Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
Näiden laskelmien ja arvioiden perusteella kunta on siis esittänyt, että 4 miljoonan Norjan kruunun hinta, jolla 29 rakennusta myytiin Haslemoen AS:lle, vastasi markkina-arvoa.Seega, tuginedes nendele arvutustele ja valla esitatud hindamistele, vastas ettevõttele Haslemoen AS müüdud 29 hoone 4 miljoni Norra krooni suurune hind turuväärtusele.
Keskuslinnoituksen kokonaisarvo oli siten seuraava: 3,67 miljoonaa Norjan kruunua (niiden rakennusten arvo, jotka kunta aikoi pitää) plus 5 miljoonaa Norjan kruunua (Norsk Trafikksenterin tarjous tai vaihtoehtoisesti 5,5 miljoonaa Norjan kruunua, kuten arvo oli myöhemmässä arviossa määritetty) + 4 miljoonaa Norjan kruunua (hinta, jolla 29 rakennusta myytiin Haslemoen AS:lle) = 12,67 miljoonaa Norjan kruunua, mikä ylittää kunnan hankintahinnan 12,4 miljoonaa Norjan kruunua.Siselaagri koguväärtus oli seega: 3,67 miljonit Norra krooni (nende hoonete väärtus, mis vald kavatses endale jätta) pluss 5 miljonit Norra krooni (ettevõtte Norsk Trafikksenter pakkumine või alternatiivina 5,5 miljonit, mis hinnati hilisemas väärtuse hindamises) pluss 4 miljonit Norra krooni (29 hoone hind ettevõttele Haslemoen AS) = 12,67 miljonit Norra krooni, mis on suurem valla algkulust 12,4 miljonit Norra krooni.
Kunta muistuttaa lisäksi, että Vålerin kunnan ja Haslemoen AS:n välisessä kauppasopimuksessa on seikkoja, jotka vaikuttavat hintaan sitä alentavasti.Vald tuletas samuti meelde, et ostu-müügileping Våleri valla ja ettevõtte Haslemoen ASi vahel sisaldab hinda vähendavaid elemente.
Kunta viittaa ostajalle asetettuun velvollisuuteen antaa ostamansa koulurakennus ilmaiseksi vuokralle yhden vuoden ajaksi sekä siihen, ettei missään arvioista oteta huomioon mahdollista maaperän saastuneisuutta.Vald osutab kohustusele, mille kohaselt peab ostja üürima ostetud õppehoone välja üheks aastaks tasuta ning et mitte üheski hindamistest ei võeta arvesse maapinna võimalikku reostust.
Kunta toteaa myös, että oli oikein siirtää Haslemoen AS:lle molemmat alennukset, jotka kunnalle oli annettu, kun se osti varuskunta-alueen valtiolta.Lõpuks väidab vald, et ka ettevõttele Haslemoen AS mõlema mahahindluse tegemine, mis tehti vallale sõjaväelaagri ostmisel riigilt, oli õigustatud.
Vaikka kunta ymmärtää tältä osin epäilyt, jotka valvontaviranomainen menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään esitti, se on selittänyt, että vaikka ainoastaan osa keskuslinnoituksen 44 rakennuksesta myytiin, Vålerin kunnan ja Haslemoen AS:n välinen kauppa perustuu kuitenkin olettamukseen, että ostaja kehittää ja käyttää koko keskuslinnoitusta sekä sen ulkopuolisia alueita yhtenä kokonaisuutena yhdessä Vålerin kunnan kanssa.Kuigi vald mõistab sellega seoses järelevalveameti muret, mida see väljendas otsuses menetluse algatamise kohta, selgitas vald, et kuigi müüdi ainult osa siselaagri 44 hoonest, põhineb ostu-müügileping Våleri valla ja ettevõtte Haslemoen AS vahel eeldusel, et ostja arendab ja kasutab kogusiselaagrit, samuti väljapoole jäävat territooriumi tervikuna koostöös Våleri vallaga.
Neljän miljoonan Norjan kruunun myyntihinta Haslemoen AS:lle vastaa tätä olettamusta.4 miljoni Norra krooni suurune müügihind ettevõttele Haslemoen AS kajastab seda eeldust.
Tämä on syynä myös siihen, miksi yhtenä kokonaisuutena myytyä keskuslinnoitusta koskevaa 30 prosentin alennusta sekä koko Haslemoen Leiriä koskevaa 20 prosentin lisäalennusta olisi sovellettava lopullista hintaa määritettäessä.See on ka põhjus, miks tuleb lõpphinna kindlaksmääramisel kohaldada 30 % suurust mahahindlust siselaagri tervikuna müümisel pluss 20 % suurust mahahindlust kogu Haslemoen Leiri müümisel.
