| Source | Target | | Kapasiteetin käyttöaste [9] | Jaudas izmantojums [9] |
| Myyntimäärä | Pārdevumu apjoms |
| Unionin tuotannonalan myynti etuyhteydettömille asiakkaille unionin markkinoilla kasvoi 5 prosenttia vuosien 2008 ja 2009 välillä, putosi 2 prosenttia vuonna 2010 ja kohosi jälleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. | Savienības ražošanas nozares pārdevumu apjoms Savienības tirgū nesaistītiem pircējiem laikā no 2008. gada līdz 2009. gadam pieauga par 5 %, tad 2010. gadā samazinājās par 2 % un tad PIP laikā atkal pieauga. |
| Myyntimäärä kasvoi kaiken kaikkiaan 9 prosenttia tarkastelujaksolla. | Kopumā attiecīgajā periodā pārdevumu apjoms palielinājās par 9 %. 6. |
| Unionin myyntimäärä etuyhteydettömille asiakkaille (tuhatta neliöjalkaa) [10] | Savienības ražošanas nozares pārdevumu apjoms nesaistītiem pircējiem (tūkstošos kvadrātpēdu) [10] |
| Vuosien 2008 ja 2009 välillä unionin tuotannonala onnistui saamaan hieman takaisin (1 %) markkinaosuuttaan vuoden 2008 alhaiselta 23 prosentin tasolta ennen kuin sen markkinaosuus laski 4 prosenttiyksikköä ainoastaan 20 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. | No 2008. gada līdz 2009. gadam Savienības ražošanas nozare spēja nedaudz (par 1 %) atgūt savu tirgus daļu no jau tā zemā līmeņa 2008. gadā (23 %), pirms tās tirgus daļa samazinājās par 4 procenta punktiem līdz 20 % PIP laikā. 7. |
| Unionin tuotannonalan markkinaosuus [11] | Savienības ražošanas nozares tirgus daļa [11] |
| Kasvu | Pieaugums |
| Unionin kulutus kasvoi vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana 26 prosenttia, mutta unionin tuottajien myyntimäärä unionin markkinoilla kasvoi vain 9 prosenttia ja markkinaosuus pieneni 3 prosenttiyksikköä. | Lai gan no 2008. gada līdz PIP patēriņš Savienībā palielinājās par 26 %, Savienības ražotāju pārdevumu apjoms Savienības tirgū palielinājās tikai par 9 % un to tirgus daļa samazinājās par 3 procenta punktiem. |
| Näin ollen päätellään, että unionin tuottajat eivät pystyneet hyötymään markkinoiden kasvusta juuri lainkaan. | Tādējādi tiek secināts, ka Savienības ražotāji nevarēja gūt jūtamu labumu no tirgus izaugsmes. |
| Työllisyys tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa (henkeä) [12] | Nodarbinātība, ražojot attiecīgo ražojumu (personas) [12] |
| Tuottavuus | Ražīgums |
| Unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus ilmaistuna tuotantomääränä työntekijää kohti vuodessa kohosi vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana 9 prosenttia. | Savienības ražošanas nozares darbaspēka ražīgums, ko mēra kā produkcijas izlaidi uz vienu darbinieku gadā, no 2008. gada līdz PIP pieauga par 9 %. |
| Tämä on osoitus siitä, että työllisyys laski nopeammin kuin tuotanto. | Tas apliecina, ka nodarbinātība samazinājās straujāk nekā ražošanas apjoms. 9. |
| Tuottavuus (neliöjalkaa/työntekijä) [13] | Ražīgums (kvadrātpēdas uz darbinieku) [13] |
| Myyntihinnat ja kotimarkkinahintoihin vaikuttavat tekijät | Pārdošanas cenas un faktori, kas ietekmē cenas iekšzemes tirgū |
| Unionin tuotannonalan yksikkömyyntihinnat pysyivät vakaina vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. | No 2008. gada līdz PIP Savienības ražošanas nozares cenas par pārdoto vienību saglabājās stabilas. |
| Kuten edellä on mainittu, Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin hinnat alittivat merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat. | Kā minēts iepriekš, Savienības ražošanas nozares cenas bija ievērojami augstākas nekā ĶTR izcelsmes importam par dempinga cenām. |
| Hintatason säilyttäminen on kuitenkin tapahtunut unionin tuotannonalan markkinaosuuden kustannuksella. | Tomēr Savienības ražošanas nozares saglabātais cenu līmenis ir bijis uz tās tirgus daļas rēķina. 10. |
| Yksikköhinta unionin markkinoilla (euroa/neliöjalka) [14] | Vienības cena Savienības tirgū (EUR par kvadrātpēdu) [14] |
| Polkumyyntimarginaalin merkittävyys | Dempinga starpības lielums |
| Kun otetaan huomioon Kiinasta tulevan tuonnin määrä, markkinaosuus ja hinnat, tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutusta unionin tuotannonalaan ei voida pitää vähäpätöisenä. | Ņemot vērā ĶTR izcelsmes importa apjomu, tirgus daļu un cenas, faktiskās dempinga starpības ietekmi uz Savienības ražošanas nozari nevar uzskatīt par nenozīmīgu. |
