| Source | Target | | Uudessa-Seelannissa, Turkissa ja Intiassa sijaitseviin mahdollisiin vertailumaan tuottajiin otettiin yhteyttä, mutta yksikään ei suostunut toimimaan yhteistyössä. | Notika saziņa ar iespējamajiem ražotājiem analogajās valstīs (Jaunzēlandē, Turcijā un Indijā), taču attiecīgie ražotāji nesadarbojās. |
| Koska vertailumaan tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, normaaliarvo määritettiin Intiasta unioniin tulevan tuonnin keskimääräisiähintoja koskevien tietojen perusteella, jotka saatiin Eurostatin tuontitilastoista tarkastelua koskevalta tutkimusajanjaksolta. (Intiasta tulee eniten tuontia unioniin). | Tā kā analogo valstu ražotāji nesadarbojās, normālā vērtība tika noteikta, pamatojoties uz informāciju par Indijas izcelsmes importa Savienībā vidējo cenu, kas par PIP pieejama Eurostat importa statistikā (Indija ir valsts ar vislielāko importa apjomu Savienībā). |
| Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, vientihinta määritettiin Kiinasta unioniin tulevan tuonnin keskimääräisiä hintoja koskevien tietojen perusteella, jotka saatiin Eurostatin tuontitilastoista tarkastelua koskevalta tutkimusajanjaksolta. | Tā kā ĶTR ražotāji eksportētāji nesadarbojās, eksporta cena tika balstīta uz informāciju par ĶTR importa Savienībā vidējo cenu, kas par PIP pieejama Eurostat importa statistikā. |
| Tällä perusteella polkumyyntimarginaali määritettiin normaaliarvona käytettyjen Intiasta unioniin tulevan tuonnin keskimääräisten hintojen ja vientihintana käytettyjen Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräisten hintojen erotuksena. | Pamatojoties uz minēto, dempinga starpība tika noteikta kā starpība starp Indijas izcelsmes importa Savienībā vidējo cenu, ko izmantoja kā normālo vērtību, un ĶTR izcelsmes importa vidējo cenu, kuru izmantoja kā eksporta cenu. |
| Polkumyyntilaskelmien tuloksena polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin 64 prosenttia. | Veicot aprēķinus, tika iegūta dempinga starpība 64 % apjomā. |
| Tuonnin kehitys siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumottaisiin | Importa attīstība pasākumu atcelšanas gadījumā |
| Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tapahtuneen polkumyynnin lisäksi tarkasteltiin myös polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumottaisiin. | Papildus dempinga esības analīzei pārskatīšanas izmeklēšanas periodā tika pārbaudīta dempinga turpināšanās iespējamība, ja pasākumi tiktu atcelti. |
| Koska yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa, jäljempänä esitetyt päätelmät tehtiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen eli tarkastelupyynnössä esitettyjen, pyynnön esittäjän toimittamien ja Eurostatin tietojen perusteella. | Tā kā ĶTR ražotāji eksportētāji šajā izmeklēšanā nesadarbojās, turpmāk izklāstītie secinājumi saskaņā ar pamatregulas 18. pantu ir balstīti uz pieejamajiem faktiem, proti, uz informāciju, kas sniegta pārskatīšanas pieprasījumā, kā arī uz pieprasījuma iesniedzēja sniegtajiem datiem un Eurostat datiem. |
| Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia tekijöitä: Kiinasta tulevan tuonnin kehitys, vientiä harjoittavien tuottajien tuotanto ja käyttämätön kapasiteetti sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus sekä hintojen että laajuuden osalta. | Šajā nolūkā tika analizēti šādi elementi: ĶTR izcelsmes importa attīstība, ražotāju eksportētāju ražošanas apjoms un neizmantotā ražošanas jauda, kā arī Savienības tirgus pievilcība cenu un apjoma ziņā. |
| Kuten 32 kappaleessa osoitetaan, Kiinasta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tulleen tuonnin ja unionin tuotannonalan hintojen vertailu osoittaa merkittävää hintojen alittavuutta (51,6 %). | Kā norādīts turpmāk 32. apsvērumā, PIP salīdzinot ĶTR izcelsmes importa cenas un Savienības ražošanas nozares cenas, ir vērojama ievērojama cenustarpība (51,6 %). |
| Unionin markkinat ovat hinnoiltaan ja laajuudeltaan edelleen houkuttelevat kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajienkannalta. | Cenu un apjoma ziņā Savienības tirgus joprojām ir pievilcīgs Ķīnas ražotājiem eksportētājiem. |
| Tätä vielä vahvistaa se, että Kiinassa on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia toimenpiteiden käyttöönoton seurauksena, kun tuonti Kiinasta väheni. | To pastiprina fakts, ka kopš pasākumu noteikšanas, kad ĶTR izcelsmes imports tika samazināts, ĶTR ir pieejama ievērojama ražošanas jauda. |
| Edellä esitetty analyysi osoittaa, että kiinalaisia tuotteita vietiin edelleen unionin markkinoille polkumyyntihinnoin ja että polkumyyntimarginaalit olivat erittäin korkeita. | Iepriekš minētā analīze atklāj, ka Ķīnas eksports turpināja ienākt Savienības tirgū par dempinga cenām ar ļoti augstu dempinga starpību. |
| Kun otetaan erityisesti huomioon unionin hintatasot sekä Kiinassa käytettävissä oleva kapasiteetti, voidaan päätellä, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen. | Jo īpaši ņemot vērā analīzi par cenu līmeni Savienībā, kā arī ĶTR pieejamās jaudas, var secināt, ka pasākumu atcelšanas gadījumā pastāv dempinga turpināšanās iespējamība. |
| Samankaltaista tuotetta tuottaa unionissa kolme yritystä (yritysryhmää). | Savienībā līdzīgo ražojumu ražo trīs uzņēmumi (grupas). |
| Valituksen tekijä edustaa niistä kahta, jotka sijaitsevat Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Italiassa; niillä on myös jonkin verran toimintaa Puolassa ja Romaniassa. | Divus no tiem pārstāv pieprasījuma iesniedzējs, un tie atrodas Apvienotajā Karalistē un Itālijā (daļa apstrādes notiek Polijā un Rumānijā). |
| Kolmas tuottaja on sijoittautunut Italiaan, ja se tukee pyyntöä. | Trešais ražotājs atrodas Itālijā un atbalsta pieprasījumu. |
| Kaikki muut säämiskänahan tuottajat ovat ilmeisesti sulkeneet tuotantolaitoksensa vuoden 2006 jälkeen, jolloin alkuperäiset toimenpiteet otettiin käyttöön. | Ir informācija, ka visi pārējie zamšādas ražotāji kopš 2006. gada, kad tika ieviesti sākotnējie pasākumi, ir slēguši savas ražotnes. |
| Perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukainen unionin kokonaistuotanto määritettiin otokseen valittujen unionin tuottajien kyselylomakevastausten sekä kolmannen tuottajan tuen osoittamisen/otantamenettelyn yhteydessä toimittamien perusmakrotietojen perusteella. | Savienības ražošanas kopējais apjoms pamatregulas 4. panta 1. punkta nozīmē tika noteikts, pamatojoties uz atbildēm uz anketas jautājumiem, kuras tika saņemtas no atlasītajiem Savienības ražotājiem, un makrodatiem, ko atlases gaitā iesniedza trešais ražotājs. |
| Näiden yritysten katsotaan muodostavan unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti, ja niistä käytetään jäljempänä nimitystä ’unionin tuotannonala’. | Šie uzņēmumi veido Savienības ražošanas nozari pamatregulas 4. panta 1. punkta un 5. panta 4. punkta nozīmē, un tie turpmāk tekstā tiks saukti par “Savienības ražošanas nozari”. |
| Kahden otokseen valitun tuottajan osuus unionin tuotannosta oli 80 prosenttia. | Abi atlasītie ražotāji veido 80 % Savienības ražošanas apjoma. |
| Koska mikrotalouteen liittyvät vahinkoindikaattorit perustuvat vain kahden yrityksen tietoihin, ne esitetään indeksoidussa muodossa luottamuksellisuuden säilyttämiseksi perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti. | Tā kā mikroekonomiskie kaitējuma rādītāji ir balstīti tikai uz divu uzņēmumu datiem, tie saskaņā ar pamatregulas 19. pantu tiek norādīti indeksētā veidā, lai saglabātu konfidencialitāti. |
| Kulutus unionin markkinoilla | Patēriņš Savienības tirgū |
| Unionin kulutus määritettiin unionin tuotannonalan unionin markkinoilla myymän tuotemäärän ja Eurostatin tuontitietojen perusteella. | Savienības patēriņu noteica, pamatojoties uz Savienības ražošanas nozares pārdevumu apjomiem Savienības tirgū un Eurostat datiem par importu. |
| On huomattava, että vuodesta 2010 lähtien on Espanjan kautta viety muualle unioniin merkittäviä määriä säämiskänahkaa alhaisin hinnoin (noin 31 %:n markkinaosuus). | Tāpat jānorāda, ka kopš 2010. gada ievērojams apjoms zamšādas par zemu cenu ir eksportēts uz pārējām Savienības dalībvalstīm caur Spāniju (tirgus daļas ziņā apmēram 31 %). |
| Espanjassa ei ole enää lainkaan samankaltaisen tuotteen tuotantoa, ja säämiskänahan myynti Espanjasta muualle unioniin ylittää tuonnin. | Jānorāda, ka Spānijā vairs nenotiek līdzīgā ražojuma ražošana un no Spānijas nākušās zamšādas pārdevumi uz pārējām Savienības dalībvalstīm pārsniedz importa apjomu. |
| Nämä määrät on lisätty kulutuslukuihin. | Šie apjomi ir pievienoti patēriņam. |
| Vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä unionin kulutus kasvoi 26 prosenttia, ja suurin nousu tapahtui vuosien 2009 ja 2010 välillä. | No 2008. gada līdz PIP Savienības patēriņš palielinājās par 26 % ar lielāko pieaugumu laikā no 2009. gada līdz 2010. gadam. 1. |
| Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso | PIP |
| Unionin kokonaiskulutus (tuhatta neliöjalkaa) [5] | Kopējais patēriņš Savienībā (tūkstošos kvadrātpēdu) [5] |
| Indeksi (2008 = 100) | Indekss (2008. gads = 100) |
| Määrä ja markkinaosuus | Apjoms un tirgus daļa |
| Sen jälkeen kun toimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2006, Kiinasta tuleva tuonti väheni merkittävästi ja on edelleen melko vähäistä; sen markkinaosuus oli noin 4 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. | Pēc pasākumu noteikšanas 2006. gadā ĶTR izcelsmes imports ievērojami samazinājās un joprojām ir visai neliels – PIP laikā tā tirgus daļa ir apmēram 4 %. |
| Tarkastelujaksolla Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrä kasvoi kuitenkin 9 prosenttiyksikköä ja oli 1103330 neliöjalkaa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. | Neatkarīgi no tā attiecīgajā periodā ĶTR izcelsmes importa apjoms ir palielinājies par 9 procentu punktiem un PIP laikā sasniedzis 1103330 kvadrātpēdas. |
| Kiinasta tuleva tuonti ei kuitenkaan kasvanut samaa vauhtia unionin kulutuksen kanssa ja sen markkinaosuus pieneni tarkastelujaksolla. | Tomēr ĶTR izcelsmes imports nav palielinājies tādā pašā ātrumā kā patēriņš Savienībā, un ĶTR izcelsmes importa tirgus daļa attiecīgajā periodā ir samazinājusies. 2. |
| Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä (tuhatta neliöjalkaa) [6] | Importa apjoms no attiecīgās valsts (tūkstošos kvadrātpēdu) [6] |
| Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin markkinaosuus [6] | Importa no attiecīgās valsts tirgus daļa [6] |
| Hinnat | Cenas |
| Hintojen kehitys | Cenu dinamika |
| Kiinalaisen tuonnin keskimääräiset hinnat vaihtelivat tarkastelujaksolla. | ĶTR izcelsmes importa vidējā cena attiecīgajā periodā ir mainījusies. |
| Vuoteen 2008 verrattuna hinta nousi aluksi vuonna 2009 ennen kuin se putosi 13 prosenttia vuonna 2010 ja kohosi taas takaisin vuoden 2008 tasolle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. | Salīdzinājumā ar 2008. gadu tā 2009. gadā sākotnēji palielinājās, tad 2010. gadā samazinājās par 13 %, bet tad PIP atkal pieauga līdz 2008. gada līmenim. 3. |
| Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinta (euroa/neliöjalka) [7] | Importa cena no attiecīgās valsts (EUR par kvadrātpēdu) [7] |
| Hintojen alittavuus | Cenu starpība |
| Hintojen alittavuuden arvioimista varten unionin tuotannonalan etuyhteydettömille asiakkaille unionin markkinoilla suuntautuvan myynnin hintojen painotettua keskiarvoa verrattiin kiinalaisten viejien vastaavaan CIF-hintojen painotettuun keskiarvoon. | Lai analizētu cenu starpību, Savienības ražošanas nozares vidējās svērtās pārdošanas cenas nesaistītiem pircējiem Savienības tirgū salīdzināja ar attiecīgajām ĶTR eksportētāju vidējām svērtajām CIF cenām. |
| Sen vuoksi unionin tuotannonalan myyntihintoja on oikaistu varsinkin luotto-, toimitus- ja pakkauskustannusten sekä palkkioiden osalta noudettuna lähettäjältä -tasolle. | Šim nolūkam Savienības ražošanas nozares pārdošanas cenas tika koriģētas EXW līmenī saistībā ar kredītu izmaksām, piegādes izmaksām, iepakojumu un komisijas maksām. |
| Kiinasta tulevan viennin CIF-hinnat on saatu Eurostatilta, ja niitä on oikaistu kaikkien tulliselvitykseen liittyvien kustannusten (tullit ja tuonnin jälkeiset kustannukset) huomioon ottamiseksi (hinta määräsatamassa). | ĶTR eksporta CIF cenas tika iegūtas no Eurostat un koriģētas, lai ietvertu visas izmaksas, kas saistītas ar atmuitošanu, t. i., muitas tarifu un pēcimportēšanas izmaksām (cena pēc izkraušanas). |
| Vertailu osoitti, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana tarkasteltavana olevan tuotteen tuontihinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat noin 51,6 prosentilla. | Salīdzinājumā izrādījās, ka PIP laikā attiecīgā ražojuma importa cena bija zem Savienības ražošanas nozares cenas par aptuveni 51,6 %. |
| Polkumyyntituonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan koskevan tarkastelun yhteydessä arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki asianmukaiset taloudelliset tekijät ja seikat, jotka vaikuttavat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla. | Atbilstīgi pamatregulas 3. panta 5. punktam, izvērtējot importa par dempinga cenām ietekmi uz Savienības ražošanas nozari, ņēma vērā visus ekonomikas faktorus un indeksus, kas raksturo stāvokli Savienības ražošanas nozarē attiecīgajā periodā. |
| Vahinkoindikaattorit määritettiin vahingon tarkastelua varten kahdella tasolla: | Lai veiktu kaitējuma analīzi, tika noteikti kaitējuma rādītāji šādos divos līmeņos: |
| Makrotaloudelliset indikaattorit (tuotanto, kapasiteetti, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, keskimääräiset yksikköhinnat ja polkumyyntimarginaalien suuruus sekä aiemman polkumyynnin vaikutuksista toipuminen) arvioitiin koko unionin tuotannon tasolla otokseen valittujen tuottajien kyselylomakevastauksista kerättyjen tietojen perusteella ja kolmannen unionin tuottajan toimittamien makrotietojen perusteella. | makroekonomiskie rādītāji (ražošanas apjoms, ražošanas jauda, pārdevumu apjoms, tirgus daļa, izaugsme, nodarbinātība, ražīgums, vidējās vienības cenas, dempinga starpību lielums un atlabšana no iepriekš veikta dempinga sekām), kurus novērtēja visas Savienības ražošanas nozares līmenī, pamatojoties uz informāciju, kas iegūta no atlasīto uzņēmumu atbildēm uz anketas jautājumiem un trešā Savienības ražotāja sniegtajiem makrodatiem, |
| Mikrotaloudelliset indikaattorit (varastot, palkat, kannattavuus, investointien tuotto, kassavirta, pääoman saanti ja investoinnit) analysoitiin otokseen valittujen yritysten toimittamista tarkistetuista kyselylomakevastauksista saatujen tietojen perusteella. | mikroekonomiskie rādītāji (krājumi, algas, rentabilitāte, ienākums no ieguldījumiem, naudas plūsma, spēja piesaistīt kapitālu un ieguldījumi) tika analizēti, pamatojoties uz atlasīto uzņēmumu sniegto informāciju pienācīgi pārbaudītajās atbildēs uz anketas jautājumiem. |
| Näiden tietojen katsotaan edustavan koko unionin tuotannonalaa. | Tiek uzskatīts, ka šī informācija attiecas uz visu Savienības ražošanas nozari. |
| Koska nämä indikaattorit liittyvät vain kahteen yritykseen, absoluuttisia lukujaei voida paljastaa luottamuksellisuudesta johtuvista syistä perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti, minkä vuoksi tiedot esitetään jäljempänä indeksoituna. | Tā kā šie rādītāji ir tikai par diviem uzņēmumiem, absolūtos skaitļus nedrīkst izpaust konfidencialitātes iemeslu dēļ atbilstīgi pamatregulas 19. pantam, un turpmāk ir sniegti tikai indeksēti dati. |
| Tuotanto | Ražošanas apjoms |
| Unionin tuotanto on vuodesta 2008 lähtien laskenut jatkuvasti ja oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 12 prosenttia alle vuoden 2008 tason huolimatta siitä, että kulutus kasvoi samaan aikaan 26 prosenttia. | Kopš 2008. gada Savienības ražošanas apjoms pastāvīgi samazinājās un PIP bija 12 % zem tā 2008. gada līmeņa – neraugoties uz to, ka patēriņš tajā pašā laikā pieauga par 26 %. 4. |
| Tuotanto (tuhatta neliöjalkaa) [8] | Ražošanas apjoms (tūkstošos kvadrātpēdu) [8] |
| Tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöasteet | Ražošanas jauda un jaudas izmantojums |
| Tuotantokapasiteetti säilyi vakaana vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. | Ražošanas jauda no 2008. gada līdz PIP saglabājās stabila. |
| Kapasiteetin käyttöaste oli alhaisella tasolla jo vuonna 2008, mutta tuotannon lasku vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä johti kapasiteetin käyttöasteen vieläkin suurempaan laskuun (7 prosenttiyksikköä) vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. | Jaudas izmantojuma līmenis bija zems jau 2008. gadā, bet ražošanas samazināšanās no 2008. gada līdz PIP vēl krietni samazināja jaudas izmantošanu (par 7 procentu punktiem) no 2008. gada līdz PIP. 5. |
| Tuotantokapasiteetti (tuhatta neliöjalkaa) [9] | Ražošanas jauda (tūkstošos kvadrātpēdu) [9] |