Jälkimmäistä hinnanalennusta ei voida katsoa ”könttäalennukseksi”, jota ei sovelleta, ellei ostaja osta aluetta kokonaan.Viimast mahahindlust ei tohiks käsitleda plokk-mahahindlusena, mida ei kohaldata, kui ostja ei osta tervet laagrit.
Kunta on korostanut, että se pyrki hoitamaan kaupan tavalla, joka ei aiheuttaisi ETA:n valtiontukisääntöihin liittyviä ongelmia.Vald rõhutas, et püüdis käsitleda müüki nii, et see ei põhjustaks probleeme EMP riigiabi eeskirjade seisukohast.
ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohtaEMP lepingu artikli 61 lõige 1
ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa:EMP lepingu artikli 61 lõige 1 on järgmine:
Jotta kyse olisi ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta, kaupan on annettava edunsaajalle taloudellista etua.Riigiabi sisaldamiseks EMP lepingu artikli 61 lõike 1 tähenduses peab müük pakkuma abisaajale majanduslikku eelist.
Jos kauppa tehtiin markkinataloudessa toimivan sijoittajan periaatteen mukaisesti, toisin sanoen jos kunta myi maan sen markkina-arvosta ja jos kaupan ehdot olisivat olleet hyväksyttävät siinä tapauksessa, että kyseessä olisi ollut yksityinen myyjä, kyse ei ole valtiontuesta.Kui tehing toimus vastavalt turumajandusliku investori põhimõttele, st vald müüs maa turuväärtuse eest ning kui tehingu tingimused oleks olnud eraõiguslikule müüjale vastuvõetavad, siis ei oleks tehing riigiabi hõlmanud.
Valvontaviranomaisen suuntaviivat – hankintakustannuksetJärelevalveameti suunised – algkulu
Valvontaviranomaisen valtiontukea koskevissa suuntaviivoissa julkisten viranomaisten tekemiin maa-alueita ja rakennuksia koskeviin kauppoihin sisältyvistä tuista selitetään, miten valvontaviranomainen soveltaa valtiontukea koskevia sääntöjä arvioidessaan julkisten maa-alueiden ja rakennusten kauppoja.Järelevalveameti suunised riigiabi elementide kohta maa ja hoonete müügil avaliku sektori asutuste poolt selgitavad, kuidas järelevalveamet kohaldab riigiabi eeskirju riigi maa ja hoonete müügi hindamisel.
Kappaleessa 2.1 kuvataan myyntiä tarjouskilpailulla, jolle ei aseteta ehtoja.Jaotises 2.1 kirjeldatakse müüki tingimusteta pakkumismenetluse kaudu.
Kappaleessa 2.2 kuvataan riippumattoman asiantuntijan arvioon perustuvaa kauppaa.Jaotises 2.2 kirjeldatakse müüki sõltumatu eksperdihindamise alusel.
Näiden kahden menettelyn avulla EFTA-valtiot myydä maa-alueita ja rakennuksia niin, että kyse ei normaalisti ole valtion tuen myöntämisestä.Need kaks menetlust võimaldavad EFTA riikidel käsitleda maa ja hoonete müüki viisil, mis tavaliselt välistab riigiabi.
Kuten edellä on todettu, kumpaakaan näistä menettelyistä ei noudatettu, kun Vålerin kunta myi 29 rakennusta Haslemoen AS:lle.Nagu eespool märgitud, ei järgitud kumbagi menetlust siis, kui Våleri vald müüs 29 hoonet ettevõttele Haslemoen AS.
Suuntaviivojen kappaleessa 2.2 d) säädetään, että julkisen viranomaisen maksamat maa-alueiden ja rakennusten hankintakustannukset ovat markkina-arvon osoitin, paitsi jos maa-alueiden ja rakennusten oston ja myynnin välillä on kulunut huomattavasti aikaa.Suuniste jaotise 2.2 punktis d on sätestatud, et ametivõimude poolt maa ja hoonete soetamisega seotud algkulud osutavad turuväärtusele, välja arvatud juhul, kui valla ostust on kulunud märkimisväärselt palju aega.
Markkina-arvoa ei tulisi vahvistaa hankintakustannuksia alhaisemmaksi kolmeen vuoteen oston jälkeen.Turuväärtus ei peaks olema väiksem algkulust esimese kolme aasta jooksul pärast soetamist.
On sanomattakin selvää, että hankintakustannuksia voidaan pitää markkina-arvon osoittimena kolmen seuraavan vuoden ajan ainoastaan silloin, kun maa-alueet tai rakennukset alun perin ostettiin markkinahintaan.On ütlematagi selge, et algkulu kui turuväärtusele osutaja järgmiseks kolmeks aastaks kohaldub üksnes juhul, kui maa või hooned soetati alguses turuhinna eest.
Vaikka siis kyseessä olevat 29 rakennusta myytiin Haslemoen AS:lle alle vuoden kuluttua siitä, kun kunta osti Haslemoen Leirin valtiolta, esiin nousee kaksi kysymystä.Seega, kuigi 29 kõnealust hoonet müüdi ettevõttele Haslemoen AS vähem kui aasta pärast seda, kui vald ostis riigilt Haslemoen Leiri, tõstatus kaks küsimust.
Ensinnäkin, tapahtuiko edeltävä Haslemoen Leirin myynti Norjan valtiolta Vålerin kunnalle markkinaehdoilla.Esiteks, kas eelmine Haslemoen Leiri ostu-müügitehing Norra riigi ja Våleri valla vahel toimus turutingimuste kohaselt.
Mikäli tapahtui, toinen kysymys on, myikö Vålerin kunta tämän jälkeen keskuslinnoituksen merkitykselliset osat Haslemoen AS:lle hintaan, joka vastasi vähintään sille aiheutuneita hankintakustannuksia.Teiseks, eeldusel, et see nii oli, kas Våleri vald müüs seejärel siselaagri vastavad osad ettevõttele Haslemoen AS hinna eest, mis vastas vähemalt algkulule.
Ostiko kunta Haslemoen Leirin markkinaehdoilla?Kas vald soetas Haslemoen Leiri turutingimuste kohaselt?
Kuten edellä on kuvattu, Haslemoen Leirin markkina-arvosta ja erityisesti keskuslinnoituksen arvosta oli valtion ja Vålerin kunnan välisissä neuvotteluissa huomattavaa epävarmuutta.Nagu eespool kirjeldatud, valitses riigi ja Våleri valla vahel toimunud läbirääkimistel Haslemoen Leiri turuväärtuse, eelkõige siselaagri väärtusega seoses suur ebakindlus.
Ensimmäisessä Agdesteinin raportissa keskuslinnoituksen investointiarvoksi määritettiin 39 miljoonaa Norjan kruunua (tai 29 miljoonaa Norjan kruunua, jos se myytäisiin yhtenä kokonaisuutena) ja käyttöarvoksi 44 miljoonaa Norjan kruunua. Alhaugin ja Bakken arviossa kaikkien siihen kuuluvien rakennusten investointiarvoksi määritettiin nolla Norjan kruunua.Esimeses Agdesteini aruandes hinnati siselaagri väärtuseks investori jaoks 39 miljonit Norra krooni (või 29 miljonit Norra krooni tervikuna müümise korral) ja väärtuseks kasutaja jaoks 44 miljonit Norra krooni ning Alhaug/Bakke hinnangu kohaselt oli hoonete väärtus investori jaoks 0 Norra krooni.
Valvontaviranomaisen näkemyksen mukaan tällaisen maa-alueen – entisen varuskunta-alueen, jolla on vanhoja mutta suhteellisen hyväkuntoisia asuin- ja muita rakennuksia ja joka sijaitsee syrjäisellä alueella – arvon määrittämiseen ennakolta liittyy aina huomattavaa epävarmuutta.Järelevalveameti arvates on sellist liiki maa – endine sõjaväelaager vanade, kuid suhteliselt hästi säilinud hoonetega, nii elu- kui ka muude hoonetega, mis asub kõrvalises kohas – esmase väärtuse hindamine alati seotud arvestatava ebakindlusega.
Arvioiden välinen suuri ero voi tässä tapauksessa kuitenkin johtua myös erilaisista tulevaa käyttöä koskevista olettamuksista, jotka liittyvät muun muassa siihen, pidetäänkö rakennukset vuokraustarkoituksessa vai myydäänkö ne joko yksittäin tai yhtenä kokonaisuutena.Siiski võib hindamistevaheline suur erinevus olla antud juhul tingitud erinevatest eeldustest tulevase kasutamise kohta, muu hulgas selle kohta, kas hooneid hoitakse väljaüürimise eesmärgil või kas need müüakse, kas eraldi või tervikuna.
Kuten ensimmäisessä Agdesteinin raportissa todetaan, tällaisilla eroilla voi olla huomattava vaikutus.Nagu selgus esimeses Agdesteini aruandes, avaldavad sellised kõikumised olulist mõju.
Valvontaviranomaisen on hieman vaikea ymmärtää, etteivät kaupan osapuolet varmistaneet arvioiden perustana olleiden olettamusten yhdenmukaisuutta paremmin ennen arvioiden loppuun saattamista.Järelevalveametil on keeruline mõista, miks ei taganudtehingu pooled hindamise aluseks olevate eelduste paremat kooskõlastamist enne hindamiste lõpuleviimist.
Näin voidaan sitäkin suuremmalla syyllä todeta, kun otetaan huomioon, että pian sen jälkeen, kun osapuolet olivat huomanneet arvioidensa alueen arvosta poikkeavan toisistaan huomattavasti, ne sopivat sovittavansa erilaiset lähtökohtansa yhteen yksinkertaisesti tulemalla toisiaan puolitiehen vastaan.Seda enam, et nad nõustusid natuke aega pärast seda, kui olid avastanud, et väärtuse hindamised on väga erinevad, ühitama erinevaid lähtepunkte lihtsalt seeläbi, et sõlmisid kompromissi.
Kuvatun kaltaisen menetelmän soveltaminen sellaisen valtavan ja erityislaatuisen kiinteistön kuin Haslemoen Leirin todellisen markkina-arvon määrittämiseen vaikuttaa kyseenalaiselta.Kirjeldatud meetodi kasutamine tohutu suure ja erilise kinnisvara, nagu Haslemoen Leir, tõelise turuväärtuse kindlaksmääramiseks näib küsitav.
Valvontaviranomaisen näkemyksen mukaan asianmukaisempi menettely olisi ollut nimittää uusia asiantuntijoita tai ainakin sovittaa arviot yhteen käyttämällä arvion perustana keskenään vertailukelpoisia varuskunta-alueen tulevia käyttötarkoituksia ja ottamalla tarkemmin huomioon seikat, jotka alun perin johtivat valtavaan eroon arvioiden välillä.Järelevalveameti arvates oleks olnud palju asjakohasem määrata uued eksperdid või vähemalt ühitada hindamistes laagri samaväärse tulevase kasutamise hindamine ning nende tegurite üksikasjalikum hindamine, mille tulemusel suur lõhe üldse tekkis.
Tältä osin valvontaviranomainen huomauttaa, että Norjan parlamentti (Stortinget) oli päättänyt, että entiset varuskunta-alueet tuli myydä markkinahintaan (ks. 3 kohta).Sellega seoses tuletab järelevalveamet meelde, et Norra Parlament (Stortinget) otsustas, et endised sõjaväelaagrid tuleb müüa turuväärtusega, vt eespool punkt 3.
Myöhemmät keskuslinnoituksen osien arvoa koskevat arviot, jotka valvontaviranomaisen saataville tutkinnan aikana toimitettiin, näyttävät myös perustuvan korkeampiin keskuslinnoituksen rakennusten arvoihin kuin ne, joihin ”keskiarvosopimuksessa” päädyttiin (ks. 22 ja 29 kohta).Näib, et ka siselaagri osade väärtuse hilisemates hindamistes, millega järelevalveamet sai tutvuda uurimise käigus, arvestatakse siselaagri hoonete kõrgema väärtusega kui kompromisskokkuleppes järgitu, vt eespool punktid 22 ja 29.
Jos kauppaa tarkastellaan erillisenä, julkishallinnon elinten välisenä kauppana, menettely ei ehkä aiheuttaisi huolta.Eraldi vaadatuna ei valmista see toiming kui avalik-õiguslike asutuste vaheline probleeme.
Tosiasia on kuitenkin, että valtio myi varuskunta-alueen Vålerin kunnalle riippumattoman asiantuntija-arvion, nimittäin toisen Agdesteinin raportin, perusteella.See ei muuda asjaolu, et riik müüs sõjaväelaagri Våleri vallale sõltumatu eksperdihindamise (teine Agdesteini aruanne) alusel.
Kyseisen arvion perustana olleessa menetelmässä, niin sanotussa ”bridge value” -menetelmässä, ei tosin ollut kyse muusta kuin yksinkertaisesta laskutoimituksesta, jossa kahden aiemman arvion arvot laskettiin yhteen ja jaettiin sitten kahdella.Muidugi tuleb tunnistada, et nn koondväärtuse meetod, millele selle hindamise puhul tugineti, ei olnud midagi enamat kui lihtne arvutus, kus kahe varasema hindamise väärtus liideti ja jagati seejärel kahega.
Tällainen menetelmä tuskin edellyttää ulkopuolisen asiantuntijan käyttöä, eikä laskelmaa sinänsä tee vakuuttavammaksi pelkästään se, että sen on tehnyt riippumaton asiantuntija.Selline meetod ei vaja kindlasti välisekspertide arvamust ning arvutus ei ole iseenesest veenvam pelga asjaolu tõttu, et selle on teinud sõltumatu ekspert.
Raportti on lisäksi melko lyhyt, vain runsaan sivun mittainen, ja erikseen tarkasteltuna se vaikuttaa melko ylimalkaiselta.Aruanne on samuti üsna lühike, vaid pisut pikem kui üks lehekülg, ning selle ligikaudsuse tõttu näib, et seda on käsitletud isoleeritult.
Raporttia on kuitenkin tarkasteltava ottamalla huomioon kaksi aiempaa arviota, jotka ovat yksityiskohtaisempia ja perusteellisempia, etenkin ensimmäinen Agdesteinin raportti, joka käsitti erillisen arvion jokaisesta keskuslinnoituksen rakennuksesta.Sellegipoolest tuleb aruannet käsitleda kahe varasema väärtusehindamise kontekstis, mis on palju üksikasjalikumad ja põhjalikumad, eelkõige esimene Agdesteini aruanne, mis sisaldas siselaagri kõigi hoonete individuaalset hindamist.
Valvontaviranomainen on lisäksi todennut, että myös toisessa Agdesteinin raportissa aiempiin arvioihin oli tehty tiettyjä korjauksia ja tarkistuksia.Lisaks märkis järelevalveamet, et teises Agdesteini aruandes tehti esialgsetesse hindamistesse teatavaid muudatusi ja kohandusi.
Tämä osoittaa, että uusi arvio oli luonteeltaan hieman pelkkää keskiarvon laskentaa yksityiskohtaisempi.See osutab asjaolule, et läbivaadatud hindamine oli mõnevõrra üksikasjalikum kui pelk kompromissarvutus.
Valvontaviranomainen toteaa myös, että vaikka raportissa todettiin, että arvon määrittämiseen on olemassa muitakin menetelmiä, siinä ei kyseenalaistettu sitä, edustaako ”bridge value” markkina-arvoa.Lõpuks märgib järelevalveamet, et aruandes ei vaidlustatud, et koondväärtus tähistas turuväärtust, vaatamata sellele, et aruandes väideti, et väärtuse kindlaksmääramiseks on olemas ka muid meetodeid.
Kun siis otetaan huomioon se huomattava epävarmuus, joka useista alueista ja erilaisista rakennuksista koostuvan, melko harvaan asutulla syrjäseudulla sijaitsevan entisen varuskunta-alueen arvon arviointiin liittyy, valvontaviranomainen päätyy epäselvässä tilanteessa toteamaan, että valtio myi Haslemoen Leirin Vålerin kunnalle markkina-arvon mukaiseen hintaan.Seega, võttes arvesse märkimisväärset ebakindlust, mis on seotud eri aladest ja erinevat liiki hoonetest koosneva ning kõrvalises ja suhteliselt hõreda asustusega kohas asuva endise sõjaväelaagri väärtuse hindamisega, järeldab järelevalveamet, kuigi jääb kahtlevale seisukohale, et riik müüs Haslemoen Leiri Våleri vallale turuväärtusega.
Seuraava kysymys on näin ollen se, myikö kunta tämän jälkeen keskuslinnoituksen osat Haslemoen AS:lle hinnalla, joka vastasi vähintään sille aiheutuneita hankintakustannuksia.Järgmine küsimus on seetõttu: kas vald müüs siselaagri osad ettevõttele Haslemoen AS vähemalt algkuluga võrdväärse hinna eest.
Vastasiko 29 rakennuksen hinta hankintakustannuksia?Kas 29 hoone hind vastas algkulule?
On hankalaa arvioida, vastasiko 29 rakennuksen myyntihinta hankintakustannuksia, koska valtion ja kunnan välisessä sopimuksessa ei missään kohdassa nimenomaisesti selvitetty, paljonko kunta keskuslinnoituksen eri rakennuksista maksoi.Selle hindamine, kas 29 hoone müügihind vastas algkulule, näib keeruline, kuna riigi ja valla vahelises lepingus ei märgitud selgelt, kui palju vald maksis siselaagri eri hoonete eest.
