, mis ei sisaldunud ostu-müügilepingus.
Kun siis lähtökohdaksi otetaan 12,4 miljoonan Norjan kruunun hinta, jonka kunta maksoi 44 rakennuksesta vuotta aiemmin, ja siitä vähennetään niiden kiinteistöjen arvo, joita kauppasopimus ei koskenut, kunnan mielestä voidaan päätellä, että kyseisten 29 rakennuksen markkinahinta oli 4 miljoonaa Norjan kruunua.Seepärast, alustades 12,4 miljonist Norra kroonist, mis vald oli maksnud 44 hoone eest aasta varem, ning lahutades vara väärtuse, mis ei sisaldunud ostu-müügilepingus, on valla arvates võimalik järeldada, et kõnealuse 29 hoone turuhind oli 4 miljonit Norra krooni.
Tämän päätelmän tueksi kunta on viitannut Trond Bakken 2 päivänä toukokuuta 2006 esittämiin laskelmiin, joita esiteltiin edellä.Selle järelduse toetuseks osutas vald eespool kirjeldatud Trond Bakke 2. mai 2006. aasta arvutustele.
Valvontaviranomaisen kanssa käymässään kirjeenvaihdossa kunta totesi, että ”bridge value” -arvoksi olisi määritettävä 12,4 miljoonaa Norjan kruunua ja että ”sopimuksen piiriin kuulumattomien kiinteistöjen arvo ylittää koko keskuslinnoituksen arvon”. Valvontaviranomainen otaksuu kunnan tarkoittaneen tällä toteamuksellaan sitä, että Bakken laskelmien mukaan kaikkien keskuslinnoituksen eri rakennusten myyntiarvot yhdessä ylittivät kunnan oletetun hankintahinnan eli 12,4 miljoonaa Norjan kruunua.Vald märkis kirjavahetuses järelevalveametiga, et siselaagri koondväärtuseks tuleks määrata 12,4 miljonit Norra krooni ning „nende varade väärtus, mida lepinguga ei ole hõlmatud, moodustab väärtuse, mis on suurem terve siselaagri väärtusest.” Järelevalveamet oletab, et vald soovis selle seisukohaga öelda, et siselaagri eri hoonete müügiväärtused, nagu need oli arvutanud TrondBakke, olid suuremad valla väidetavast algkulust 12,4 miljonit Norra krooni.
Mitä tulee niiden keskuslinnoituksen muiden rakennusten arvoon, joita ei myyty Haslemoen AS:lle, kunta toimitti myös Erik Alhaugin 15 päivänä maaliskuuta 2006 laatiman arviointiraportin, joka koski enimmäkseen samoja rakennuksia, joista Norsk Trafikksenter teki tarjouksen (nrot 28, 35, 36, 37, 38, 39, 46, 47, 50 ja 94).Ka teiste siselaagri hoonete väärtuse kohta, mida ei müüdud ettevõttele Haslemoen AS, esitas vald 15. märtsi 2006. aasta hindamisaruande (koostaja Erik Alhaug), mis käsitles enamasti samu hooneid, mille kohta ettevõte Norsk Trafikksenter oli esitanud pakkumise (nr 28, 35, 36, 37, 38, 39, 46, 47, 50 ja 94).
Raportissa näiden 10 rakennuksen kokonaisarvoksi määritettiin 5,5 miljoonaa Norjan kruunua, jos ne myytäisiin yhtenä kokonaisuutena, ja 6,65 miljoonaa Norjan kruunua, jos ne myytäisiin erikseen.Aruandes hinnati nimetatud kümne hoone koguväärtuseks 5,5 miljonit Norra krooni, kui need müüakse tervikuna, ning 6,65 miljonit Norra krooni, kui need müüakse eraldi.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership