| Source | Target | | ankara hyperinflaatio (kappaleet D26–D30). | smaga hiperinflācija (D26.–D30. punkts). |
| Yhteisö ei saa soveltaa näitä helpotuksia analogisesti muihin eriin. | Uzņēmums nepiemēro šos atbrīvojumus analoģiski citiem posteņiem. |
| Rahoitusvarojen tai -velkojen arvostaminen käypään arvoon alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa | Finanšu aktīvu vai finanšu saistību novērtēšana patiesajā vērtībā to sākotnējās atzīšanas brīdī |
| D20 Kappaleiden 7 ja 9 sisältämistä vaatimuksista huolimatta yhteisö saa soveltaa IAS 39:n kappaleen AG76 viimeisen virkkeen ja kappaleen AG76A mukaisia vaatimuksia ei-takautuvasti IFRS-standardeihin siirtymispäivänä tai sen jälkeen toteutuviin liiketoimiin. | D20 Neatkarīgi no 7. un 9. punkta noteikumiem uzņēmums var piemērot 39. SGS AG76. punkta pēdējo teikumu un AG76A punktu turpmākajiem darījumiem, kas noslēgti pārejas datuma uz SFPS vai pēc tā. |
| Lisätään otsikko sekä kappaleet D26–D30. | Pievieno šādu nosaukumu un šādu D26.–D30. punktu. |
| Ankara hyperinflaatio | Smaga hiperinflācija |
| D26 Jos yhteisöllä on toimintavaluutta, joka on ollut tai on edelleen hyperinflaatiomaan valuutta, yhteisön on ratkaistava, onko se ollut ankaran hyperinflaation vaikutuksen alaisena ennen IFRS-standardeihin siirtymispäivää. | D26 Ja uzņēmuma funkcionālā valūta ir vai bija tādas valsts valūta, kurā pastāv hiperinflācija, uzņēmumam ir jānosaka, vai hiperinflācija skārusi šo valūtu pirms pārejas datuma uz SFPS. |
| Tämä koskee yhteisöjä, jotka ottavat IFRS-standardit käyttöön ensimmäistä kertaa, samoin kuin yhteisöjä, jotka ovat aiemmin soveltaneet IFRS-standardeja. | Šis noteikums attiecas gan uz uzņēmumiem, kas pirmo reizi piemēro SFPS, gan uz uzņēmumiem, kas jau iepriekš piemērojuši SFPS. |
| D27 Hyperinflaatiomaan valuutta on ankaran hyperinflaation vaikutuksen alainen, jos sillä on molemmat seuraavat ominaispiirteet: | D27 Tādas valsts valūtu, kurā pastāv hiperinflācija, uzskata par valūtu, ko skārusi smaga hiperinflācija, tad, ja uz šo valūtu attiecas šādi apstākļi: |
| D28 Yhteisön toimintavaluutta lakkaa olemasta ankaran hyperinflaation vaikutuksen alainen toimintavaluutan normalisoitumispäivänä. | D28 Datumā, kad funkcionālās valūtas stāvoklis normalizējas, uzņēmuma funkcionālo valūtu vairs neuzskata par tādu valūtu, ko skārusi smaga hiperinflācija. |
| Se on päivä, jona toimintavaluutalla ei enää ole jompaakumpaa tai kumpaakaan kappaleessa D27 tarkoitetuista ominaispiirteistä tai jona yhteisön toimintavaluutaksi vaihtuu valuutta, joka ei ole ankaran hyperinflaation vaikutuksen alainen. | Tas ir datums, kurā vismaz viens no abiem D27. punktā minētajiem apstākļiem vairs neattiecas uz funkcionālo valūtu, vai arī datums, kurā uzņēmums izvēlas izmantot citu valūtu, kuru nav skārusi smaga hiperinflācija. |
| D29 Kun yhteisön IFRS-standardeihin siirtymispäivä on toimintavaluutan normalisoitumispäivänä tai sen jälkeen, yhteisö saa valintansa mukaan arvostaa kaikki sillä ennen toimintavaluutan normalisoitumispäivää olevat varat ja velat IFRS-standardeihin siirtymispäivänä käypään arvoon. | D29 Kad uzņēmuma pāreja uz SFPS notiek funkcionālās valūtas normalizācijas datumā vai pēc tā, uzņēmums var izvēlēties novērtēt patiesajā vērtībā, kas ir pārejas datumā uz SFPS, visus aktīvus un saistības, kas bija uzņēmuma rīcībā līdz funkcionālās valūtas normalizācijas datuma. |
| Yhteisö saa käyttää tätä käypää arvoa kyseisten varojen ja velkojen oletushankintamenona avaavassa IFRS-taseessa. | Saskaņā ar SFPS sagatavotajā sākuma bilancē uzņēmums var izmantot šo patieso vērtību kā šo aktīvu un saistību domātās izmaksas. |
| D30 Kun toimintavaluutan normalisoitumispäivä on 12 kuukauden pituisella vertailukaudella, vertailukausi voi olla lyhyempi kuin 12 kuukautta edellyttäen, että tältä lyhyemmältä kaudelta toimitetaan (IAS 1:n kappaleen 10 mukaan vaadittava) tilinpäätöskokonaisuus. | D30 Kad funkcionālās valūtas normalizācijas datums iekrīt salīdzināmajā 12 mēnešu periodā, tad salīdzināmais periods drīkst būt mazāks nekā 12 mēneši ar nosacījumu, ka par šo saīsināto periodu tiek sniegts pilns finanšu pārskatu komplekts (kas noteikts 1. SGS 10. punktā). |
| Lisätään kappale 39H. | Pievieno šādu 39H. punktu. |
| Joulukuussa 2010 julkaistulla asiakirjalla Ankara hyperinflaatio ja ensilaatijoita koskevien kiinteiden päivämäärien poistaminen (muutokset IFRS 1:een) muutettiin kappaleita B2, D1 ja D20 sekä lisättiin kappaleet 31C ja D26–D30. | Ar 2010. gada decembra publikāciju „Smaga hiperinflācija un obligāto termiņu atcelšana attiecībā uz pirmreizējiem piemērotājiem” (1. SFPS grozījumi) groza B2., D1. un D20. punktu un pievieno 31C. un D26–D30. punktu. |
| Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. | Uzņēmums šos grozījumus piemēro gada periodiem, kas sākas 2011. gada 1. jūlijā vai pēc šī datuma. |
| Aikaisempi soveltaminen on sallittua. | Ir atļauts sākt interpretācijas piemērošanu agrāk. |
| MUUTOKSET IFRS 9:ÄÄN | SFPS GROZĪJUMI |
| IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (julkaistu marraskuussa 2009) | SFPS Finanšu instrumenti (publicēts 2009. gada novembrī) |
| Muutetaan kappaletta C2 seuraavasti: | C2. punktu groza šādi. |
| C2 Muutetaan liitteen B kappaleita B1, B2 ja B5, … | C2 B papildinājuma B1., B2. un B5. punktu groza šādi: |
| Muutetaan kappaletta C3 lisäämällä kappale D20 seuraavasti. | C3. punktu groza šādi un tam pievieno šādu D20. punktu. |
| C3 Muutetaan liitteen D (helpotukset muiden IFRS-standardien vaatimuksista) kappaleita D19 ja D20 … | C3 D papildinājuma (atbrīvojumi no citiem SFPS) D19. un D20. punktu groza šādi. |
| IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (julkaistu lokakuussa 2010) | SFPS Finanšu instrumenti (publicēts 2010. gada oktobrī) |
| Kappaleita C2 ja C3 muutetaan seuraavasti: | un C3. punktu grozā šādi. |
| Muutetaan kappaleessa C2 esitettyä muutosta kappaleeseen B2 seuraavasti. | C2. punkta B2. punkta grozīto tekstu groza šādi. |
| B2 Ensilaatijan on kappaleessa B3 sallittuja poikkeuksia lukuun ottamatta sovellettava IFRS 9:n Rahoitusinstrumentit mukaisia taseesta pois kirjaamista koskevia vaatimuksia ei-takautuvasti IFRS-standardeihin siirtymispäivänä tai sen jälkeen toteutuviin liiketoimiin. | B2 Izņemot B3. punktā pieļautos gadījumus, pirmreizējs piemērotājs visiem turpmākajiem darījumiem, kas veikti no pārējas uz SFPS datuma, piemēro atzīšanas pārtraukšanas prasības, kuras noteiktas 9. SFPS. |
| Muutetaan kappaleessa C3 esitettyä muutosta kappaleeseen D20 seuraavasti. | C3. punkta D20. punkta grozīto tekstu groza šādi. |