Sen sijaan kunta maksoi kiinteän 15,5 miljoonan Norjan kruunun summan, johon sisältyi ”noin 30 prosentin” [21]hinnanalennus koko keskuslinnoituksen ostamisesta yhtenä kokonaisuutena.Selle asemel maksis vald kindla suurusega summa 15,5 miljonit Norra krooni, mis hõlmas „ligikaudu 30 % suurust” mahahindlust [21]terve siselaagri soetamise eest.
Kunta sai lopulta lisäksi vielä 20 prosentin alennuksen siitä, että se osti kaikki varuskunta-alueen neljä aluetta.Lõpuks sai vald veel 20 % mahahindlust sõjaväelaagri kõigi nelja ala soetamise eest.
Voidaan ajatella erilaisia menetelmiä, joilla voidaan pyrkiä määrittämään, paljonko kunta todellisuudessa maksoi kyseisistä keskuslinnoituksen 29 rakennuksesta: nämä voivat perustua esimerkiksi rakennusten lukumäärään tai arvoon, kun niitä verrataan rakennusten kokonaismäärään tai -arvoon.Võib vaid ette kujutada erinevaid meetodeid, mille abil võib proovida kindlaks teha, kui palju maksis vald tegelikult siselaagri kõnealuse 29 hoone eest, nt tuginedes hoonete arvule või väärtusele, võrreldes hoonete koguarvuga või koguväärtusega.
Kuten edellä on esitetty, valvontaviranomaiselle ei kuitenkaan ole selvää, tekikö kunta mitään tämän kaltaisia laskelmia määrittääkseen kyseisten 29 rakennuksen hankinta-hinnan, ennen kuin se myi ne Haslemoen AS:lle.Siiski, nagu eespool kirjeldatud, ei ole järelevalveametile arusaadav, kas vald tegienne müümist ettevõttele Haslemoen AS ka tegelikult sellised arvutused, et teha kindlaks kõnealuse 29 hoone algkulu.
Valvontaviranomainen ei ole saanut kyseisenä ajankohtana laadittuja asiakirjoja, jotka osoittaisivat, että tällaisia laskelmia tehtiin neuvottelujen kuluessa tai myöhemmin, kun kauppa saatettiin kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.Järelevalveamet ei ole saanud ühtki ajakohast dokumenti selle kohta, et sellised arvutused on tehtud läbirääkimiste ajal või hiljem, kui müük ootas vallavolikogu heakskiitu.
Hallinnollisen menettelyn yhteydessä kunta viittasi erilaisiin seikkoihin ja tavoitteisiin, kuten uusien työpaikkojen luomiseen ja keskuslinnoituksen tulevaan kehittämiseen kokonaisuutena paikallisyhteisön hyväksi.Vald osutas haldusmenetluse käigus erinevatele kaalutlustele ja eesmärkidele, näiteks uute tööhõivevõimaluste loomisele ja siselaagri tulevasele tervikuna arendamisele kohaliku kogukonna hüvanguks.
Vaikka tällaiset seikat eivät välttämättä ole ristiriidassa markkinahintaan tapahtuvan myynnin kanssa, ne eivät myöskään sellaisenaan tue sitä, että peruslähtökohtana olisi ollut kauppa, johon ei sisälly valtiontukea.Kuna sellised kaalutlused ei ole tingimata vastuolus turuväärtusega müügi toimumisega, ei toeta nad sellisena asjaolu, et peamiseks lähtepunktiks oli müük ilma riigiabi elementideta.
Vastauksena valvontaviranomaisen nimenomaiseen kysymykseen kunta on lisäksi myöntänyt, ettei se enää pysty näyttämään toteen, mikä kyseisten kiinteistöjen todellinen arvo oli silloin, kun ne myytiin.Lisaks tunnistas vald järelevalveameti konkreetsele küsimusele vastates, et ei saa praegu dokumenteerida, milline oli kõnealuse vara tegelik väärtus selle müümise ajal.
Tapa, jolla kunnanvaltuusto kaupan hoiti, lisää myös osaltaan valtiontuen mahdollisuuteen liittyvää epävarmuutta.Vallavolikogu tegutsemine ostu-müügitehinguga seoses lisab samuti ebakindlust võimaliku riigiabi olemasolu suhtes.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership