Finnish to Estonian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
PolttoaineasemaGaasi-/bensiinitankla
Rykmenttirakennus ja koulutustilaRügemendihoone koos õpperuumiga
(Vaja)(Kuur)
YhteensäNorra krooni
Raportissa ei erikseen arvioitu rakennusten nro 6 ja 8 arvoa (autotalleja).Aruandes ei hinnatud eraldiüksikute hoonete nr 6 ja 8 (garaažid) väärtust.
Sen sijaan niiden yhteiseksi arvoksi yhdessä rakennuksen nro 45 kanssa (hallintorakennus, johon on yhdistetty varastotiloja, toimistoja ja työpaja; tämä rakennus ei sisältynyt Haslemoen AS:n kanssa tehtyyn sopimukseen) arvioitiin kaikkiaan 1,9 miljoonaa Norjan kruunua.Selle asemel hinnati neid koos hoonega nr 45 (kombineeritud haldushoone koos laoruumide, büroode ja töökodadega, mis ei sisaldu ostu-müügilepingus ettevõttega Haslemoen AS) koguväärtuses 1,9 miljonit Norra krooni.
Rakennukset nro 23 ja 24 (autotalli ja polttoaineasema) arvioitiin samalla tavalla yhdessä rakennuksen nro 34 kanssa (varuskunnan toimistorakennus, joka ei sisältynyt Haslemoen AS:n kanssa tehtyyn sopimukseen), ja niiden arvoksi laskettiin kaikkiaan 800000 Norjan kruunua.Hooneid nr 23 ja 24 (garaaž ja gaasitankla) hinnati samamoodi koos hoonega nr 34 (laagri büroohoone, mis ei sisaldunud ostu-müügilepingus ettevõttega Haslemoen AS), mille koguväärtuseks on 800000 Norra krooni.
On siis kysyttävä, tulisiko osa näille yhteisesti arvioiduille rakennuksille määritetystä arvosta kohdentaa Haslemoen AS:n ostamiin rakennuksiin, nimittäin autotalleihin nro 6, 8, 23 ja 24.Küsimus seisneb seega selles, kas osa väärtusest, mis on määratud hoonetele kollektiivse hindamise käigus, tuleks eraldada hoonetele, mille ostis ettevõte Haslemoen AS, ehk neljale garaažile (nr 6, 8, 23 ja 24).
Kysymys nostettiin esiin edellä mainitussa valvontaviranomaisen menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, jossa valvontaviranomainen sovelsi suotuisinta skenaariota jättämällä nämä rakennukset huomiotta.See küsimus tõstatati järelevalveameti otsuses menetluse algatamise kohta, millele osutati eespool, milles järelevalveamet kohaldas kõige soodsamat stsenaariumi ja ei võtnud nimetatud hooneid arvesse.
Vaikka valvontaviranomaiselle ei ole esitetty asiakirjoja sen tueksi, että mainitut neljä autotallia olisivat arvottomia, se olettaa, että niiden arvo on vähäinen, koska ensimmäisessä Agdesteinin raportissa niiden mahdollinen arvo päätettiin sisällyttää muita rakennuksia koskeviin arvioihin.Kuigi järelevalveametile ei ole esitatud mingeid tõendeid selle kohta, et nimetatud neli garaaži on väärtusetud, eeldab järelevalveamet, et nende väärtus oli väike, kuna esimeses Agdesteini aruandes otsustati nende väärtus, olenemata selle suurusest, lisada teiste hoonete hindamisse.
Koska samalta ajalta ei ole päinvastaista näyttöä sisältäviä asiakirjoja ja kun oletetaan, että arvo on joka tapauksessa vähäinen, valvontaviranomainen ei laske näille neljälle rakennukselle erityistä arvoa arvioidessaan keskuslinnoituksen merkityksellistä osaa.Seega, võttes arvesse, et puuduvad ajakohased dokumendid, mis tõestaks vastupidist, ning eeldusel, et väärtus on igal juhul väike, ei lisa järelevalveamet nendele neljale hoonele kindlat väärtust siselaagri asjakohaste osade hindamisel.
Kyseisten 29 rakennuksen kokonaisarvo, sellaisena kuin se on ensimmäisen Agdesteinin raportin arvion mukaan, nousee 23840000 Norjan kruunuun.Kõnealuse 29 hoone koguväärtus, nagu hinnati esimeses Agdesteini aruandes, on kuni 23840000 Norra krooni.
Kuten edellä mainittiin, kunnalle myönnettiin ensimmäisessä Agdesteinin raportissa niin sanottu 30 prosentin alennus [26]keskuslinnoituksen arvosta.Nagu eespool märgitud, anti vallale niinimetatud 30 % suurune mahahindlus [26]siselaagri väärtusest esimeses Agdesteini aruandes.
Koska valvontaviranomainen katsoo tämän tapauksen yhteydessä, että vastaavan alennuksen myöntäminen Haslemoen AS:lle oli perusteltua, raportin mukainen kyseisten 29 rakennuksen mukautettu arvo on 23840000 - 25,64 % =Kuna järelevalveamet leiab selle juhtumi tingimusi arvesse võttes, et sarnase allahindluse andmine ettevõttele Haslemoen AS oli õigustatud, on 29 hoone kohandatud väärtus kõnealuse aruande kohaselt 23840000 - 25,64 % =
17727424 Norjan kruunua.17727424 Norrakrooni.
”Bridge value” -menetelmän perusteella kunnalle kyseisistä 29 rakennuksesta aiheutuneet hankintakustannukset olivat 8863712 Norjan kruunua.Koondväärtuse meetodi kohaldamisel oli algkulu vallale kõnealuse 29 hoone soetamisel 8863712 Norra krooni.
Kun otetaan huomioon, että valvontaviranomainen on katsonut, että valtio myi Haslemoen Leirin Vålerin kunnalle markkina-arvoa vastaavaan hintaan, se katsoo, että 8863712 Norjan kruunun summa oli kunnan hankintakustannukset näistä rakennuksista ja että tämä oli välttämätön markkina-arvon osoittaja.Võttes arvesse, et järelevalveamet nõustus, et riik müüs Haslemoen Leiri Våleri vallale turuväärtusega, nõustub ta, et 8863712 Norra krooni oli valla algkulu hoonete soetamisel ning see oli vajalik viide turuväärtusele.
Tällä perusteella valvontaviranomainen katsoo, että Haslemoen AS:n myyminen neljällä miljoonalla Norjan kruunulla merkitsi 8863712 NOK - 4000000 NOK =Selle alusel järeldab järelevalveamet, et müük ettevõttele Haslemoen AS 4 miljoni Norra krooni eest sisaldas riigiabi kuni 8863712 Norra krooni – 4000000 Norra krooni =
4863712 Norjan kruunun suuruista valtiontukea.4863712 Norra krooni.
Kunta on myös esittänyt, että valvontaviranomaisen tulisi ottaa huomioon hinnan aleneminen, joka johtuu maaperän mahdollisesta saastuneisuudesta ja Haslemoen AS:n velvollisuudesta sallia koulurakennuksen ilmainen käyttö vuoden ajan.Vald palus järelevalveametil võtta arvesse ka hinda vähendavaid elemente, näiteks maapinna võimalikku reostust ja ettevõtte Haslemoen AS kohustust võimaldada õppehoone tasuta kasutamist ühe aasta jooksul.
Valvontaviranomaiselle ei kuitenkaan ole toimitettu mitään erityisiä samalta ajalta peräisin olevia tai myöhemmin laadittuja asiakirjoja, jotka koskisivat näitä väitettyjä hintaa alentavia seikkoja ja niiden väitettyä vaikutusta hintaan.Siiski ei ole esitatud ühtki konkreetset ajakohast ega hiljem koostatud dokumenti, mis sisaldaks neid väidetavaid hinda vähendavaid elemente ja mõju, mida nad on hinnale väidetavalt avaldanud.
Maaperän saastuneisuusMaapinna reostus
Mitä maaperän saastuneisuuteen tulee, valvontaviranomainen on samaa mieltä siitä, että tämä mahdollisuus on melko ilmeinen, kun otetaan huomioon, että aluetta on käytetty sotilaallisiin tarkoituksiin 1950-luvulta lähtien.Maapinna reostusega seoses nõustub järelevalveamet, et see on üsna tõenäoliselt võimalik, võttes arvesse, et laagrit on alates 1950. aastatest kasutatud sõjalistel eesmärkidel.
Tältä osin valvontaviranomainen on todennut, että ensimmäisessä Agdesteinin raportissa nimenomaisesti mainittiin maan alla olleisiin polttoaine- ja öljysäiliöihin liittyvä keskuslinnoituksen maaperän mahdollinen saastuminen.Järelevalveamet on sellega seoses märkinud, et esimeses Agdesteini aruandes nimetati konkreetsemalt siselaagri maapinna võimalikku reostust maa-aluste kütuse- ja naftapaakide tõttu.
Tätä ei kuitenkaan otettu huomioon arvoa arvioitaessa.Seda ei võetud väärtuse hindamisel siiski arvesse.
Alhaugin ja Bakken arviossa, jossa keskuslinnoituksen arvoksi arvioitiin 0 Norjan kruunua, mainittiin sekä maaperän saastuneisuuden mahdollisuus että rakennusten mahdolliset asbestiongelmat, mutta mahdollisia tähän liittyviä kustannuksia ei pyritty erittelemään.Alhaug/Bakke koostatud väärtuse hindamises, mille kohaselt on siselaagri väärtus hinnanguliselt 0 Norra krooni, märgiti nii maapinna võimalikku reostust kui ka võimalikku asbesti sisaldumist hoonetes, püüdmata konkreetselt kindlaks määrata sellega seotud võimalikke kulusid.
Valvontaviranomainen muistuttaa kuitenkin, että raportteja käytettiin ”keskiarvoratkaisun” perustana.Sellegipoolest tuletab järelevalveamet meelde, et aruanded võeti aluseks kompromisslahenduse puhul.
Näin ollen on oletettava, että mahdolliset hintaa alentavat tai kielteiset seikat raportissa on otettu myöhemmässä ”keskiarvosopimuksessa” huomioon.Seega tuleb eeldada, et hiljem koostatud kompromisslahenduses on arvesse võetud aruande mis tahes hinda alandavat või negatiivset elementi.
Valvontaviranomainen ei katso ylimääräiselle hinnanalennukselle olevan perusteita minkään sellaisen seikan tai olosuhteen vuoksi, joka oli ensimmäisen kaupan osapuolten tiedossa.Tõepoolest ei näe järelevalveamet põhjust täiendavaks hinnaalanduseks mis tahes elemendi või olukorra tõttu, mis oli esimese tehingu pooltele teada.
Tämä perustuu siihen, että on oletettavaa, että tällaisten toimenpiteiden vaikutus on otettu huomioon ”bridge value” -myyntihinnassa.Seda seetõttu, et tuleb eeldada, et selliste meetmete mõju on võetud arvesse koondväärtusega müügihinnas.
On oletettavaa, että hankintakustannusten mukaisessa jälleenmyynnissä on huomioitu samat hintaa alentavat seikat.Oletatakse, et edasimüük algkulu eest hõlmab samasuguseid hinda vähendavaid elemente.
Valtion ja kunnan välisessä sopimuksessa sitä paitsi nimenomaisesti viitataan maaperän saastuneisuuden mahdollisuuteen sekä Norjan lainsäädännön mukaiseen saastuttaja maksaa -periaatteeseen.Lõpuks osutati riigi ja valla vahelises lepingus selgelt maapinna reostuse võimalusele ja osutati Norra reostusseaduses sisalduvale „saastaja maksab” põhimõttele.
Myöhemmässä kunnan ja Haslemoen AS:n välisessä sopimuksessa nimenomaisesti viitattiin tähän velvollisuuteen ja siihen, että myyjä (eli Norjan valtio) oli vastuussa sotilaalliseen toimintaan liittyvästä maaperän saastumisesta.Hiljem sõlmitud leping valla ja ettevõtte Haslemoen AS vahel osutas konkreetselt sellele kohustusele ning sellele, et müüja ehk Norra riik vastutab maapinna reostuse eest, mis tuleneb sõjalisest tegevusest.
Näistä syistä valvontaviranomainen ei katso, että mahdollinen saastuneisuus antaa aihetta ylimääräiseen hinnanalennukseen.Seepärast ei näe järelevalveasutus põhjust, miks peaks hinda võimaliku reostuse tõttu veelgi vähendama.
Koulurakennuksen käyttöÕppehoone kasutamine
Mitä tulee kunnan oikeuteen käyttää koulurakennusta ilmaiseksi vuoden ajan, valvontaviranomainen toteaa, että kyseessä oli ostajalle asetettu uusi velvollisuus siinä mielessä, ettei valtio ollut aiemmin asettanut vastaavaa velvollisuutta kunnalle.Valla õiguse kohta kasutada õppehoonet tasuta ühe aasta vältel märgib järelevalveamet, et see oli ostja jaoks uus kohustus, kuna riik ei olnud vallale sellist kohustust seadnud.
Niinpä sen ei voida sellaisenaan katsoa sisältyvän ”bridge value” -hintaan.Seega ei saa eeldada, et see oli sellisel kujul hõlmatud koondväärtuse hinnas.
Koska tämän velvollisuuden taloudellisista vaikutuksista (toisin sanoen Haslemoen AS:n mahdollisista tappioista, kun se ei voinut antaa rakennusta vuokralle vuoteen) ei kuitenkaan ole mitään asiakirja-aineistoa, valvontaviranomainen ei voi vahvistaa, että sillä sellaisenaan olisi hintaa alentava vaikutus.Siiski, kuna puuduvad selle kohustuse majanduslikku mõju, st võimalikku kahju ettevõttele Haslemoen AS toetavad dokumendid, kuna ta ei saa õppehoonet ühe aasta jooksul välja üürida, ei saa järelevalveasutus nõustuda, et sel on hinda alandav mõju.
Velvollisuus koski rakennuksista ainoastaan yhtä, ja hinnassa oli jo otettu huomioon, että olisi vaikeaa löytää heti vuokralaisia kaikkiin kiinteistöihin, koska alueella oli jo ylitarjontaa vuokrattavista kohteista.Kohustus oli seotud vaid ühe hoonega ning hinnas oli juba arvestatud sellega, et kogu kinnisvara kohene väljaüürimine oleks keeruline, kuna sellel territooriumil oli juba ülemäära palju rendiobjekte saadaval.
Tätä korostettiin molemmissa arvioinneissa.Seda rõhutati mõlemas väärtuse hindamises.
Lisäksi kunta sitoutui kattamaan rakennuksen kiinteiden kulujen ja lämmityskulujen osuuden kyseiseltä ajalta.Lisaks kataks vald osa hoone püsi- ja küttekuludest samal perioodil.
Valvontaviranomainen viittaa myös edellä olevaan arvioonsa, jossa se totesi, että kunta antoi Haslemoen AS:lle saman määräalennuksen, jonka se itse sai ostaessaan keskuslinnoituksen kokonaisuudessaan.Lõpuks osutab järelevalveamet oma eespool esitatud hindamisele, kus ta nõustus, et vald tegi sama suure allahindluse ettevõttele Haslemoen AS, nagu vald ise sai kogu siselaagri omandamise eest.
Valvontaviranomainen ei myöskään laskenut erillistä arvoa Haslemoen AS:lle myydyille neljälle autotallille, jotka arvioitiin yhdessä niiden keskuslinnoituksen muiden rakennusten kanssa, joita Haslemoen AS ei ostanut.Peale selle ei lisanud järelevalveamet konkreetset väärtust nelja garaaži eest, mis müüdi ettevõttele Haslemoen AS ja mida hinnati koos teiste hoonetega siselaagris, mida ettevõte Haslemoen AS ei ostnud.
Näin ollen valvontaviranomainen katsoo, että mahdollisten tappioiden, jotka aiheutuivat siitä, ettei koulua voinut antaa vuokralle vuoteen kaupanteon jälkeen, on katsottava korvautuvan näillä Haslemoen AS:lle myönteisillä seikoilla.Seega oletab järelevalveamet, et võimaliku kahju, mis on tingitud sellest, et kooli ei saa välja üürida ühe aasta jooksul alates soetamisest, neutraliseerivad ettevõtet Haslemoen AS soosivad kaalutlused.
Markkinataloussijoittajaperiaatetta koskeva päätelmäJäreldused turumajandusliku investori põhimõtte kohta
Edellä esitetyn perusteella valvontaviranomaisen päätelmä on, ettei kyseisten 29 rakennuksen myyntiä Haslemoen AS:lle toteutettu markkinataloudessa toimivan sijoittajan periaatteen mukaisesti.Eelöeldut arvesse võttes järeldab järelevalveamet, et 29 hoone müük ettevõttele Haslemoen AS ei toimunud kooskõlas turumajandusliku investori põhimõttega.
Rakennukset myytiin markkina-arvoa alhaisemmalla hinnalla, johon sisältyi 4863712 Norjan kruunua valtiontukea.Hooned müüdi hinnaga, mis on turuväärtusest väiksem ja mis sisaldas riigiabi 4863712 Norra krooni.
Siksi valvontaviranomainen arvioi seuraavassa, täyttääkö rakennusten myynti muut ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan kriteerit.Seepärast hindab järelevalveamet järgnevalt seda, kas hoonete müük vastab täiendavatele kriteeriumidele EMP artikli 61 lõike 1 kohaselt.
Valtion varat ja valikoiva etuRiigi ressursid ja valikuline eelis
Jotta toimenpide katsotaan valtiontueksi, sen on oltava valtion myöntämä tai valtion varoista myönnetty.Riigiabina liigitamiseks peab meetme andjaks olema riik või tuleb see anda riigi ressurssidest.
Käsitteen piiriin luetaan kaikki valtion tasot, myös kunnat.See põhimõte käsitleb kõiki riiklikke tasandeid, sh valdu.
Kuten edellä on osoitettu, kyse oli valtion varoista, koska Vålerin kunta myi keskuslinnoituksen 29 rakennusta huomattavasti markkinahintaa alhaisempaan hintaan.Nagu eespool näidatud, olid riigi ressursid asjaga seotud, kuna Våleri vald müüs siselaagri 29 hoonet hinna eest, mis on turuväärtusest oluliselt väiksem.
Kauppa antoi Haslemoen AS:lle valikoivaa etua, koska etu saatiin sellaisen sopimuksen perusteella, jonka ainoa edunsaaja Haslemoen AS oli.Tehing andis ettevõttele Haslemoen AS valikulise eelise, kuna see saadi lepingu alusel, mille kohaselt ta oli ainus hüvitisesaaja.
Kilpailun vääristyminen ja vaikutus sopimuspuolten väliseen kauppaanKonkurentsi moonutamine ja mõju lepinguosalistevahelisele kaubavahetusele
Näitä määräyksiä koskevasta vakiintuneesta oikeuskäytännöstä [27]seuraa, että jo pelkästään se, että tuki lujittaa yrityksen asemaa suhteessa kilpaileviin yrityksiin ETA-alueen sisäisessä kaupassa, riittää perusteeksi sille, että tuen katsotaan vaikuttavan ETA-alueen sisäiseen kauppaan.Väljakujunenud kohtupraktikast [27]selgub nimetatud sätetega seoses pelk asjaolu, et abi tugevdab ettevõtte positsiooni võrreldes teiste ettevõtetega, kes on konkurendid EMP-siseses kaubavahetuses, mille tõttu avaldab see mõju EMP-sisesele kaubavahetusele.
Valvontaviranomainen muistuttaa, että kyseiset rakennukset arvioitiin ja ostettiin niiden investointiarvon perusteella eli tulevaan vuokratuloon perustuvan arvon perusteella.Järelevalveamet tuletab meelde, et kõnealused hooned hinnati ja osteti vastavalt väärtusele investori joaks, st tulevase renditulu väärtuse alusel.
Sellaista sijoittamista kiinteistöihin, jossa tarkoituksena on vuokrata kiinteistöt edelleen yrityksille, on jo itsessään pidettävä ETA:n laajuisena taloudellisena toimintana, johon Norjassa osallistuu toimijoita monista ETA-valtioista.Kinnisvarasse investeerimine selle ettevõtetele väljaüürimise eesmärgil on EMP-sisene majandustegevus, mis toimub Norras paljudest EMP-riikidest pärit turuosalistega.
Norjan yritysrekisterin [28]mukaan kyseinen tuensaaja, Haslemoen AS, harjoittaa liiketoimintaa, joka käsittää hotelleja, motelleja ja ravintoloita [29].Seoses konkreetse abisaajaga: ettevõte Haslemoen AS tegutseb Norra riikliku äriregistri [28]andmetel hotellide, motellide ja restoranide valdkonnas [29].
Se johtaa keskuslinnoituksessa sijaitsevaa Haslemoen Hotellia ja vuokraa rakennuksia Norjan valtiolle pakolaiskeskusta varten.Ettevõte peab siselaagris hotelli Haslemoen Hotell ja üürib välja hooneid Norra riigile varjupaigakeskuse jaoks.
Kaiken tämän toiminnan vuoksi Haslemoen AS:n on katsottava kilpailevan vastaavien yritysten kanssa Norjassa ja muissa ETA-valtioissa.Kõigi nimetatud valdkondade puhul tuleb ettevõtet Haslemoen AS pidada konkureerivaks teiste sarnaste ettevõtetega Norras ja samuti teistes EMP riikides.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership