| Source | Target | | Jäljelle jäävä määrä myydään toimittajan ja asiakkaan kahdenkeskisen sopimuksen perusteella. | Ülejäänud kaubeldud mahu osas räägitakse tarnija ja kliendi vahel kahepoolselt läbi. |
| Pohjoismaiset markkinat jakautuvat useaan tarjousalueeseen, jotka on yhdistetty rajayhdysjohdoilla. | Põhjamaade turg on jaotatud mitmeks kauplemispiirkonnaks, mis on omavahel ühendatud. |
| Elspotin kauppahinta perustuu kaikkien markkinatoimijoiden tekemiin osto- ja myyntitarjouksiin. Tarkoituksena on tasapainottaa markkinoiden kysyntä ja tarjonta vuorokauden jokaisena tuntina. | Kauplemishind Elspotil põhineb kõigi turuosaliste ostu- ja müügipakkumistel ja see peab tasakaalustama turul pakkumist ja nõudlust iga tunni jaoks 24-tunnise perioodi sees. |
| Elspotin hintamekanismissakyseisten markkinoiden rajayhdysjohtojen kautta kulkeva sähkön määrä mukautetaan pohjoismaisilta siirtojärjestelmäoperaattoreilta saatavissa olevaan myytävään kapasiteettiin. | Elspotil kasutatav hinnamehhanism kohandab elektrienergia voolu läbi turul olevate ühenduste vastavalt sellele, millist kättesaadavat kauplemismahtu Põhjamaade põhivõrguettevõtjad pakuvad. |
| Pohjoismaiden siirtokapasiteettirajoitukset voivat johtaa väliaikaiseen ylikuormittumiseen, jolloin pohjoismaiset markkinat jakautuvat maantieteellisesti pienempiin markkinoihin. | Ülekandevõime piirangud Põhjamaade regioonis võivad põhjustada ajutist ülekoormust, mis jaotab Põhjamaade piirkonna geograafiliselt väiksemateks turgudeks. |
| Pohjoismaiden välisten rajayhdysjohtojen ja Norjan sisäisten siirtojohtojen tasolla käytetään hintamekanismeja helpottamaan yhteyksien ylikuormittumista soveltamalla erilaisia alueellisia Elspot-hintoja. | Põhjamaade-vahelistes ja Norra-sisestes ühenduskohtades kasutatakse hinnamehhanisme, et leevendada võrgu ülekoormust erinevate Elspoti piirkonnahindade kasutussevõtmise teel. |
| Tämän vuoksi hinta-alueilla voi olla erilaisia hintoja, jotka tasaavat tarjontaa ja kysyntää kyseisellä alueella. | Seetõttu võivad piirkonnas pakkumist ja nõudlust tasakaalustavates hinnapiirkondades olla hinnad erinevad. |
| Näin ollen merkitykselliset maantieteelliset markkinat voivat vaihdella tunneittain. | Järelikult võib asjaomane geograafiline turg tunniti varieeruda. |
| Yhteyksien ylikuormittuessa merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat Pohjoismaita kapeammat ja voivat vastata kotimaisia tarjousalueita. | Ülekoormuse korral on asjaomane geograafiline turg kitsam kui Põhjamaade regioon ja võib langeda kokku riigisiseste kauplemispiirkondadega. |
| Norjassa on tällä hetkellä viisi tarjousaluetta [5]. | Praegu on Norras viis kauplemispiirkonda [5]. |
| Niiden tuntien prosenttiosuus, joiden osalta Pohjoismaissa on hintaeroja, on kuitenkin vähäinen: | Selliste tundide protsentuaalne osakaal, mil Põhjamaade regiooni siseste piirkondade vahel esineb hinnaerinevusi, on siiski piiratud: |
| Hinta-alue | Hinnapiirkond |
| NO 2 – Kristiansand | Nr 2 – Kristiansand |
| NO 3 – Trondheim | Nr 3 – Trondheim |
| NO 4 – Tromssa | Nr 4 – Tromsø |
| NO 5 – Bergen | Nr 5 – Bergen |
| Hinta-alueet ovat suurimman osan ajasta yhtenäiset: | Enamiku ajast on hinnapiirkonnad ühendatud: |
| Hinta-aluesarjat | Hinnapiirkondade paar |