| D20 Kappaleiden 7 ja 9 sisältämistä vaatimuksista huolimatta yhteisö saa soveltaa IFRS 9:n kappaleen B5.4.8 viimeisen virkkeen ja kappaleen B5.4.9 mukaisia vaatimuksia ei-takautuvasti IFRS-standardeihin siirtymispäivänä tai sen jälkeen toteutuviin liiketoimiin. | D20 Neatkarīgi no 7. un 9. punkta noteikumiem uzņēmums var piemērot 9. SGS B5.4.8. punkta pēdējo teikumu un B.4.9. punktu turpmākajiem darījumiem, kas noslēgti pārejas datumā uz SFPS vai pēc tā. |
| Muutokset IAS 12:een | Grozījumi 12. |
| Tuloverot | Starptautiskajā grāmatvedības standartā (SGS) „Ienākuma nodokļi” |
| Kappaleet 51B ja 51C, niiden jälkeinen esimerkki sekä kappaleet 51D, 51E, 98 ja 99 lisätään. | Pievienots 51.B punkts, 51.C punkts un tam sekojošais piemērs, kā arī 51.D punkts, 51.E punkts, 98. punkts un 99. punkts. |
| Verotuksellinen arvo | Nodokļa bāze |
| 10 Silloin kun omaisuuserän tai velan verotuksellinen arvo ei ole heti ilmeinen, voi tämän standardin perustana olevan pääperiaatteen huomioon ottamisesta olla apua: yhteisön on tiettyjä rajoitettuja poikkeuksia lukuun ottamatta kirjattava laskennallinen verovelka (tai -saaminen) aina, kun omaisuuserän kirjanpitoarvoa vastaavan määrän kertyminen tai velan kirjanpitoarvoa vastaavan määrän suorittaminen johtaisi siihen, että tulevaisuudessa maksettavaksi tulevat verot ovat suuremmat (tai pienemmät) kuin tilanteessa, jossa edellä tarkoitetulla kertymisellä tai suorittamisella ei olisi verovaikutuksia. | Ja aktīva vai saistību nodokļa bāze nav uzreiz acīmredzama, ir lietderīgi ņemt vērā šī standarta pamatprincipu: gadījumos, kad šīs uzskaites vērtības atgūšana vai samaksāšana palielinās (samazinās) nākotnes nodokļa maksājumu summu salīdzinājumā ar summu, kas veidotos, ja atgūšana vai samaksāšana neietekmētu nodokļus, uzņēmumam, pieļaujot zināmus ierobežotus izņēmumus, ir jāatzīst atliktā nodokļa saistības (atliktā nodokļa aktīvu). |
| Kappaleen 51A jälkeen esitettävä esimerkki C kuvaa tilanteita, joissa tämä perusperiaate voi olla hyödyllistä ottaa huomioon, esimerkiksi tapaus, jossa omaisuuserän tai velan verotuksellinen arvo riippuu tavasta, jolla tämän kertymisen tai suorittamisen odotetaan tapahtuvan. | C piemērā aiz 51.A punkta raksturoti gadījumi, kad ir lietderīgi ņemt vērā šo pamatprincipu, piemēram, ja aktīva vai saistību nodokļa bāze ir atkarīga no atgūšanas vai samaksāšanas veida. |
| ARVOSTAMINEN | NOVĒRTĒŠANA |
| Joissakin maissa se, millä tavalla yhteisö kerryttää omaisuuserän kirjanpitoarvoa vastaavan määrän (tai suorittaa velan kirjanpitoarvoa vastaavan määrän), saattaa vaikuttaa toiseen tai molempiin seuraavista: | A Dažās jurisdikcijās veids, kādā uzņēmums atgūst (samaksā) aktīva (saistību) uzskaites vērtību, var ietekmēt vienu vai abus šādus lielumus: |
| verokanta, jota sovelletaan yhteisön kerryttäessä omaisuuserän kirjanpitoarvoa vastaavan määrän tai suorittaessa velan kirjanpitoarvoa vastaavan määrän; ja | piemērojamo nodokļa likmi, uzņēmumam atgūstot (samaksājot) aktīva (saistību) uzskaites vērtību; un |
| omaisuuserän (tai velan) verotuksellinen arvo. | aktīva (saistību) nodokļa bāzi. |
| Tällöin yhteisö käyttää laskennallisten verovelkojen ja -saamisten määrittämiseen ennakoidun kerryttämis- tai suorittamistavan kanssa yhdenmukaista verokantaa ja verotuksellista arvoa. | Tādos gadījumos uzņēmums novērtē atliktā nodokļa saistības un atliktā nodokļa aktīvus, lietojot nodokļa likmi un nodokļa bāzi, kas atbilst gaidāmajam atgūšanas vai maksāšanas veidam. A |
| Esimerkki A | piemērs |
| Jos yhteisö aikoo myydä kyseisen hyödykkeen ilman että se enää käyttää sitä, yhteisö kirjaa laskennallisen verovelan 8 (20 % 40:stä), ja jos se aikoo pitää hyödykkeen ja kerryttää sen kirjanpitoarvoa vastaavan määrän hyödykettä käyttämällä, laskennallinen verovelka on 12 (30 % 40:stä). | Uzņēmums atzīst atliktā nodokļa saistības 8 (40 pēc 20 % likmes), ja tas paredz pārdot posteni, to turpmāk nelietojot, un atliktā nodokļa saistības 12 (40 pēc 30 % likmes), ja tas paredz saglabāt posteni un atgūt tā uzskaites vērtību, lietojot posteni. B |
| Esimerkki B | piemērs |
| Aineellinen käyttöomaisuushyödyke, jonka hankintameno on 100 ja kirjanpitoarvo 80, arvostetaan uudelleen määrään 150. | Pamatlīdzekļu posteni, kura izmaksas ir 100 un uzskaites vērtība ir 80, pārvērtē uz 150. |
| Vastaavaa oikaisua ei tehdä verotuksessa. | Nodokļa aprēķina vajadzībām neveic līdzvērtīgu korekciju. |
| Hyödykkeen kertyneet poistot verotuksessa ovat 30, ja verokanta on 30 prosenttia. | Uzkrātais nolietojums nodokļa aprēķina vajadzībām ir 30, un nodokļa likme ir 30 %. |
| Mikäli hyödyke myydään hankintamenon ylittävään hintaan, verotuksessa tehdyt kertyneet poistot 30 sisällytetään verotettavaan tuloon mutta hankintamenon ylittävä myyntitulo ei ole veronalaista. | Ja posteņa pārdošanas cena pārsniegs tā izmaksas, uzkrāto nolietojumu nodokļa aprēķina vajadzībām 30 iekļaus ar nodokli apliekamajos ienākumos, bet pārdošanas ieņēmumus, kuri pārsniegs izmaksas, neapliks ar nodokli. |
| Hyödykkeen verotuksellinen arvo on 70, ja veronalainen väliaikainen ero on 80. | Posteņa nodokļa bāze ir 70, un pastāv ar nodokli apliekama pagaidu starpība 80. |
| Mikäli yhteisö ennakoi kerryttävänsä hyödykkeen kirjanpitoarvoa vastaavan määrän hyödykettä käyttämällä, yhteisön on saatava veronalaista tuloa 150 mutta hyödykkeestä voidaan tehdä verotuksessa vähennyskelpoisia poistoja vain 70. | Ja uzņēmums paredz atgūt uzskaites vērtību, lietojot posteni, tam jāgūst ar nodokli apliekamie ienākumi 150, bet uzņēmums varēs atskaitīt tikai nolietojumu 70. |
| Tällä perusteella syntyy laskennallinen verovelka 24 (30 % 80:stä). | Pamatojoties uz iepriekš minēto, atliktā nodokļa saistības ir 24 (80 pēc 30 % likmes). |
| Mikäli hyödykkeen kirjanpitoarvoa vastaava määrä odotetaansaatavan myymällä hyödyke välittömästi hintaan 150, laskennallinen verovelka lasketaan seuraavasti: | Ja uzņēmums paredz atgūt uzskaites vērtību, posteni tūlīt pārdodot un saņemot 150, atliktā nodokļa saistības aprēķina šādi: |
| Veronalainen väliaikainen ero | Ar nodokli apliekamā pagaidu starpība |
| Verokanta | Nodokļa likme |
| Laskennallinen verovelka | Atliktā nodokļa saistības |
| Kertyneet poistot verotuksessa | Uzkrātais nolietojums nodokļa aprēķina vajadzībām |
| Hankintamenon ylittävä myyntitulo | Ieņēmumi, kuri pārsniedz izmaksas |
| nolla | nulle |
| (Huom! Kappaleen 61A mukaan uudelleenarvostuksesta johtuva laskennallisen veron lisäys kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.) | (Piezīme: saskaņā ar 61.A punktu papildu atlikto nodokli, kas rodas pārvērtēšanas rezultātā, uzskaita citos vispārējos ienākumos). |
| Esimerkki C | piemērs |
