| Source | Target | | Lähtötiedot ovat samat kuin esimerkissä B sillä erotuksella, että jos hyödyke myydään hankintamenon ylittävään hintaan, verotuksessa tehdyt kertyneet poistot luetaan verotettavaan tuloon (verokanta 30 %) ja myyntitulo inflaatiotarkistetulla hankintamenolla 110 vähennettynä verotetaan 40 prosentin verokannalla. | Fakti ir tādi paši kā B piemērā, izņemot: ja posteņa pārdošanas cena pārsniegs tā izmaksas, uzkrāto nolietojumu nodokļa aprēķina vajadzībām iekļaus ar nodokli apliekamajos ienākumos (nodokļa likme 30 %) un pārdošanas ieņēmumus apliks ar nodokli pēc 40 % likmes pēc tam, kad būs atskaitītas pēc inflācijas koriģētās izmaksas 110. |
| Tällä perusteella verotuksellinen arvo on 70, veronalainen väliaikainen ero on 80 ja syntyy laskennallinen verovelka 24 (30 % 80:stä) samoin kuin esimerkissä B. | Pamatojoties uz iepriekš minēto, nodokļa bāze ir 70, pastāv ar nodokli apliekama pagaidu starpība 80, un atliktā nodokļa saistības ir 24(80 pēc 30 % likmes), kā B piemērā. |
| Mikäli hyödykkeen kirjanpitoarvoa vastaava määrä odotetaan saatavan myymällä hyödyke välittömästi hintaan 150, yhteisö voi vähentää verotuksessa indeksikorjatun hankintamenon 110. | Ja uzņēmums paredz atgūt uzskaites vērtību, pārdodot posteni uzreiz par 150, uzņēmums varēs atskaitīt indeksētās izmaksas 110. |
| Nettotulo 40 verotetaan 40 prosentin verokannalla. | Neto ieņēmumus 40 apliks ar nodokli pēc 40 % likmes. |
| Lisäksi kertyneet verotuksessa tehdyt poistot 30 sisällytetään verotettavaan tuloon ja verotetaan verokannalla 30 prosenttia. | Turklāt uzkrāto nolietojumu nodokļa aprēķina vajadzībām 30 iekļaus ar nodokli apliekamajos ienākumos un apliks ar nodokli pēc 30 % likmes. |
| Tällä perusteella verotuksellinen arvo on 80 (110–30), veronalainen väliaikainen ero on 70 ja syntyy laskennallinen verovelka 25 (40 % 40:stä ja 30 % 30:stä). | Pamatojoties uz iepriekš minēto, nodokļa bāze ir 80 (110 mīnus 30), pastāv ar nodokli apliekama pagaidu starpība 70, un atliktā nodokļa saistības ir 25 (40 pēc 40 % likmes plus 30 pēc 30 % likmes). |
| Mikäli verotuksellinen arvo ei käy heti selville tästä esimerkistä, kappaleessa 10 esitetystä perusperiaatteesta saattaa olla apua. | Ja nodokļa bāze nav uzreiz acīmredzama šajā piemērā, var būt lietderīgi ņemt vērā 10. punktā minēto pamatprincipu. |
| Mikäli laskennallinen verovelka tai -saaminen johtuu ei poistojen kohteena olevasta omaisuuserästä, joka on arvostettu IAS 16:n uudelleenarvostusmallin mukaisesti, laskennalliset verovelat tai -saamiset on määritettävä siten, että ne kuvastavat verovaikutuksia ei poistojen kohteena olevan omaisuuserän kirjanpitoarvoavastaavan määrän kertymisestä myymällä omaisuuserä, riippumatta siitä, millä perusteella kyseisen omaisuuserän kirjanpitoarvo on määritetty. | B Ja atliktā nodokļa saistības vai atliktā nodokļa aktīvu rada neamortizējams aktīvs, kuru novērtē, izmantojot 16. SGS noteikto pārvērtēšanas modeli, atliktā nodokļa saistību vai atliktā nodokļa aktīva pārvērtējumam jāatspoguļo nodokļu sekas, kādas radīs neamortizējama aktīva uzskaites vērtības atgūšana, to pārdodot, neatkarīgi no tā, kāda ir šāda aktīva uzskaites vērtības novērtēšanas bāze. |
| Jos verolaissa määrätään omaisuuserän myynnistä kertyvään verotettavaan määrään sovellettava verokanta, joka poikkeaa omaisuuserän käytöstä kertyvään verotettavaan määrään sovellettavasta verokannasta, käytetään silloin ensiksi mainittua verokantaa, kun määritetään ei poistojen kohteena olevaan omaisuuserään liittyvää laskennallista verovelkaa tai -saamista. | Attiecīgi, ja nodokļu tiesību aktos noteiktā nodokļa likme, ko piemēro ar nodokli apliekamajai summai, kādu iegūst, pārdodot aktīvu, atšķiras no nodokļa likmes, ko piemēro ar nodokli apliekamajai summai, kādu iegūst, lietojot aktīvu, pirmo likmi piemēro, lai novērtētu atliktā nodokļa saistības vai aktīvu, kas saistīts ar neamortizējamu aktīvu. |
| Mikäli laskennallinen verovelka tai -saaminen johtuu sijoituskiinteistöstä, joka on arvostettu IAS 40:n käyvän arvon mallin mukaisesti, on lähtökohtaisesti oletettava, että sijoituskiinteistön kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään sijoituskiinteistön myynnistä, mutta tämä oletus on kumottavissa. | C Ja atliktā nodokļa saistības vai aktīvu rada ieguldījumu īpašums, kuru novērtē, izmantojot 40. SGS noteikto patiesās vērtības modeli, pastāv atspēkojams pieņēmums, ka ieguldījumu īpašuma uzskaites vērtību atgūs, to pārdodot. |
| Näin ollen, ellei oletusta kumota, laskennalliset verovelat tai -saamiset on määritettävä siten, että ne kuvastavat verovaikutuksia sijoituskiinteistön kirjanpitoarvoa vastaavan määrän kertymisestä kokonaan sijoituskiinteistön myynnistä. | Attiecīgi, ja pieņēmumu neatspēko, atliktā nodokļa saistību vai atliktā nodokļa aktīva novērtējumam jāatspoguļo nodokļu sekas, kādas radīs visas ieguldījumu īpašuma uzskaites vērtības atgūšana, to pārdodot. |
| Tämä oletus kumotaan, jos sijoituskiinteistö on poistojen kohteena ja jos sen pitäminen perustuu liiketoimintamalliin, jonka tavoitteena on käyttää sijoituskiinteistön ilmentämä taloudellinen hyöty olennaisilta osin ajan kuluessa sijoituskiinteistön myynnistä saatavan taloudellisen hyödyn sijaan. | Šo pieņēmumu atspēko, ja ieguldījumu īpašums ir amortizējams un to tur tāda uzņēmējdarbības modeļa vajadzībām, kura mērķis ir ievērojami patērēt visus saimnieciskos labumus, kurus laikā gaitā sevī iemieso ieguldījumu īpašums, nevis to pārdot. |
| Jos oletus kumotaan, on noudatettava kappaleiden 51 ja 51A vaatimuksia. | Ja pieņēmumu atspēko, ievēro 51. punkta un 51.A punkta prasības. |
| Kappaletta 51C havainnollistava esimerkki | Piemērs, kas ilustrē 51.C punktu |
| Sijoituskiinteistön hankintameno on 100 ja käypä arvo 150. | Ieguldījumu īpašuma izmaksas ir 100 un patiesā vērtība ir 150. |
| Se arvostetaan IAS 40:n käyvän arvon mallin mukaisesti. | To novērtē, izmantojot 40. SGS doto patiesās vērtības modeli. |
| Sijoituskiinteistö koostuu maa-alueesta, jonka hankintameno on 40 ja käypä arvo 60, sekä rakennuksesta, jonka hankintameno on 60 ja käypä arvo 90. | Tajā ietverta zeme, kuras izmaksas ir 40 un patiesā vērtība ir 60, un ēka, kuras izmaksas ir 60 un patiesā vērtība ir 90. |
| Maa-alueella on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. | Zemei ir neierobežots lietderīgās lietošanas laiks. |
| Rakennuksen kertyneet poistot verotuksessa ovat 30. | Ēkas uzkrātais nolietojums nodokļu aprēķina vajadzībām ir 30. |
| Sijoituskiinteistön käyvän arvon realisoitumattomat muutokset eivät vaikuta verotettavaan tuloon. | Nerealizētās pārmaiņas ieguldījumu īpašuma patiesajā vērtībā neietekmē ar nodokli apliekamo peļņu. |
| Mikäli sijoituskiinteistö myydään hankintamenon ylittävään hintaan, verotuksessa tehtyjen 30:n suuruisten kertyneiden poistojen peruutus luetaan verotettavaan tuloon ja verotetaan tavanomaisella 30 prosentin verokannalla. | Ja ieguldījumu īpašuma pārdošanas cena pārsniedz izmaksas, apvērsto uzkrāto nolietojumu nodokļu aprēķina vajadzībām 30 ietvers ar nodokli apliekamajā peļņā un tam piemēros parasto 30 % nodokļa likmi. |
| Hankintamenon ylittävästä myyntitulosta verolaissa määrätään 25 prosentin verokanta alle kaksi vuotta hallussa olleille omaisuuserille ja 20 prosentin verokanta vähintään kaksi vuotta hallussa olleille omaisuuserille. | Attiecībā uz pārdošanas ieņēmumiem, kuri pārsniedz izmaksas, saskaņā ar nodokļu tiesību aktiem piemēro 25 % nodokļa likmi, ja aktīvi tiek turēti mazāk nekā divus gadus, un 20 % nodokļa likmi, ja aktīvi tiek turēti divus gadus vai ilgāk. |
| Sijoituskiinteistö on arvostettu IAS 40:n käyvän arvon mallin mukaisesti, joten on lähtökohtaisesti oletettava, että yhteisö tulee kerryttämään sijoituskiinteistön kirjanpitoarvoa vastaavan määrän kokonaisuudessaan myymällä kiinteistön, mutta tämä oletus on kumottavissa. | Tā kā ieguldījumu īpašumu novērtē, izmantojot 40. SGS noteikto patiesās vērtības modeli, pastāv atspēkojams pieņēmums, ka uzņēmums atgūs visu ieguldījumu īpašuma uzskaites vērtību, pārdodot ieguldījumu īpašumu. |
| Mikäli tätä oletusta ei kumota, laskennallinen vero kuvastaa verovaikutuksia kirjanpitoarvoa vastaavan määrän kertymisestä kokonaan sijoituskiinteistön myynnistä, vaikka yhteisö odottaa saavansa sijoituskiinteistöstä vuokratuottoja ennen sen myyntiä. | Ja šādu pieņēmumu neatspēko, atliktais nodoklis rāda nodokļu sekas, kādas rada uzskaites vērtības pilnīga atgūšana, pārdodot īpašumu, pat ja uzņēmums paredz nopelnīt ienākumus, īpašumu izīrējot pirms pārdošanas. |
| Mikäli maa-alue myydään, sen verotuksellinen arvo on 40 ja veronalainen väliaikainen ero on 20 (60–40). | Nodokļa bāze zemei, ja to pārdod, ir 40, un ar nodokli apliekamā pagaidu starpība ir 20 (60 – 40). |
| Mikäli rakennus myydään, sen verotuksellinen arvo on 30 (60–30) ja veronalainen väliaikainen ero on 60 (90–30). | Nodokļa bāze ēkai, ja to pārdod, ir 30 (60 – 30), un ar nodokli apliekamā pagaidu starpība ir 60 (90 – 30). |
| Tämän tuloksena sijoituskiinteistöön liittyvä veronalainen väliaikainen ero on kokonaisuudessaan 80 (20 + 60). | Tādējādi ar nodokli apliekamā kopējā pagaidu starpība saistībā ar ieguldījumu īpašumu ir 80 (20 + 60). |
| Kappaleen 47 mukaisesti verokantana käytetään sitä verokantaa, jonka odotetaan olevan voimassa sillä kaudella, jolla sijoituskiinteistö realisoidaan. | Saskaņā ar 47. punktu nodokļa likme ir likme, kuru paredz piemērot periodā, kad ieguldījumu īpašumu realizē. |
| Näin ollen tästä johtuva laskennallinen verovelka lasketaan seuraavasti, jos yhteisö odottaa myyvänsä sijoituskiinteistön pidettyään sitä hallussaan yli kaksi vuotta: | Tādējādi rezultātā iegūtās atliktā nodokļa saistības aprēķina šādi, ja uzņēmums paredz pārdot īpašumu pēc tam, kad to būs turējis vairāk nekā divus gadus: |
| Jos yhteisö odottaa myyvänsä sijoituskiinteistön pidettyään sitä hallussaan alle kaksi vuotta, edellä olevaa laskelmaa muutetaan siten, että siinä sovelletaan 20 prosentin verokannan sijasta 25 prosentin verokantaa hankintamenon ylittävään myyntituloon. | Ja uzņēmums paredz pārdot īpašumu pēc tam, kad to turējis mazāk nekā divus gadus, iepriekšminēto aprēķinu groza, lai ieņēmumiem, kuri pārsniedz izmaksas, piemērotu 25 %, nevis 20 % nodokļa likmi. |
| Jos yhteisö sen sijaan pitää rakennusta hallussaan sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on käyttää rakennuksen ilmentämä taloudellinen hyöty olennaisilta osin ajan kuluessa sen sijaan, että rakennus myytäisiin, tämä rakennusta koskeva oletus kumotaan. | Ja tomēr uzņēmums tur ēku tāda uzņēmējdarbības modeļa vajadzībam, kura mērķis ir ievērojami patērēt visus laika gaitā ēkā iemiesotos saimnieciskos labumus, nevis to pārdot, šo priekšlikumu atspēko attiecībā uz ēku. |
| Maa-alue ei ole kuitenkaan poistojen kohteena. | Tomēr zemei nav nolietojuma. |
| Siksi maa-aluetta koskevaa oletusta, joka koskee kirjanpitoarvoa vastaavan määrän kerryttämistä myymällä sijoituskiinteistö, ei kumota. | Tāpēc pieņēmums par atgūšanu, izmantojot pārdošanu, nevar tikt atspēkots attiecībā uz zemi. |
| Siitä seuraa, että laskennallinen verovelka kuvastaa verovaikutuksia, jotka aiheutuvat rakennuksen kirjanpitoarvoa vastaavan määrän kerryttämisestä rakennusta käyttämällä ja maa-alueen kirjanpitoarvoa vastaavan määrän kerryttämisestä myymällä maa-alue. | Jāsecina, ka atliktā nodokļa saistības rāda nodokļu sekas, kādas rada ēkas uzskaites vērtības atgūšana, ēku lietojot, un zemes uzskaites vērtības atgūšana, to pārdodot. |
| Mikäli rakennusta käytetään, sen verotuksellinen arvo on 30 (60–30) ja veronalainen väliaikainen ero on 60 (90–30), ja tästä syntyy laskennallinen verovelka 18 (30 % 60:stä). | Nodokļa bāze ēkai, ja to lieto, ir 30 (60 – 30), ar nodokli apliekamā pagaidu starpība ir 60 (90 – 30), un tās rada atliktā nodokļa saistības, kas ir 18 (60 pēc 30 % likmes). |
| Mikäli maa-alue myydään, sen verotuksellinen arvo on 40 ja veronalainen väliaikainen ero on 20 (60–40), ja tästä syntyy laskennallinen verovelka 4 (20 % 20:stä). | Nodokļa bāze zemei, ja to pārdod, ir 40, ar nodokli apliekamā pagaidu starpība ir 20 (60 – 40), un tās rada atliktā nodokļa saistības, kas ir 4 (20 pēc 20 % likmes). |
| Tästä seuraa, että mikäli rakennukseen liittyvä oletus, joka koskee kirjanpitoarvoa vastaavan määrän kerryttämistä myymällä rakennus, kumotaan, sijoituskiinteistöön liittyvä laskennallinen verovelka on 22 (18 + 4). | Tādējādi, ja pieņēmumu par atgūšanu, veicot pārdošanu, atspēko attiecībā uz ēku, atliktā nodokļa saistības ieguldījumu īpašumam ir 22 (18 + 4). |
| Kappaleen 51C kumottavissa olevaa oletusta sovelletaan myös, kun laskennallinen verovelka tai -saaminen aiheutuu sijoituskiinteistön arvostamisesta liiketoimintojen yhdistämisessä, mikäli yhteisö käyttää käyvän arvon mallia kyseistä sijoituskiinteistön arvostamisessa alkuperäisen kirjaamisen jälkeen. | D Atspēkojamo pieņēmumu, kas minēts 51.C punktā, piemēro arī tad, kad atliktā nodokļa saistības vai atliktā nodokļa aktīvu rada, novērtējot ieguldījumu īpašumu uzņēmējdarbības apvienošanā, ja uzņēmums, vēlāk novērtējot ieguldījumu īpašumu, izmantos patiesās vērtības modeli. |
| Kappaleet 51B–51D eivät aiheuta muutoksia vaatimuksiin, jotka koskevat tämän standardin kappaleisiin 24–33 (verotuksessa vähennyskelpoiset väliaikaiset erot) ja kappaleisiin 34–36 (käyttämättömät verotukselliset tappiot ja hyvitykset) sisältyvien periaatteiden soveltamista, kun on kyse laskennallisten verosaamisten kirjaamisesta ja arvostamisesta. | E Ar 51.B–51.D punktu netiek mainītas prasības piemērot principus, kas noteikti šī standarta 24.–33. punktā (atskaitāmās pagaidu starpības) un 34.–36. punktā (neizmantoti nodokļa zaudējumi un neizmantoti nodokļa kredīti), atzīstot un novērtējot atliktā nodokļa aktīvus. |
| 98 Kappale 52 numeroitiin uudelleen kappaleeksi 51A, kappale 10 ja kappaleen 51A jälkeiset esimerkit muutettiin. Lisäksi kappaleet 51B ja 51C sekä niiden jälkeinen esimerkki ja kappaleisiin 51D, 51E ja 99 lisättiin joulukuussa 2010 julkaistulla asiakirjalla Laskennallinen vero: Perustana olevien omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavan määrän kertyminen. | Ar 2010. gada decembrī izdoto dokumentu „Atliktais nodoklis: bāzes aktīvu atgūšana” ir mainīta 52. punkta numerācija, un tagad tas ir 51.A punkts, veikti grozījumi 10. punktā un piemēros pēc 51.A punkta, pievienots 51.B punkts, 51.C punkts un tam sekojošais piemērs, kā arī 51.D punkts, 51.E punkts un 99. punkts. |
| Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. | Uzņēmumam jāpiemēro šie grozījumi gada periodiem, kuri sākas 2012. gada 1. janvārī vai pēc šī datuma. |
| Jos yhteisö soveltaa muutoksia aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto. | Ja uzņēmums piemēro grozījumus agrāk, tam šis fakts jāatklāj. |
| SIC-21:N POISTAMINEN | PIK ATCELŠANA |
| 99 Tulkinta SIC-21: Tuloverot – uudelleen arvostettujen, ei poistojen kohteena olevien omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavan määrän kertyminen korvataan joulukuussa 2010 julkaistulla muutosasiakirjalla Laskennallinen vero: Perustana olevien omaisuuserien kirjanpitoa vastaavan määrän kertyminen. | Grozījumi, kurus izdara ar 2010. gada decembrī izdoto dokumentu „Atliktais nodoklis: bāzes aktīvu atgūšana”, aizstāj 21. PIK interpretāciju „Ienākuma nodokļi — pārvērtēto neamortizējamo aktīvu atgūšana”. |
| KANSAINVÄLINEN TILINPÄÄTÖSSTANDARDI IFRS 13 | STARPTAUTISKAIS FINANŠU PĀRSKATU STANDARTS |
| esitetään yhdessä IFRS-standardissa viitekehys käyvän arvon määrittämistä varten; ja | nosaka vienu SFPS par pamatu patiesās vērtības novērtēšanai; |
| asetetaan vaatimukset käyvän arvon määrittämistä koskevien tietojen esittämisestä tilinpäätöksessä. | nosaka, kāda informācija jāatklāj par patiesās vērtības novērtējumu. |
| Toisille varoille ja veloille ei mahdollisesti ole havainnoitavissa olevia markkinatransaktioita ja markkinatietoa. | Par citiem aktīviem un saistībām var nebūt ne novērojamu darījumu tirgū, ne pieejamas tirgus informācijas. |
| Käyvän arvon määrittämisellä on kuitenkin molemmissa tapauksissa sama tavoite – arvioida hinta, johon tavanmukainen liiketoimi omaisuuserän myymiseksi tai velan siirtämiseksi toteutuisi markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä tarkasteluhetken markkinaolosuhteiden vallitessa (ts. arvostuspäivän poistumishinta sellaisen markkinaosapuolen näkökulmasta, jolla on kyseinen omaisuuserä tai velka). | Tomēr abos gadījumos patiesās vērtības novērtēšanas mērķis ir viens un tas pats: aplēst cenu, par kādu ierindas darījums, pārdodot aktīvu vai nododot saistību, notiks starp tirgus dalībniekiem novērtēšanas datumā esošajos tirgus apstākļos (t. i., darījuma pabeigšanas cenu novērtēšanas datumā no tā tirgus dalībnieka viedokļa, kurš tur aktīvu vai ir parādā saistību). |
| 3 Silloin kun ei ole havainnoitavissa olevaa hintaa täysin samanlaiselle omaisuuserälle taivelalle, yhteisö määrittää käyvän arvon jollakin muulla arvostusmenetelmällä, jossa käytetään mahdollisimman paljon merkityksellisiä havainnoitavissa olevia syöttötietoja ja mahdollisimman vähän muita kuin havainnoitavissa olevia syöttötietoja. | Ja identiska aktīva vai saistības cena nav novērojama, uzņēmums novērtē patieso vērtību, izmantojot citu vērtēšanas paņēmienu, kurā pēc iespējas tiek palielināta svarīgu novērojamu datu izmantošana un pēc iespējas tiek samazināta nenovērojamu datu izmantošana. |
| Koska käypä arvo on markkinaperusteinen arvo, sitä määritettäessä käytetään oletuksia, joita markkinaosapuolet käyttäisivät omaisuuserän tai velan hinnoittelussa, riskiä koskevat oletukset mukaan lukien. | Tā kā patiesā vērtība ir uz tirgu balstīts novērtējums, to novērtē, izmantojot pieņēmumus, kādus tirgus dalībnieki izmantos, nosakot aktīva vai saistības cenu, tostarp pieņēmumus par risku. |
| Tästä seuraa, että yhteisön aikomuksella, joka koskee omaisuuserän pitämistä taikka velan maksamista tai muunlaista suorittamista, ei ole merkitystä käypää arvoa määritettäessä. | Tādēļ uzņēmuma nodomam turēt aktīvu vai veikt norēķinu vai kā citādi izpildīt saistību nav nozīmes, novērtējot patieso vērtību. |
| 4 Käyvän arvon määritelmä keskittyy varoihin ja velkoihin, koska ne ovat kirjanpidossa tapahtuvan arvostamisen pääasiallisia kohteita. | Patiesās vērtības definīcija koncentrēta uz aktīviem un saistībām, jo uz tiem primāri attiecas uzskaites novērtējums. |
| Lisäksi tätä IFRS-standardia on sovellettava yhteisön omiin oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin, jotka arvostetaan käypään arvoon. | Turklāt šo SFPS piemēro paša uzņēmuma kapitāla instrumentiem, kurus novērtē to patiesajā vērtībā. |
| Tätä IFRS-standardia sovelletaan, kun jossakin muussa IFRS-standardissa vaaditaan tai sallitaan käypään arvoon tapahtuva arvostaminen tai sitä koskevien tietojen esittäminen (sekä arvostaminen käypään arvoon perustuvaan arvoon, kuten käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla, tai tällaisia arvoja koskevien tietojen esittäminen), lukuun ottamatta kappaleissa 6 ja 7 tarkoitettuja tapauksia. | Šo SFPS piemēro, kad cits SFPS prasa vai ļauj novērtēt patieso vērtību vai atklāt informāciju par patiesās vērtības novērtējumu (un novērtēt, piem., patieso vērtību, no kuras atskaitītas pārdošanas izmaksas, pamatojoties uz patieso vērtību vai atklāto informāciju par tās novērtējumu), izņemot 6. un 7. punktā norādītajos gadījumos. |
| 6 Tämän IFRS-standardin mukaisia arvostamista ja tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskevia vaatimuksia ei sovelleta seuraaviin eriin: | Šajā SFPS noteiktās novērtēšanas un informācijas atklāšanas prasības neattiecas uz: |
| IFRS 2:n Osakeperusteiset maksut soveltamisalaan kuuluvat osakeperusteiset maksut; | maksājumiem ar akcijām, uz kuriem attiecas 2. SFPS „Akciju maksājumi” darbības joma; |
| IAS 17:n Vuokrasopimukset soveltamisalaan kuuluvat vuokrasopimukset; ja | nomu, uz kuru attiecas 17. SGS „Noma” darbības joma; |
| arvot, joilla on joitakin yhtäläisyyksiä käyvän arvon kanssa mutta jotka eivät ole käypiä arvoja, kuten IAS 2:n Vaihto-omaisuus mukainen nettorealisointiarvo tai IAS 36:n Omaisuuserien arvon alentuminen mukainen käyttöarvo. | novērtēšanu, kas nedaudz līdzinās patiesās vērtības novērtēšanai, bet nav patiesās vērtības novērtēšana, piem., neto pārdošanas vērtības novērtēšanu 2. SGS „Krājumi” vai lietošanas vērtības novērtēšanu 36. |
| 7 Tässä IFRS-standardissa vaadittavia tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja ei vaadita seuraavista eristä: | SGS „Aktīvu vērtības samazināšanās”. 7. Šajā SFPS noteiktā informācija nav jāatklāj par: |