| % tunneista yhtenäisinä | Ühendatud tundide protsent |
| NO 1 – NO 2 | Nr 1 – nr 2 |
| NO 1 – NO 2 – NO 5 | Nr 1 – nr 2 – nr 5 |
| NO 3 – NO 4 – Ruotsi | Nr 3 – nr 4 – Rootsi |
| Norjan hinta-alueet on yleensä integroitu Ruotsin alueiden kanssa. | Norra hinnapiirkonnad on üldiselt integreeritud Rootsiga. |
| Ylikuormittumisen mahdollisuus saattaa aiheuttaa huolta sellaisten väliaikaisten pullonkaulojen hyväksikäytöstä, jotka voivat lisätä paikallista markkinavoimaa. | Ülekoormuse esinemise võimalus võib põhjustada muret kohalikku turuvõimu suurendada võivate ajutiste kitsaskohtade võimaliku ärakasutamise pärast. |
| Tämän johdosta Norjan kilpailuviranomaiset ovat määritelleet merkitykselliset maantieteelliset markkinat pohjoismaisiksi niiden tuntien perusteella, jolloin yhteydet eivät ole ylikuormittuneita, ja pienemmiksi taas niiden tuntien perusteella, jolloin yhteydet ovat ylikuormittuneita [6]. | Sellele tuginedes on Norra konkurentsivaldkonna ametiasutused määratlenud asjaomase geograafilise turuna Põhjamaade regiooni tundidel, mil ülekoormust ei esine, ja väiksema piirkonna tundidel, mil seda esineb [6]. |
| Kysymys siitä, olisiko markkinat määriteltävä kattavuudeltaan pohjoismaisiksi vai kapeammiksi, jätetään avoimeksi, koska analyysin tulos on sama riippumatta siitä, käytetäänkö suppeampaa vai laajempaa määritelmää. | Siin jäetakse lahtiseks küsimus, kas turg peaks olema määratletud Põhjamaade regioonina või kitsamana, kuna analüüsi tulemus on sama sõltumata sellest, kas selle aluseks on võetud kitsas või laiem määratlus. |
| Markkinoille pääsy | Turulepääs |
| Saatavilla olevien tietojen perusteella näyttää siltä, että Norja on pannut direktiivin 2003/54/EY täytäntöön ja soveltanut sitä täysimääräisesti. | Norrale praegu teadaoleva teabe valguses ja käesoleva hindamise eesmärgil näib, et Norra on direktiivi 2003/54/EÜ täielikult üle võtnud ja kohaldanud. |
| Tämän perusteella olisi katsottava 30 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, että markkinoille pääsyä ei ole rajoitettu Norjan alueella. | Sellest tulenevalt ja vastavalt artikli 30 lõike 3 esimesele lõigule ei tohiks lugeda turulepääsu Norra territooriumil piiratuks. |
| Avoimuus kilpailulle | Avatus konkurentsile |
| Euroopan komission [7]tapaan valvontaviranomainen analysoi kolmen suurimman tuottajan markkinaosuuden, markkinoiden keskittymisasteen ja markkinalikviditeetin asteen. | Järelevalveamet analüüsib kooskõlas Euroopa Komisjoni sätestatuga [7]kolme peamise tootja turuosa, turu kontsentreerituse ja turu likviidsuse taset. |
| Euroopan komissio katsoo, että sähköntuotannon alalla ”yksi kansallisten markkinoiden kilpailuastetta kuvaavista indikaattoreista on kolmen suurimman tuottajan kokonaismarkkinaosuus” [8]. | Euroopa Komisjon on arvamusel, et elektritootmise puhul on üks riigisisese turu konkurentsitaseme näitaja kolme suurima tootja koguturuosa [8]. |
| Kolmen suurimman pohjoismaisen sähköntuottajan yhteenlaskettu markkinaosuus oli tuotantokapasiteetilla tarkasteltuna 45,1 prosenttia vuonna 2010 (Vattenfall: 18,8 prosenttia, Statkraft: 13,3 prosenttia ja Fortum: 13 prosenttia), mikä on hyväksyttävällä tasolla. | Tootmisvõimsusest lähtuvalt moodustas Põhjamaade regiooni kolme suurima tootja koguturuosa 2010. aastal 45,1 % (Vattenfall 18,8 %, Statkraft 13,3 % ja Fortum 13 %), mida võib pidada aktsepteeritavaks tasemeks. |
| Keskittymisaste Norjassa vuonna 2008 oli Hirschman–Herfindahl-indeksillä (HHI) kapasiteetin perusteella mitattuna 1826 [9]. | Hirschmani-Herfindahli indeksi (HHI) alusel mõõdetud kontsentreerituse tase Norras oli tootmisvõimsuse järgi 2008. aastal 1826 [9]. |
| Pohjoismaisilla sähkön tukkumarkkinoilla on katsottava olevan kilpailua. | Põhjamaadeelektrienergia hulgiturgu tuleb pidada turuks, kus valitseb konkurents. |
| Siirtyminen avoimiin markkinoihin on onnistunut erittäin hyvin Pohjoismaissa. | Avatud turule üleminek on Põhjamaade regioonis olnud väga edukas. |
| Pörssissä on yli 300 rekisteröityä toimijaa. | Börsil on registreeritud üle 300 kaupleja. |
| Kuten edellä selitettiin, ylikuormittumisesta johtuvat pullonkaulat ovat harvinaisia ja luonteeltaan väliaikaisia. | Nagu eespool kirjeldatud, on ülekoormusest tingitud kitsaskohad harva esinevad ja oma laadilt ajutised. |
| Tämän vuoksi markkinoihin kohdistuu jatkuva kilpailupaine, jonka aiheuttaa mahdollisuus hankkia sähköä Norjan ulkopuolelta. | Seetõttu valitseb pidev konkurentsisurve, mis tuleneb võimalusest saada elektrienergiat väljastpoolt Norra territooriumi. |
| Pohjoismaiden välillä ei veloiteta siirtomaksuja. | Põhjamaade vahel ülekandetasu ei nõuta. |
| Koska Norjan ja muidenhinta-alueiden väliset yhteydet eivät useinkaan ole ylikuormittuneet, Norjan alueella ei voida investoida sähköalaan ottamatta huomioon muita pohjoismaisilla markkinoilla toimivia tuottajia. | Kuna ühendused Norra ja muude hinnapiirkondade vahel on harva ülekoormatud, ei saa Norra territooriumil teha investeeringuid, arvestamata teiste Põhjamaade tootjatega. |
| Lisäksi sähkön tukkuhinnat asettaa Nord Pool, joka harjoittaa erittäin likvidin kauppapaikan toimintaa. | Lisaks sellele määrab elektrienergia hulgimüügi hinnad Nord Pool, kes korraldab väga likviidset kauplemisplatvormi. |
| Myös tasesähkömarkkinoiden toimintaa olisi pidettävä indikaattorina, ei ainoastaan tuotannon vaan myös tukkumarkkinoiden osalta. | Näitajaks tuleks pidada ka tasakaalustavate turgude toimimist mitte ainult tootmise, vaid ka hulgituru puhul. |
| Ne markkinoiden toimijat, jotka eivät pysty helposti sovittamaan sähköntuotantoaan asiakaskuntansa tarpeisiin, saattavat joutua kärsimään hintaerosta siirtoverkko-operaattorin myymän vaje-energian ja sen takaisin ostaman ylituotannon välillä. | Tegelikult iga turuosaline, kes ei suuda oma tootmisportfelli hõlpsasti tarbijate vajadustele kohandada, riskib suure vahega hindades, millega põhivõrguettevõtja müüb tasakaalustamata energiat ja millega ta ostab tagasi ülemäärase toodangu. |
| Nämä siirtoverkko-operaattorin hinnat ovat joko sääntelijän määräämiä tai vaihtoehtoisesti käytetään markkinoihin perustuvaa mekanismia, jolloin hinta määräytyy niiden tarjousten mukaan, joita muut tuottajat tekevät oman tuotantonsa säätelemiseksi ylös- tai alaspäin. | Ühe võimalusena määratakse need hinnad põhivõrguettevõtjale otse reguleeriva asutuse poolt, teine võimalus on turupõhise mehhanismi kasutamine, mille puhul kujuneb hind teiste selliste tootjate ostuhindade põhjal, kes oma tootmist vastavalt suurendavad või vähendavad. |
| Pohjoismaiden alueella on lähestulkoon täysin integroituneet tasesähkömarkkinat tasesähkön toimittamiseksi, ja tasemarkkinoiden keskeiset ominaisuudet – markkinoihin perustuva hinnoittelu sekä siirtoverkko-operaattorin osto- ja myyntihinnan välinen pieni ero – ovat sellaiset, että niitä olisi pidettävä osoituksena siitä, että kyseiseen toimintoon kohdistuu suoraa kilpailua. | Põhjamaade regioonis on tasakaalustava energia tarnimiseks peaaegu täielikult integreeritud tasakaalustav turg, mille peamised tunnused – turupõhine hinnakujundus ja väike hinnavahe ostuhindade ja põhivõrguettevõtja müügihindade vahel – viitavad sellele, et turg on otseselt konkurentsile avatud. |
| Nämä tekijät olisi sen vuoksi otettava huomioon merkkinä tarkasteltavina oleviin merkityksellisiin markkinoihin kohdistuvasta suorasta kilpailusta huolimatta siitä, kattavatko maantieteelliset markkinat Pohjoismaiden koko alueen vai ovatko ne kapeammat. | Neid tegureid tuleks seetõttu käsitada sellisena, et hinnatav asjaomane turg on otseselt konkurentsile avatud, olenemata sellest, kas turu geograafiline ulatus hõlmab kogu Põhjamaade regiooni või on kitsam. |
| IV PÄÄTELMÄT | JÄRELDUS |
| Edellä esitettyjen Norjaa koskevien seikkojen perusteella olisi katsottava, että ehto, joka koskee kilpailun kohdistumista suoraan johonkin toimintoon ja josta säädetään direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdassa, täyttyy sähkön tuotannon ja tukkumyynnin osalta Norjassa. | Arvestades eespool nimetatud näitajaid Norras, tuleb direktiivi 2004/17/EÜ artikli 30 lõikes 1 sätestatud konkurentsile otsese avatuse tingimust pidada Norra elektrienergia tootmise ja hulgimüügi puhul täidetuks. |
| Lisäksi kuten edellä johdanto-osan 18 kappaleessa mainitaan, vapaata pääsyä markkinoille koskevan lisäehdon on katsottava täyttyvän. | Nagu on märgitud põhjenduses 18, võib ka tegevusalale vaba juurdepääsu tingimust lugeda täidetuks. |
| Tämän vuoksi direktiiviä 2004/17/EY ei pitäisi soveltaa silloin, kun hankintayksiköt myöntävät hankintasopimuksia, joiden tarkoituksena on mahdollistaa sähkön tuotanto tai tukkumyynti kyseisillä maantieteellisillä alueilla, tai kun ne järjestävät suunnittelukilpailuja kyseisen toiminnan harjoittamiseen alueilla. | Sellest tulenevalt ei tuleks kohaldada direktiivi 2004/17/EÜ juhul, kui hankijad sõlmivad riigihankelepinguid, mille eesmärk on võimaldada elektrienergia tootmist või hulgimüüki nendes geograafilistes piirkondades, ega ka juhul, kui korraldatakse ideekonkurss seal sellise tegevuse teostamiseks. |
| Tämä päätös perustuu oikeudelliseen ja tosiasialliseen tilanteeseen 24 päivänä tammikuuta 2012, sellaisena kuin se on hakijan lähettämien tietojen perusteella. | Käesolev otsus lähtub 24. jaanuaril 2012. aastal kehtinud õiguslikust ja faktilisest olukorrast, nagu seda on kirjeldatud taotleja esitatud teabes. |
| Päätöstä voidaan tarkistaa, jos oikeudellinen tai tosiasiallinen tilanne muuttuu merkittävästi niin, etteivät direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdan soveltamisen edellytykset enää täyty. | Otsuse võib läbi vaadata, kui olulised muutused õiguslikus või faktilises olukorras viivad selleni, et direktiivi 2004/17/EÜ artikli 30 lõike 1 kohaldamise tingimused ei ole enam täidetud. |
| Tämä päätös on tehty pelkästään direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan mukaisen poikkeuksen myöntämiseksi, eikä se rajoita kilpailusääntöjen soveltamista. | Käesolev otsus tehakse ainuüksi direktiivi 2004/17/EÜ artikli 30 kohase erandi tegemiseks ja see ei piira konkurentsieeskirjade kohaldamist. |
| Tätä päätöstä sovelletaan sähkön tuotantoon ja tukkumyyntiin Norjassa, eikä se koske sähkön siirtoa, jakelua ja vähittäistoimituksia Norjassa. | Käesolevat otsust kohaldatakse elektrienergia tootmise ja hulgimüügi suhtes Norras ja see ei käsitle elektrienergia ülekande, jaotuse ega jaetarnete alast tegevust Norras. |
| Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat EFTAn valvontaviranomaista avustavan, julkisia hankintoja käsittelevän EFTAn komitean lausunnon mukaiset, | Käesolevas otsuses esitatud meetmed on kooskõlas EFTA järelevalveametit abistava EFTA riigihangete komitee arvamusega, |
| Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä XVI olevassa 4 kohdassa tarkoitettua säädöstä yleishyödyllisiä palveluja koskevien julkisten sopimusten tekomenettelyistä (direktiivi 2004/17/EY) ei sovelleta hankintayksiköiden tekemiin hankintasopimuksiin, joiden tarkoituksena on mahdollistaa sähkön tuotanto ja tukkumyynti Norjassa. | Euroopa Majanduspiirkonna lepingu XVI lisa punktis 4 osutatud õigusakti, millega sätestatakse riigihankelepingute sõlmimise kord kommunaalteenuste sektoris (direktiiv 2004/17/EÜ), ei kohaldata hankijate sõlmitavate riigihankelepingute suhtes, mille eesmärk on võimaldada elektrienergia tootmise või hulgimüügi tegevust Norras. |
| Tehty Brysselissä 22 päivänä toukokuuta 2012. | Brüssel, 22. mai 2012 |
| Ks. Euroopan komission päätökset, annettu 26 päivänä tammikuuta 2011 asiassa COMP/M.5978 – GDF Suez / International Power, 22 päivänä joulukuuta 2008 asiassa COMP/M.5224 – EDF / British Energy, 14 päivänä marraskuuta 2006 asiassa COMP/M.4180 –Gaz de France / Suez ja 9 päivänä joulukuuta 2004 asiassa M.3440 – EDP/ENI/GDP. | Vt Euroopa Komisjoni 26. jaanuari 2011. aasta otsus juhtumis COMP/M.5978 – GDF Suez/International Power, 22. detsembri 2008. aasta otsus juhtumis COMP/M.5224 – EDF/British Energy, 14. novembri 2006. aasta otsus juhtumis COMP/M.4180 – Gaz de France/Suez ja 9. detsembri 2004. aasta otsus juhtumis M.3440 – EDP/ENI/GDP. |
| Ks. myös komission päätökset sähkön tuontia ja myyntiä Suomessa ja Ruotsissa koskevasta direktiivin 2004/17/EY soveltamatta jättämisestä; 19 päivänä kesäkuuta 2006 tehty päätös, jonka mukaan direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohtaa sovelletaan sähkön tuotantoon ja myyntiin Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta, ja 29 päivänä lokakuuta 2007 tehty päätös sähkön tuotantoa ja myyntiä Ruotsissa koskevasta direktiivin 2004/17/EY soveltamatta jättämisestä. | Vt ka komisjoni vastu võetud otsused, millega vabastatakse direktiivi 2004/17/EÜ kohaldamisest elektrienergia tootmine ja müük Rootsis ja Soomes; 19. juuni 2006. aasta otsus direktiivi 2004/17/EÜ artikli 30 lõike 1 kohaldamise kohta elektritootmise ja -müügi suhtes Soomes, välja arvatud Ahvenamaal, ja 29. oktoobri 2007. aasta otsus, millega vabastatakse elektritootmine ja -müük Rootsis direktiivi 2004/17/EÜ kohaldamisest. |