| Aiemman polkumyynnin vaikutuksista toipuminen | Atgūšanās no iepriekšējā dempinga sekām |
| Edellä tarkastellut indikaattorit osoittavat, että vuonna 2006 käyttöön otetuista polkumyyntitoimenpiteistä huolimatta unionin tuotannonalan talous- ja rahoitustilanne on pysynyt erittäin heikkona ja haitallisena. | Iepriekš analizētie rādītāji liecina, ka, neraugoties uz antidempinga pasākumu noteikšanu 2006. gadā, Savienības ražošanas nozares ekonomiskais un finansiālais stāvoklis joprojām ir īpaši nestabils un kaitējumu radošs. |
| Näin ollen unionin tuotannonalan ei voida katsoa toipuneen aiemmasta polkumyynnistä, ja siksi sen katsotaan olevan edelleen altis unionin markkinoille polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vahingollisille vaikutuksille. | Tādējādi faktisku atgūšanos no iepriekšējā dempinga nevar konstatēt, un tiek uzskatīts, ka Savienības ražošanas nozare joprojām ir neaizsargāta pret kaitējumu, ko nodara imports par dempinga cenām Savienības tirgū. |
| Unionin tuotannonalan loppuvarastot kasvoivat merkittävästi eli 31 prosenttia vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. | Savienības ražošanas nozares perioda beigu krājumu līmenis no 2008. gada līdz PIP ievērojami palielinājās par 31 %. |
| Tarkemman analyysin avulla voitiin arvioida tarkemmin varastojen tuotantokuukausina ilmaistun varastointiajan kehittymistä. | Papildu analīzē tika precizēts mēnešos izteiktās uzkrātās produkcijas izmaiņu novērtējums. |
| Vuonna 2008 otokseen valitut tuottajat pitivät noin viiden kuukauden tuotantovarastoja (43 %), mutta polkumyyntituonnin aiheuttamat paineet pakottivat ne kasvattamaan varastojaan yli seitsemään tuotantokuukauteen (63 % vuosittaisesta kokonaistuotannosta) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. | Šajā ziņā jānorāda, ka 2008. gadā atlasītie ražotāji krājumos turēja apmēram piecu mēnešu produkciju (43 %), bet spiediens, ko radīja imports par dempinga cenām, lika tiem palielināt krājumus līdz vairāk nekā septiņu mēnešu produkcijas apjomam (kas atbilst 63 % no visa gada ražošanas apjoma) PIP laikā. |
| Näin ollen voidaan vahvistaa, että varastojen kehityssuuntaus osoittaa vahinkoa aiheutuneen. | Tāpēc tiek apstiprināts secinājums, ka krājumu veidošanas tendences liecina par kaitējumu radošu stāvokli. 11. |
| Loppuvarastot (neliöjalkaa) [15] | Krājumi perioda beigās (kvadrātpēdās) [15] |
| Luottamukselliset tiedot | Konfidenciāli komercdati |
| Palkat | Algas |
| Keskimääräinen palkka työntekijää kohti pysyi vakaana vuosien 2008 ja 2009 välillä samoin kuin vuoden 2010 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. | Vidējā alga uz vienu darbinieku saglabājās nemainīga gan laikā no 2008. gada līdz 2009. gadam, gan arī no 2010. gada līdz PIP. |
| Vuosien 2009 ja 2010 välillä tapahtunut jyrkkä 20 prosentin nousu johtuu kahden otokseen valitun yrityksen työvoimakustannusten merkittävästä kasvusta siitä huolimatta, että työllisyys oli heikentynyt. | Krasais pieaugums par 20 % no 2009. gada līdz 2010. gadam skaidrojams ar ievērojamo darbaspēka izmaksu pieaugumu abos atlasītajos uzņēmumos, neraugoties uz to, ka nodarbinātība bija samazinājusies. 12. |
| Vuotuiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (tuhatta euroa) [16] | Darbaspēka izmaksas uz vienu darbinieku gadā (tūkst. EUR) [16] |
| Investoinnit | Ieguldījumi |
| Otokseen valittujen yritysten vuosi-investoinnit samankaltaisen tuotteen tuotannossa tehtiin pääosin ylläpitoon, ja ne kasvoivat 21 prosenttia vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. | Atlasīto uzņēmumu gada ieguldījumi līdzīgā ražojuma ražošanā bija galvenokārt uzturēšanas jomā, un no 2008. gada līdz PIP palielinājās par 21 %. |
| Jyrkkä nousu vuoden 2010 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä johtuu yhden otokseen valitun yrityksen laiteostoista vuonna 2011. | Krasais pieaugums no 2010. gada līdz PIP skaidrojams ar to, ka viens no atlasītajiem uzņēmumiem 2011. gadā iegādājās konkrētu aprīkojumu. 13. |
| Nettoinvestoinnit (euroa) [17] | Neto ieguldījumi (EUR) [17] |
| Kannattavuus ja investointien tuotto | Rentabilitāte un ienākums no ieguldījumiem |
| Unionin tuotannonala teki jatkuvasti tappiota koko tarkastelujakson. | Savienības ražošanas nozare visā attiecīgajā periodā strādāja ar zaudējumiem. |
| Vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä tappiot (ilmoitettuna sekä absoluuttisesti että prosentteina liikevaihdosta) yli kaksinkertaistuivat. | No 2008. gada līdz PIP zaudējumi (absolūtos skaitļos un procentos no apgrozījuma) vairāk nekā divkāršojās. |
| Samoin investointien tuotto oli negatiivista koko tarkastelujakson ajan ja heikkeni vielä –131 prosenttiyksikköä vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. | Tāpat arī ienākums no ieguldījumiem (INI) bija negatīvs visā attiecīgajā periodā un no 2008. gada līdz PIP pasliktinājās par – 131 procentu punktu. 14. |
| Taulukko 14 | tabula |
| Etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuneen EU-myynnin nettokannattavuus (% nettomyynnistä) [18] | Neto peļņa no pārdevumiem ES nesaistītiem pircējiem (% no neto pārdevumiem) [18] |
| Investointien tuotto (nettovoitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta) [18] | INI (tīrā peļņa % no ieguldījumu neto uzskaites vērtības) [18] |
| Kassavirta ja pääoman saanti | Naudas plūsma un spēja piesaistīt kapitālu |
| Operatiiviseen toimintaan perustuva nettokassavirta oli negatiivista koko tarkastelujakson ajan ja heikkeni vielä –300 prosenttiyksikköä vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. | Neto naudas plūsma no darbības bija negatīva visā attiecīgajā periodā un no 2008. gada līdz PIP pasliktinājās par gandrīz – 300 procentu punktiem. 15. |
| Taulukko 15 | tabula |
| Kassavirta (euroa) [19] | Naudas plūsma (EUR) [19] |
| Ei ollut merkkejä siitä, että unionin tuotannonalalla olisi ollut ongelmia pääoman saamisessa. | Nekas neliecināja, ka Savienības ražošanas nozarei ir bijušas grūtības piesaistīt kapitālu. |
| Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja muiden tekijöiden vaikutukset | Importa par dempinga cenām un citu faktoru ietekme |
| Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutukset | Importa par dempinga cenām radītā ietekme |
| Toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen Kiinasta tuleva tuonti väheni merkittävästi ja on edelleen melko vähäistä; sen markkinaosuus oli noin 4 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. | Pēc pasākumu noteikšanas ĶTR izcelsmes imports ievērojami samazinājās un joprojām ir visai neliels – PIP laikā tā tirgus daļa bija apmēram 4 %. |
| Tuonti muista maista | Imports no citām valstīm |
| Intiasta, Turkista ja Uudesta-Seelannista tulee merkittävästi tuontia ja muista maista jonkin verran; yhteensä näiden markkinaosuus oli 46 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (60 % vuonna 2008). | Pastāv ievērojams imports no Indijas, Turcijas un Jaunzēlandes, kā arī imports no citām valstīm, un visa šā importa tirgus daļa PIP ir 46 % (mazāk nekā 60 %, kas bija 2008. gadā). |
| Intiasta tulevan tuonnin määrä on merkittävä, ja sen markkinaosuus on kasvanut vuoden 2008 tasolta 11 prosentista 16 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. | Importa apjoms no Indijas ir ievērojams, un tā tirgus daļa ir pieaugusi no 11 % 2008. gadā līdz 16 % PIP. |
| Samalla Intiasta tulevan tuonnin hinnat ovat hieman alle unionin tuottajien keskimääräisten hintojen. | Vienlaikus Indijas izcelsmes importa vidējās cenas ir mazliet zem Savienības ražotāju vidējām cenām. |
| Kun otetaan huomioon merkittävät määrät ja hintaero, voidaan katsoa, että Intiasta tuleva tuonti vaikuttaa jossakin määrin unionin tuotannonalan negatiiviseen taloudelliseen tilanteeseen. | Ņemot vērā ievērojamos apjomus un cenu starpību, tiek uzskatīts, ka Indijas izcelsmes imports zināmā mērā ietekmē Savienības ražošanas nozares slikto ekonomisko stāvokli. |
| On kuitenkin huomattava, että Intiasta tulevan tuonnin hinnat ovat yli 60 prosenttia korkeammat kuin polkumyynnillä Kiinasta tulevan tuonnin hinnat. | Vienlaikus jānorāda, ka Indijas izcelsmes importa cenas ir vairāk nekā par 60 % augstākas nekā cenas ĶTR izcelsmes importam par dempinga cenām. |
