Source | Target | D139 Lisätään seuraavanlainen kappale 10B: | D139 Pievieno šādu 10B punktu: |
Toukokuussa 2011 julkaistulla asiakirjalla IFRS 13 muutettiin kappaletta 6 ja kappaleita AG1–AG3. | Atbilstīgi 2011. gada maijā izdotajam 13. SFPS tiek grozīts 6. un AG1–AG3 punkts. |
D140 Soveltamisohjeistuksen kappaleita AG1–AG3 muutetaan seuraavasti: | SFPS. D140 Sadaļā „Piemērošanas norādījumi” AG1–AG3 punktu groza šādi: |
Päätöksen kappaleen 6 mukaan etupisteille kohdistettavan vastikkeen arvostuksen on perustuttava etupisteiden käypään arvoon. | Komisijas viedokļa 6. punktā noteikts, ka atlīdzība, kas attiecināma uz bonuspunktiem, novērtējama, pamatojoties uz patieso vērtību. |
Jos ei ole olemassa täysin samanlaisille etupisteille noteerattua markkinahintaa, käypä arvo täytyy määrittää jollakin muulla arvostusmenetelmällä. | Ja identiskiem bonuspunktiem nav kotētas tirgus cenas, patieso vērtību novērtē, izmantojot citu vērtēšanas paņēmienu. |
Yhteisö voi määrittää etupisteiden käyvän arvon niiden etujen käyvän arvon perusteella, joihin etupisteet voitaisiin vaihtaa. | Uzņēmums drīkst novērtēt bonuspunktu patieso vērtību, pamatojoties uz to piešķīrumu patieso vērtību, par kuru tos varētu izpirkt. |
Etupisteiden käyvässä arvossa otetaan huomioon soveltuvin osin: | Attiecībā uz piešķirto bonuspunktu patieso vērtību attiecīgi ņem vērā: |
niiden alennusten ja kannustimien määrä, joita muutoin tarjottaisiin asiakkaille, jotka eivät ole ansainneet etupisteitä alkuperäisestä myynnistä; | atlaižu vai procentu summu, ko pretējā gadījumā piedāvās klientiem, kas nav ieguvuši bonuspunktus no sākotnējās pārdošanas; |
se osa etupisteistä, jota asiakkaiden ei odoteta käyttävän; ja | to bonuspunktu proporcionālo attiecību, kurus saskaņā ar prognozēm klienti neizpirks; |
riski velvoitteen laiminlyönnistä. | pienākuma nepildīšanas risku. |
Jos asiakkaat voivat valita erilaisten etujen välillä, etupisteiden käypä arvo kuvastaa saatavissa olevien etujen käypää arvoa painotettuna sen mukaisesti miten usein kunkin edun odotetaan tulevan valituksi. | Ja klienti var izvēlēties dažāda veida atlīdzības, bonuspunktu patiesā vērtība atspoguļo pieejamā atlīdzību klāsta patiesās vērtības, izsvērtas proporcionāli sagaidāmajam biežumam, ar kādu katra atlīdzība tiks izvēlēta. |
Joissakin olosuhteissa voidaan käyttää muita arvostusmenetelmiä. | Atsevišķās situācijās var izmantot citus vērtēšanas paņēmienus. |
Esimerkiksi jos edut antaa kolmas osapuoli ja yhteisö maksaa kolmannelle osapuolelle jokaisesta antamastaan etupisteestä, se voisi määrittää etupisteiden käyvän arvon kolmannelle osapuolelle maksamansa määrän perusteella lisäämällä siihen kohtuullisen katteen. | Piemēram, ja trešā persona nodrošina balvas un uzņēmums maksā trešajai personai par katru piešķirto bonuspunktu, tas var novērtēt bonuspunktu patieso vērtību, pamatojoties uz summu, kādu tas maksā trešai personai, pieskaitot saprātīgu peļņas procentu. |
Vaaditaan harkintaa sellaisen arvostusmenetelmän valitsemiseksi ja soveltamiseksi, joka täyttää päätöksen kappaleen 6 mukaiset vaatimukset ja on olosuhteisiin nähden tarkoituksenmukaisin. | Lai izvēlētos un piemērotu vērtēšanas paņēmienu, kas apmierina komisijas viedokļa 6. punkta prasības un ir visatbilstīgākais konkrētajā situācijā, nepieciešams vērtējums. |
Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille | Nenaudas aktīvu sadale īpašniekiem |
D141 [Ei koske vaatimuksia] | D141 [Nepiemēro attiecībā uz prasībām] |
D142 Otsikon “Viittaukset” alle lisätään viittaus IFRS 13:een Käyvän arvon määrittäminen. | D142 Pēc virsraksta „Atsauces” pievieno atsauci uz 13. SFPS „Patiesās vērtības novērtēšana”. |
D143 Muutetaan kappaletta 17 seuraavasti: | D143 Standarta 17. punktu groza šādi: |
17 Jos yhteisö tekee päätöksen muuna kuin käteisvaroina jaettavasta osingosta raportointikauden päättymisen jälkeen mutta ennen kuin tilinpäätös on hyväksytty julkistettavaksi, sen on esitettävä tilinpäätöksessä: | Ja uzņēmums paziņo par nenaudas aktīva izmaksu dividendēs pēc pārskata perioda beigām, bet pirms finanšu pārskati ir apstiprināti publiskošanai, tas atklāj šādu informāciju: |
jaettavan omaisuuserän käypä arvo raportointikauden lopussa, jos se poikkeaa kirjanpitoarvosta, sekä IFRS 13:n kappaleen 9 kohtien (b), (d), (g) ja (i) ja kappaleen 99 edellyttämät tiedot menetelmästä, jota (tai menetelmistä, joita) on käytetty kyseisen käyvän arvon määrittämiseen. | pārskata perioda beigās sadalāmā aktīva patieso vērtību, ja tā atšķiras no uzskaites vērtības, un informāciju par metodi (metodēm), kas izmantota (izmantotas) šīs patiesās vērtības novērtēšanai, kā pieprasīts 13. SFPS 93. punkta b), d), g) un i) apakšpunktā. |
D144 Lisätään seuraavanlainen kappale 20: | D144 Pievieno šādu 20. punktu: |
20 Toukokuussa 2011 julkaistulla asiakirjalla IFRS 13 muutettiin kappaletta 17. | Atbilstīgi 2011. gada maijā izdotajam 13. SFPS tiek grozīts 17. punkts. |
Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla (muutettu syyskuussa 2010) | Finanšu saistību dzēšana ar kapitāla instrumentiem (grozīts 2010. gada septembrī) |
D145 [Ei koske vaatimuksia] | D145 [Nepiemēro attiecībā uz prasībām] |
D146 Otsikon “Viittaukset” alle lisätään viittaus IFRS 13:een Käyvän arvon määrittäminen. | D146 Pēc virsraksta „Atsauces” pievieno atsauci uz 13. SFPS „Patiesās vērtības novērtēšana”. |
D147 Muutetaan kappaletta 7 seuraavasti: | D147 Standarta 7. punktu groza šādi: |
D148 Lisätään seuraavanlainen kappale 15: | D148 Pievieno šādu 15. punktu: |
15 Toukokuussa 2011 julkaistulla asiakirjalla IFRS 13 muutettiin kappaletta 7. | Atbilstīgi 2011. gada maijā izdotajam 13. SFPS tiek grozīts 7. punkts. |
TULKINTA IFRIC 20 | SFPIK 20. INTERPRETĀCIJA |
Pintamaan poistamisesta aiheutuvat menot avolouhoksen tuotantovaiheessa | Segkārtas noņemšanas izmaksas virszemes raktuvju izstrādes posmā |
VIITTAUKSET | ATSAUCES |
Taloudellisen raportoinnin käsitteellinen viitekehys | Finanšu pārskatu sagatavošanas konceptuālais pamats |
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen | SGS Finanšu pārskatu sniegšana |
IAS 2 Vaihto-omaisuus | SGS Krājumi |
IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | SGS Pamatlīdzekļi |
IAS 38 Aineettomat hyödykkeet | SGS Nemateriālie aktīvi |
TAUSTAA | KONTEKSTS |
2 Kaivoksen kehittämisvaiheessa (ennen tuotannon aloittamista) pintamaan poistamisesta aiheutuvat menot yleensä aktivoidaan osaksi kaivoksen rakentamisesta, kehittämisestä ja ylösajosta aiheutuvaa poistojen kohteena olevaa hankintamenoa. | 2 Raktuvju attīstības posmā (pirms izstrādes sākuma), segkārtas noņemšanas izmaksas parasti tiek kapitalizētas kā daļa no raktuvju izveides, attīstības un būvniecības nolietojuma izmaksām. |
Nämä aktivoidut menot kirjataan tuotannon käynnistymisen jälkeen poistoina kuluiksi systemaattisella perusteella yleensä suoriteyksikköihin perustuvaa menetelmää käyttäen. | Šo kapitalizēto izmaksu vērtību regulāri samazina jeb amortizē — parasti, pēc izstrādes sākšanas izmantojot ražošanas vienību metodi. |
3 Kaivostoimintaa harjoittava yhteisö saattaa jatkaa maapeitteen poistamista tai sille saattaa syntyä pintamaan poistamisesta aiheutuvia menoja myös kaivoksen tuotantovaiheessa. | 3 Izrakteņu ieguves uzņēmums raktuvju izstrādes posmā var turpināt noņemt segkārtu, un tam var rasties segkārtas noņemšanas izmaksas. |
4 Aines, joka tuotantovaiheessa poistetaan pintamaana, ei välttämättä ole 100-prosenttisesti jätettä. Usein se on yhdistelmä malmia ja jätettä. | 4 Izstrādes posmā noņemtie materiāli ne vienmēr 100 % gadījumā ir atkritumi; bieži vien tā ir rūdas un atkritumu kombinācija. |
Malmin ja jätteen suhde voi vaihdella epätaloudellisen alhaisesta pitoisuudesta kannattavan korkeaan pitoisuuteen. | Rūdas un atkritumu attiecība var būt no neekonomiski zemas līdz pat peļņu nesošai augstai procentuālajai attiecībai. |
Poistettaessa ainesta, jossa malmia on jätteeseen verrattuna vähän, voidaan saada jonkin verran käyttökelpoista ainesta, jota voidaan käyttää vaihto-omaisuuden tuottamiseen. | Noņemot materiālu ar zemu rūdas procentuālo daļu, var tikt iegūti daži rūpnieciski izmantojami materiāli, kas var noderēt krājuma izveidei. |
Tämän poistamistyön ansiosta voidaan myös päästä käsiksi esiintymän syvempiin tasoihin, joissa malmin suhde jätteeseen on korkeampi. | Veicot šādu noņemšanu, var tikt gūta arī piekļuve dziļākiem materiāla slāņiem, kam ir augstāka rūdas attiecība pret atkritumiem. |
Yhteisölle voi siis koitua pintamaan poistamisesta kahdenlaista hyötyä: käyttökelpoinen malmi, jota voidaan käyttää vaihto-omaisuuden tuottamiseen, ja aiempaa parempi pääsy suurempaanmäärään ainesta, jota louhitaan tulevilla kausilla. | Tādējādi uzņēmums, veicot segkārtas noņemšanas darbību, var gūt divējādu labumu: rūpnieciski izmantojamo rūdu var izmantot, lai izveidotu krājumu un lai uzlabotu piekļuvi lielākiem materiāla daudzumiem, kas tiks iegūti raktuvēs turpmākos periodos. |
5 Tämä tulkinta koskee sitä, milloin ja kuinka näitä kahta pintamaan poistamisesta koituvaa hyötyä käsitellään erikseen kirjanpidossa ja sitä, kuinka nämä hyödyt arvostetaan alun perin ja myöhemmin. | 5 Šajā interpretācijā tiek aplūkots, kad un kā atsevišķi uzskaitīt šos divus ieguvumus, kas rodas, veicot segkārtas noņemšanas darbību, un kā veikt šos ieguvumu sākotnējo un turpmāku novērtēšanu. |
6 Tämä tulkinta koskee jätteen poistamisesta johtuvia menoja, jotka syntyvät avolouhoksessa kaivoksen tuotantovaiheessa (”tuotantovaiheessa tapahtuvasta pintamaan poistamisesta aiheutuvat menot”). | 6 Šī interpretācija attiecas uz atkritumu aizvākšanas izmaksām, kas rodas izrakteņu ieguves virszemes darbībās raktuvju izstrādes posmā ("izstrādes posma segkārtas noņemšanas izmaksas"). |
KÄSITELTÄVÄT ASIAT | JAUTĀJUMI |
7 Tässä tulkinnassa käsitellään seuraavia kysymyksiä: | 7 Šajā interpretācijā aplūkoti šādi jautājumi: |
tuotantovaiheessa tapahtuvasta pintamaan poistamisesta aiheutuvien menojen merkitseminen taseeseen omaisuuseräksi; | izstrādes posma segkārtas noņemšanas izmaksu kā aktīva atzīšana; |
pintamaan poistamisesta aiheutuvan omaisuuserän alkuperäinen arvostaminen; ja | segkārtas noņemšanas darbības aktīva sākotnējā novērtēšana un |
pintamaan poistamisesta aiheutuvan omaisuuserän myöhempi arvostaminen. | segkārtas noņemšanas darbības aktīva turpmāka novērtēšana. |
PÄÄTÖS | VIENPRĀTĪBA |
Tuotantovaiheessa tapahtuvasta pintamaan poistamisesta aiheutuvien menojen merkitseminen taseeseen omaisuuseräksi | Izstrādes posma segkārtas noņemšanas izmaksu kā aktīva atzīšana |
8 Siltä osin kuin pintamaan poistamisesta koituva hyöty realisoituu tuotettavan vaihto-omaisuuden muodossa, yhteisön on käsiteltävä kyseisestä pintamaan poistamisesta aiheutuvia menoja IAS 2:een Vaihto-omaisuus sisältyvien periaatteiden mukaisesti. | 8 Ciktāl no segkārtas noņemšanas darbības gūtais labums tiek realizēts kā radītais krājums, uzņēmums uzskaita segkārtas noņemšanas darbības izmaksas saskaņā ar principiem, kas noteikti 2. SGS Krājumi. |
Siltä osin kuin hyöty toteutuu parempana pääsynä malmiin, yhteisön on merkittävä nämä menot taseeseen pitkäaikaiseksi omaisuuseräksi, jos jäljempänä kappaleessa 9 tarkoitetut ehdot täyttyvät. | Ciktāl gūtais labums ir uzlabota piekļuve rūdai, uzņēmums atzīst šīs izmaksas kā ilgtermiņa aktīvu, ja ir spēkā turpmāk 9. punktā minētie nosacījumi. |
Kyseistä pitkäaikaista omaisuuserää nimitetään tässä tulkinnassa ”pintamaan poistamisesta aiheutuvaksi omaisuuseräksi”. | Šajā interpretācijā ilgtermiņa aktīvs tiek apzīmēts kā "segkārtas noņemšanas darbības aktīvs". |
9 Yhteisön on merkittävä taseeseen pintamaan poistamisesta aiheutuva omaisuuserä jos ja vain jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: | 9 Uzņēmums atzīst segkārtas noņemšanas darbības aktīvu tikai tad, ja ir spēkā visi turpmāk minētie nosacījumi: |
on todennäköistä, että pintamaan poistamiseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty (parempi pääsy malmiesiintymään) koituu yhteisön hyväksi; | ir ticams, ka uzņēmumā ieplūdīs ar segkārtas noņemšanas darbību saistītie nākotnes saimnieciskie labumi (labāka piekļuve rūdai); |
yhteisö pystyy yksilöimään malmiesiintymän sen komponentin, johon pääsy on parantunut; ja | uzņēmums spēj identificēt rūdas komponentu, kuram ir uzlabojusies piekļuve; un |