| Source | Target | | Lisätään kappale 97L. | Pievienots 97L punkts. |
| Joulukuussa 2011 julkaistulla asiakirjalla Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen vähentäminen toisistaan (muutokset IAS 32:een) poistettiin kappale AG38 ja lisättiin kappaleet AG38A–AG38F. | Ar 2011. gada decembra publikāciju Finanšu aktīvu un finanšu saistību ieskaitīšana (grozījumi 32. SGS) svītrots AG38. punkts un pievienots AG38A—AG38F punkts. |
| Jos yhteisö soveltaa näitä muutoksia aikaisemmin, sen on annettava tästä tieto ja sen on esitettävä myös tiedot, joita vaaditaan joulukuussa 2011 julkaistussa asiakirjassa Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot — rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen vähentäminen toisistaan (muutokset IFRS 7:ään). | Ja uzņēmums piemēro šos grozījumus no agrāka datuma, tas atklāj šo faktu un veic arī 2011. gada decembra publikācijā Informācijas atklāšana un sniegšana — Finanšu aktīvu un finanšu saistību ieskaitīšana (grozījumi 7. SFPS) noteikto informācijas atklāšanu. |
| Soveltamisohjeistus | Piemērošanas norādījumi |
| Poistetaan otsikkoa ”Rahoitusvarojen ja -velkojen vähentäminen toisistaan (kappaleet 42–50)” välittömästi seuraava kappale AG38. | Tūlīt pēc virsraksta "Finanšu aktīvu un finanšu saistību ieskaitīšana (42.—50. punkts)", svītro AG38. punktu. |
| Lisätään otsikot ja kappaleet AG38A–AG38F. | Pievieno virsrakstus un AG38A—AG38F punktu. |
| Kriteeri, jonka mukaan yhteisöllä on ”tarkasteluhetkellä laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kirjattujen määrien kuittaamiseen” (kappale 42(a)) | Kritērijs, ka uzņēmums "pašreiz ir juridiski tiesīgs veikt atzīto summu ieskaitu" (42. punkta a) apakšpunkts) |
| A Kuittausoikeus voi olla tarkasteluhetkellä käytettävissä, tai se voi riippua jostakin vastaisesta tapahtumasta (oikeus voi esimerkiksi syntyä tai olla toteutettavissa vain jonkin vastaisen tapahtuman, kuten jonkin vastapuolen laiminlyönnin, maksukyvyttömyyden tai konkurssin, toteutuessa). | A Tiesības veikt ieskaitu var būt pieejamas pašreiz, vai tās var būt atkarīgas no nākotnes notikuma (piemēram, tiesības var tikt ierosinātas vai kļūt izmantojamas vienīgi kāda nākotnes notikuma gadījumā, tāda kā viena darījuma partnera saistību neizpilde, maksātnespēja vai bankrots). |
| Vaikka kuittausoikeus ei riippuisi vastaisesta tapahtumasta, se saattaa olla laillisesti toimeenpantavissa vain tavanomaisessa liiketoiminnassa taikka vain siinä tapauksessa, että yksi vastapuoli tai kaikki vastapuolet lyövät laimin velvoitteitaan, tulevat maksukyvyttömiksi tai tekevät konkurssin. | Pat ja tiesības veikt ieskaitu nav atkarīgas no nākotnes notikuma, tās var būt juridiski īstenojamas tikai viena vai visu darījuma partneru parastās uzņēmējdarbības gaitā vai saistību neizpildes gadījumā, vai maksātnespējas vai bankrota gadījumā. |
| B Jotta kappaleeseen 42(a) sisältyvä kriteeri täyttyisi, yhteisöllä täytyy olla tarkasteluhetkellä laillisesti toimeenpantavissa oleva kuittausoikeus. | B Lai izpildītu 42. punkta a) apakšpunkta kritēriju, uzņēmumam pašreiz jābūt juridiski īstenojamām tiesībām veikt ieskaitu. |
| Tämä tarkoittaa, että kuittausoikeus | Tas nozīmē, ka tiesības veikt ieskaitu: |
| ei saa riippua vastaisesta tapahtumasta; ja | nedrīkst būt atkarīgas no nākotnes notikuma un |
| sen täytyy olla laillisesti toimeenpantavissa kaikissa seuraavissa olosuhteissa, jotka koskevat yhteisöä ja kaikkia vastapuolia: | tām jābūt juridiski īstenojamām visos turpmāk minētajos apstākļos: |
| tavanomainen liiketoiminta; | parastās uzņēmējdarbības gaitā; |
| velvoitteiden laiminlyöntitapaus; ja | saistību neizpildes gadījumā un |
| C Kuittausoikeuden luonne ja laajuus, mukaan lukien mahdolliset sen toteuttamiseen liittyvät ehdot ja se, olisiko oikeus voimassa laiminlyönti-, maksukyvyttömyys- tai konkurssitapauksessa, voivat vaihdella maasta tai oikeudenkäyttöalueesta toiseen. | C Tiesību veikt ieskaitu būtība un apmērs, tostarp visi nosacījumi, kas saistīti ar tiesību izmantošanu, un tas, vai tiesības saglabātos saistību neizpildes vai maksātnespējas vai bankrota gadījumā, dažādās jurisdikcijās var atšķirties. |
| Tämän vuoksi ei voida olettaa, että kuittausoikeus on automaattisesti käytettävissä tavanomaisen liiketoiminnan ulkopuolella. | Tādējādi nevar pieņemt, ka tiesības veikt ieskaitu ir automātiski pieejamas ārpus parastās uzņēmējdarbības gaitas. |
| Esimerkiksi maan tai oikeudenkäyttöalueen konkurssi- tai maksukyvyttömyyslainsäädäntö voi joissakin olosuhteissa estää kuittausoikeuden tai rajoittaa sitä konkurssi- tai maksukyvyttömyystapauksissa. | Piemēram, jurisdikcijā spēkā esošie noteikumi par bankrotu vai maksātnespēju dažos apstākļos var aizliegt vai ierobežot tiesības veikt ieskaitu bankrota vai maksātnespējas gadījumā. |
| D Osapuolten välisiin suhteisiin sovellettavat lait (esim. sopimuksen ehdot, sopimusta koskevat lait tai osapuoliin sovellettavat laiminlyöntejä, maksukyvyttömyyttä tai konkurssia koskevat lait) on tarpeellista ottaa huomioon sen varmistamiseksi, onko kuittausoikeus toimeenpantavissa yhteisön ja kaikkien vastapuolten tavanomaisessa liiketoiminnassa, laiminlyöntitapauksessa ja maksukyvyttömyys- tai konkurssitapauksessa (kuten kappaleessa AG38B(b) tarkemmin määrätään). | D Noteikumi, ko piemēro attiecībām starp pusēm (piemēram, pusēm piemērojamie līgumu noteikumi, tiesību akti, kas reglamentē līgumus, vai tiesību akti par saistību neizpildi, maksātnespēju vai bankrotu), jāņem vērā, lai pārliecinātos, vai tiesības veikt ieskaitu ir īstenojamas uzņēmuma un visu darījuma partneru parastās uzņēmējdarbības gaitā, saistību neizpildes gadījumā un maksātnespējas vai bankrota gadījumā (kā norādīts AG38B punkta b) apakšpunktā). |
| Kriteeri, joka mukaan yhteisö ”aikoo joko toteuttaa suorituksen nettoperusteisena tai realisoida omaisuuserän ja suorittaa velan samanaikaisesti” (kappale 42(b)). | Kritērijs, ka uzņēmums "paredz norēķināties neto vai vienlaicīgi realizēt aktīvu un nokārtot saistības" (42. punkta b) apakšpunkts) |
| E Jotta yhteisö täyttäisi kappaleeseen 42(b) sisältyvän kriteerin, sillä täytyy olla aikomus joko toteuttaa suoritus nettoperusteisena tai realisoida omaisuuserä ja suorittaa velka samanaikaisesti (kappale 42(b)). | E Lai izpildītu 42. punkta b) apakšpunkta kritēriju, uzņēmumam jāparedz vai nu norēķināties neto, vai vienlaicīgi realizēt aktīvu un nokārtot saistības. |
| Vaikka yhteisöllä voi olla oikeus toteuttaa suoritus nettoperusteisena, se saattaa silti realisoida omaisuuserän ja suorittaa velan erikseen. | Lai gan uzņēmumam var būt tiesības norēķināties neto, tas var arī atsevišķi realizēt aktīvu un nokārtot saistības. |
| F Jos yhteisö pystyy suorittamaan rahamäärät sillä tavoin, että lopputulema tosiasiallisesti vastaa nettoperusteista suorittamista, yhteisö täyttää kappaleeseen 42(b) sisältyvän nettoperusteista suorittamista koskevan kriteerin. | F Ja uzņēmums var norēķināties par summām tādā veidā, ka rezultāts ir faktiski līdzvērtīgs norēķinam neto, uzņēmums izpildīs 42. punkta b) apakšpunktā noteikto kritēriju par norēķināšanos neto. |
| Tämä tapahtuu siinä ja vain siinä tapauksessa, että bruttoperusteiseen maksu- ja selvitysmekanismiin kuuluu piirteitä, jotka poistavat luotto- ja maksuvalmiusriskin tai tekevät niistä merkityksettömiä ja joiden mukaan saamiset ja velat käsitellään samassa maksu- ja selvitysprosessissa tai -syklissä. | Tas notiks tikai un vienīgi tad, ja bruto norēķinu mehānismam ir iezīmes, kas novērš kredītrisku un likviditātes risku vai kuru darbības rezultātā minētie riski ir nenozīmīgi, un ja kreditoru un debitoru parādi tiks apstrādāti vienā norēķinu procesā vai ciklā. |
| Esimerkiksi bruttoperusteinen maksu- ja selvitysjärjestelmä, jolla on kaikki seuraavat ominaisuudet, täyttäisi kappaleeseen 42(b) sisältyvät nettoperusteista suorittamista koskevat kriteerit: | Piemēram, bruto norēķinu sistēma, kurai piemīt visas turpmāk minētās iezīmes, atbilstu 42. punkta b) apakšpunktā noteiktajam kritērijam par norēķināšanos neto: |
| toisiaan vastaan kuitattavissa olevat rahoitusvarat ja rahoitusvelat annetaan käsittelyyn samana ajankohtana; | finanšu aktīvi un finanšu saistības, par ko ir tiesības veikt ieskaitu, tiek iesniegti apstrādei vienlaicīgi; |
| kun rahoitusvarat ja rahoitusvelat annetaan käsittelyyn,osapuolet ovat sitoutuneet täyttämään maksuvelvoitteensa; | ja finanšu aktīvi un finanšu saistības ir iesniegti apstrādei, puses ir apņēmušās izpildīt norēķināšanās pienākumu; |
| kyseisistä varoista ja veloista aiheutuvat rahavirrat eivät voi muuttua sen jälkeen, kun ne on annettu käsittelyyn (paitsi jos prosessi ei toimi — ks. kohta (d) jäljempänä); | nav iespējas, ka naudas plūsmas, kuras izriet no aktīviem un saistībām, varētu mainīties, ja aktīvi un saistības ir iesniegti apstrādei (izņemot gadījumus, kad veikt apstrādi nav iespējams – sk. d) apakšpunktu turpmāk); |
| varat ja velat, joiden vakuutena on arvopapereita, suoritetaan arvopaperien siirto- ja luovutusjärjestelmää tai vastaavanlaista järjestelmää käyttäen (esim. luovutus maksua vastaan) siten, että jos arvopapereiden siirtäminen ei onnistu, myöskään sen saamisen tai velan, jonka vakuutena arvopaperit ovat, käsittely ei onnistu (ja päinvastoin); | par aktīviem un saistībām, kas nodrošināti ar vērtspapīriem, norēķini tiks veikti ar vērtspapīru nodošanu vai līdzīgu sistēmu (piemēram, piegāde pret apmaksu), lai gadījumā, kad vērtspapīru nodošanu veikt nav iespējams, nebūtu arī iespējams apstrādāt saistīto kreditoru vai debitoru parādu, kas nodrošināts ar vērtspapīriem (un otrādi); |
| tapahtumat, jotka epäonnistuvat kohdassa (d) kuvatulla tavalla), laitetaan uudelleen käsiteltäviksi, kunnes suoritus on tapahtunut; | visus darījumus, kurus veikt nav iespējams (kā norādīts d) apakšpunktā), atkārtoti nodos apstrādei, līdz par tiem izdosies veikt norēķinu; |
| suoritus toteutuu saman selvitysorganisaation (esimerkiksi maksupankin, keskuspankin tai arvopaperikeskuksen) kautta; ja | norēķini notiek ar vienas un tās pašas norēķinu iestādes (piemēram, norēķinu bankas, centrālās bankas vai centrālā vērtspapīru depozitārija) starpniecību, un |
| on olemassa päivänsisäistä luottoa koskeva järjestely, joka mahdollistaa riittävän suuren luottolimiitin, niin että suoritukset voidaan käsitellä selvityspäivänä kaikkien osapuolten osalta, ja on käytännössä varmaa, että päivänsisäistä luottoa koskevaa järjestelyn ehtoja noudatetaan, jos sen käyttämistä vaaditaan. | ir ieviests vienas dienas kredītmehānisms, kas nodrošinās pietiekamas pārtēriņa summas, lai norēķinu dienā būtu iespējams apstrādāt visu pušu maksājumus, un faktiski ir skaidrs, ka gadījumā, ja vienas dienas kredītmehānisma izmantošana būs vajadzīga, attiecīgās saistības tiks izpildītas. |
| Tilinpäätöskysymysten sääntelykomitea hyväksyi kesäkuussa 2011 muutokset IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – Rahoitusvarojen siirrot. Ne vahvistettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1126/2008 muuttamisesta kansainvälisen tilinpäätösstandardin IFRS 7 osalta 22 päivänä marraskuuta 2011 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 1205/2011 [3]. | Grozījumus 7. SFPS Finanšu instrumenti: informācijas atklāšana – Finanšu aktīvu pārvedumi pieņēma ar Komisijas 2011. gada 22. novembra Regulu (ES) Nr. 1205/2011, ar kuru groza Regulu (EK) Nr. 1126/2008, ar ko pieņem noteiktus starptautiskos grāmatvedības standartus saskaņā ar Eiropas Parlamenta un Padomes Regulu (EK) Nr. 1606/2002, attiecībā uz 7. starptautisko finanšu pārskatu standartu (SFPS) [3], pēc tam, kad 2011. gada jūnijā tos apstiprināja Grāmatvedību regulējošā komiteja (ARC). |
| IFRS 7 -standardin kappaleen 13 poistaminen oli kuitenkin jäänyt vahingossa huomioimatta. | Taču 7. SFPS 13. punkta svītrošana nejauši tika izlaista. |
| Kappaleessa 13C(a) vaadittavat tiedot eivät kuitenkaan koske mitään sellaisia vakuussopimusten seurauksena kirjattuja rahamääriä, jotka eivät täytä IAS 32:n kappaleen 42 mukaisia erien toisistaan vähentämisen kriteerejä. | Savukārt 13C punkta a) apakšpunktā minētās informācijas atklāšanas prasības neattiecas uz tām summām, kas izriet no nodrošinājuma līgumiem un kas neatbilst 32. |
| Tällaiset rahamäärät on sen sijaan esitettävä kappaleen 13C(d) mukaisesti. | SGS 42. punktā noteiktajiem ieskaita kritērijiem. Šīs summas jāatklāj saskaņā ar 13C punkta d) apakšpunktu. |
| Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. | Uzņēmums piemēro šos grozījumus pārskata gadiem, kas sākas 2014. gada 1. janvārī vai pēc tā. |
| Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia takautuvasti. | Uzņēmums piemēro šos grozījumus retrospektīvi. |
| Aikaisempi soveltaminen on sallittua. | Tos drīkst piemērot arī no agrāka datuma. |
| yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä | ar ko īsteno ciešāku sadarbību attiecībā uz vienotas patentaizsardzības izveidi |
| ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 118 artiklan ensimmäisen kohdan, | ņemot vērā Līgumu par Eiropas Savienības darbību un jo īpaši tā 118. panta pirmo daļu, |
| ottavat huomioon luvan antamisesta tiiviimpään yhteistyöhön yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi 10 päivänä maaliskuuta 2011 annetun neuvoston päätöksen 2011/167/EU [1], | ņemot vērā Padomes Lēmumu 2011/167/ES (2011. gada 10. marts), ar ko atļauj ciešāku sadarbību attiecībā uz vienotas patentaizsardzības izveidi [1], |
| Sellaisten oikeudellisten edellytysten luominen, joiden avulla yritykset voivat mukauttaa tuotteidensa tuotanto- ja jakelutoiminnan yli kansallisten rajojen ja jotka tarjoavat yrityksille suuremman valinnanvapauden ja enemmän mahdollisuuksia, edistää Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdassa määrättyjen tavoitteiden saavuttamista. | Lai sasniegtu Līguma par Eiropas Savienību 3. panta 3. punktā noteiktos Savienības mērķus, ir lietderīgi izveidot tādus juridiskus nosacījumus, lai uzņēmumi varētu pielāgot produktu izstrādi un izplatīšanu pāri valstu robežām un lai uzņēmumiem pavērtu plašākas izvēles iespējas un izdevības. |
| Sisämarkkinoilla tai ainakin niiden merkittävällä osalla yhtenäinen patenttisuoja olisi oltava eräs yritysten käytettävissä oleva oikeudellinen väline. | Vienam no uzņēmumiem pieejamajiem juridiskajiem līdzekļiem vajadzētu būt vienotai patentaizsardzībai visā iekšējā tirgū vai vismaz tā nozīmīgā daļā. |
| Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 118 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan sisämarkkinoiden toteuttamisen tai toiminnan yhteydessä toteutettaviin toimenpiteisiin olisi kuuluttava yhdenmukaisen patenttisuojan luominen kaikkialla unionissa sekä unionin laajuisten keskitettyjen luvananto-, yhteensovittamis- ja valvontajärjestelmien muodostaminen. | Saskaņā ar 118. panta pirmo daļu Līgumā par Eiropas Savienības darbību (LESD), veidojot iekšējo tirgu vai nodrošinot tā darbību, viens no īstenojamiem pasākumiem ir vienotas patentaizsardzības izveide visā Savienībā un centralizētas atļauju piešķiršanas, koordinācijas un uzraudzības kārtības izveide visā Savienībā. |
| Neuvosto antoi 10 päivänä maaliskuuta 2011 päätöksen 2011/167/EU, jolla Belgialle, Bulgarialle, Tšekin tasavallalle, Tanskalle, Saksalle, Virolle, Irlannille, Kreikalle, Ranskalle, Kyprokselle, Latvialle, Liettualle, Luxemburgille, Unkarille, Maltalle, Alankomaille, Itävallalle, Puolalle, Portugalille, Romanialle, Slovenialle, Slovakialle, Suomelle, Ruotsille jaYhdistyneelle kuningaskunnalle, jäljempänä ’osallistuvat jäsenvaltiot’, annettiin lupa aloittaa toistensa kanssa tiiviimpi yhteistyö yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi. | Padome 2011. gada 10. martā pieņēma Lēmumu 2011/167/ES, ar ko atļauj ciešāku sadarbību attiecībā uz vienotas patentaizsardzības izveidi starp Beļģiju, Bulgāriju, Čehijas Republiku, Dāniju, Vāciju, Igauniju, Īriju, Grieķiju, Franciju, Kipru, Latviju, Lietuvu, Luksemburgu, Ungāriju, Maltu, Nīderlandi, Austriju, Poliju, Portugāli, Rumāniju, Slovēniju, Slovākiju, Somiju, Zviedriju un Apvienoto Karalisti (turpmāk “iesaistītās dalībvalstis”). |
| Yhtenäinen patenttisuoja edistää tieteellistä ja teknologista kehitystä sekä sisämarkkinoiden toimintaa helpottamalla patenttijärjestelmän käyttöä ja tekemällä siitä kustannuksiltaan edullisemman ja oikeudellisesti varmemman. | Vienkāršojot piekļuvi patentu sistēmai un padarot to lētāku un juridiski drošu, vienotā patentaizsardzība sekmēs zinātnes un tehnikas progresu un iekšējā tirgus darbību. |
| Se myös parantaa patenttisuojaa tasoa antamalla mahdollisuuden saada yhdenmukainen patenttisuoja osallistuvien jäsenvaltioiden alueella sekä poistaa kustannuksia ja monimutkaisia menettelyjä yrityksiltä kaikkialla unionissa. | Tāpat, nodrošinot iespēju iegūt vienotu patentaizsardzību iesaistītajās dalībvalstīs, tāuzlabos patentaizsardzības līmeni, kā arī mazinās izmaksas un sarežģītību uzņēmumiem visā Savienībā. |
| Sen olisi oltava sekä osallistuvista jäsenvaltioista että muista valtioista peräisin olevien eurooppapatentin haltijoiden käytettävissä näiden kansallisuudesta ja asuin- tai sijoittautumispaikasta riippumatta. | Tai vajadzētu būt pieejamai gan iesaistīto dalībvalstu, gan citu valstu Eiropas patenta īpašniekiem neatkarīgi no to valstspiederības, dzīvesvietas valsts vai valsts, kurā tie veic uzņēmējdarbību. |
| Eurooppapatenttien myöntämisestä 5 päivänä lokakuuta 1973 tehdyllä yleissopimuksella, sellaisena kuin se on tarkistettuna 17 päivänä joulukuuta 1991 ja 29 päivänä marraskuuta 2000, jäljempänä ’Euroopan patenttisopimus’, perustettiin Euroopan patenttijärjestö (European Patent Organisation) ja annettiin sen tehtäväksi eurooppapatenttien myöntäminen. | Ar 1973. gada 5. oktobra Konvenciju par Eiropas patentu piešķiršanu, kas grozīta 1991. gada 17. decembrī un 2000. gada 29. novembrī (turpmāk “EPK”), ir izveidota Eiropas Patentu organizācija un tai uzticēts uzdevums piešķirt Eiropas patentus. |
| Tätä tehtävää hoitaa Euroopan patenttivirasto (European Patent Office). | Šo uzdevumu veic Eiropas Patentu iestāde (turpmāk “EPI”). |
| Euroopan patenttiviraston myöntämällä eurooppapatentilla olisi patentinhaltijan pyynnöstä oltava tämän asetuksen nojalla yhtenäinen vaikutus osallistuvissa jäsenvaltioissa. | Pēc patenta īpašnieka pieprasījuma EPI piešķirtam Eiropas patentam saskaņā ar šo regulu vajadzētu noteikt vienotu spēku iesaistītajās dalībvalstīs. |
| Tällaisesta patentista käytetään jäljempänä nimitystä ’vaikutukseltaan yhtenäinen eurooppapatentti’. | Šādu patentu turpmāk dēvē par “vienota spēka Eiropas patentu”. |
| Euroopan patenttisopimuksen IX osan mukaan Euroopan patenttisopimuksen sopimusvaltioiden ryhmä voi määrätä, että näihin valtioihin myönnetyillä eurooppapatenteilla on yhtenäinen luonne. | Saskaņā ar EPK IX daļu EPK līgumslēdzēju valstu grupa var paredzēt, ka Eiropas patentam, kas piešķirts attiecībā uz minētajām valstīm, ir vienots raksturs. |
| Tämä asetus on Euroopan patenttisopimuksen 142 artiklassa tarkoitettu erillissopimus, 19 päivänä kesäkuuta 1970 tehdyn patenttiyhteistyösopimuksen, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 3 päivänä helmikuuta 2001, 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu alueellinen patenttisopimus sekä teollisoikeuden suojelemisesta tehdyn, Pariisissa 20 päivänä maaliskuuta 1883 allekirjoitetun yleissopimuksen, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 28 päivänä syyskuuta 1979, 19 artiklassa tarkoitettu erityissopimus. | Šī regula ir īpašs līgums EPK 142. panta nozīmē, reģionāls patentu līgums 1970. gada 19. jūnija Patentu kooperācijas līguma, kas pēdējo reizi grozīts 2001. gada 3. februārī, 45. panta 1. punkta nozīmē un īpaša vienošanās Parīzes konvencijas rūpnieciskā īpašuma aizsardzībai, kas parakstīta Parīzē 1883. gada 20. martā un pēdējo reizi grozīta 1979. gada 28. septembrī, 19. panta nozīmē. |
| Yhtenäinen patenttisuoja olisi toteutettava antamalla eurooppapatenteille tämän asetuksen nojalla niiden myöntämisen jälkeen ja kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden osalta yhtenäinen vaikutus. | Vienota patentaizsardzība būtu jāsasniedz, ar šo regulu nosakot vienotu spēku Eiropas patentiem pēc to piešķiršanas un nosakot to attiecībā uz visām iesaistītajām dalībvalstīm. |
| Vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin tärkeimpänä ominaisuutena olisi oltava sen yhtenäinen luonne, toisin sanoen se, että se tarjoaa yhdenmukaisen suojan ja että sen vaikutus on osallistuvissa jäsenvaltioissa sama. | Vienota spēka Eiropas patenta galvenajai iezīmei vajadzētu būt tā vienotajam raksturam, proti – vienādas aizsardzības nodrošināšana un vienāds spēks visās iesaistītajās dalībvalstīs. |
| Tämän vuoksi vaikutukseltaan yhtenäistä eurooppapatenttia olisi rajoitettava, se olisi siirrettävä, kumottava tai julistettava mitättömäksi ja sen olisi rauettava aina kaikissa osallistuvissa jäsenvaltioissa. | Līdz ar to vienota spēka Eiropas patentu varētu ierobežot, nodot citai personai vai anulēt, vai tas varētu zaudēt spēku tikai visās iesaistītajās dalībvalstīs. |
| Vaikutukseltaan yhtenäistä eurooppapatenttia koskevia käyttölupia olisi voitava myöntää kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden alueiden tai osan niistä osalta. | Vajadzētu būt iespējai attiecībā uz vienota spēka Eiropas patentu piešķirt licenci attiecībā uz visu iesaistīto dalībvalstu teritorijām vai uz to daļu. |
| Jotta voidaan varmistaa, että yhtenäisen patenttisuojan aineellinen soveltamisala on yhdenmukainen, vain niillä eurooppapatenteilla, jotka on myönnetty kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden osalta samojen patenttivaatimusten perusteella, olisi oltava yhtenäinen vaikutus. | Lai nodrošinātu, ka ar vienotu patentaizsardzību tiek piešķirts pēc būtības vienāds aizsardzības apjoms, vienots spēks būtu jānosaka tikai tiem Eiropas patentiem, kas piešķirti attiecībā uz visām iesaistītajām dalībvalstīm un kam ir tāds pats pretenziju kopums. |
