| Source | Target | | EUVL C 43, 15.2.2012, s. 14. | OV C 43, 15.2.2012., 14. lpp. |
| Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11. syyskuuta 2012 …(ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 4. lokakuuta 2012. | Eiropas Parlamenta 2012. gada 11. septembra nostāja (Oficiālajā Vēstnesī vēl nav publicēta) un Padomes 2012. gada 4. oktobra lēmums. |
| EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31. | OV L 281, 23.11.1995., 31. lpp. |
| EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1. | OV L 8, 12.1.2001., 1. lpp. |
| EYVL L 331, 15.12.2001, s. 79. | OV L 331, 15.12.2001., 79. lpp. |
| EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36. | OV L 376, 27.12.2006., 36. lpp. |
| EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37. | OV L 204, 21.7.1998., 37. lpp. |
| EUVL L 13, 16.1.2008, s. 18. | OV L 13, 16.1.2008., 18. lpp. |
| EUVL L 263, 7.10.2009, s. 32. | OV L 263, 7.10.2009., 32. lpp. |
| EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13. | OV L 55, 28.2.2011., 13. lpp. |
| EUVL C 48, 18.2.2012, s. 2. | OV C 48, 18.2.2012., 2. lpp. |
| EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1. | OV L 18, 21.1.1997., 1. lpp. |
| EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1. | OV L 178, 17.7.2000., 1. lpp. |
| EUVL L 364, 9.12.2004, s. 1. | OV L 364, 9.12.2004., 1. lpp. |
| 3 ARTIKLASSA TARKOITETUT HALLINNOLLISTA YHTEISTYÖTÄ KOSKEVAT UNIONIN SÄÄDÖKSIIN SISÄLTYVÄT SÄÄNNÖKSET, JOTKA PANNAAN TÄYTÄNTÖÖN IMIN AVULLA | REGULAS 3. PANTĀ MINĒTIE NOTEIKUMI PAR ADMINISTRATĪVO SADARBĪBU SAVIENĪBAS TIESĪBU AKTOS, KURUS ĪSTENO, IZMANTOJOT IMI |
| Palveluista sisämarkkinoilla 12 päivänä joulukuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY [1]: VI luku, 39 artiklan 5 kohta sekä 15 artiklan 7 kohta, ellei viimeksi mainitussa artiklassa säädettyä ilmoitusta tehdä direktiivin 98/34/EY mukaisesti. | Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 2006/123/EK (2006. gada 12. decembris) par pakalpojumiem iekšējā tirgū [1]: VI nodaļa, 39. panta 5. punkts, kā arī 15. panta 7. punkts, ja vien paziņojums, kurš paredzēts pēdējā no minētajiem pantiem, nav sniegts saskaņā ar Direktīvu 98/34/EK. |
| Ammattipätevyyden tunnustamisesta 7 päivänä syyskuuta 2005 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY [2]: 8 artikla, 50 artiklan 1, 2 ja 3 kohta sekä 56 artikla. | Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 2005/36/EK (2005. gada 7. septembris) par profesionālo kvalifikāciju atzīšanu [2]: 8. pants, 50. panta 1., 2. un 3. punkts un 56. pants. |
| Potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa 9 päivänä maaliskuuta 2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/24/EU [3]: 10 artiklan 4 kohta. | Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 2011/24/ES (2011. gada 9. marts) par pacientu tiesību piemērošanu pārrobežu veselības aprūpē [3]: 10. panta 4. punkts. |
| Rajat ylittävistä ammattimaisista eurokäteisen maantiekuljetuksista euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden välillä 16 päivänä marraskuuta 2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1214/2011 [4]: 11 artiklan 2 kohta. | Eiropas Parlamenta un Padomes Regula (ES) Nr. 1214/2011 (2011. gada 16. novembris) par euro skaidras naudas profesionāliem pārrobežu autopārvadājumiem starp eurozonas dalībvalstīm [4]: 11. panta 2. punkts. |
| Periaatteista ”SOLVIT” ongelmanratkaisun käytössä – sisämarkkinoiden ongelmanratkaisuverkko – 7 päivänä joulukuuta 2001 annettu komission suositus [5]: I ja II luku. | Komisijas 2001. gada 7. decembra ieteikums par “SOLVIT – iekšējā tirgus problēmu risināšanas tīkla” izmantošanas principiem [5]: I un II nodaļa. |
| EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22. | OV L 255, 30.9.2005., 22. lpp. |
| EUVL L 88, 4.4.2011, s. 45. | OV L 88, 4.4.2011., 45. lpp. |
| EUVL L 316, 29.11.2011, s. 1. | OV L 316, 29.11.2011., 1. lpp. |
| Komission 13 päivänä huhtikuuta 2011 antamassa tiedonannossa ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti: 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi ’Yhdessä uuteen kasvuun’” korostetaan IMIn suurta merkitystä asiaan liittyvien toimijoiden, myös paikallistason toimijoiden, välisen yhteistyön lujittamisen ja sitä kautta myös sisämarkkinoiden hallinnoinnin parantamisen kannalta. | Komisijas 2011. gada 13. aprīļa paziņojumā “Vienotā tirgus akts – divpadsmit mehānismi, kā veicināt izaugsmi un vairot uzticēšanos “Kopīgiem spēkiem uz jaunu izaugsmi”” ir uzsvērts, cik liela ir IMI nozīme sadarbības stiprināšanā starp iesaistītajiem dalībniekiem, tostarp vietējā līmenī, tādējādi sekmējot vienotā tirgus labāku pārvaldību. |
| Sen vuoksi IMIlle on tarpeen luoda vakaa oikeudellinen kehys ja yhteinen säännöstö sen varmistamiseksi, että IMI toimii tehokkaasti. | Tādēļ ir jāizveido stabils tiesiskais regulējums IMI sistēmai un virkne kopīgu noteikumu, kas nodrošinātu IMI efektīvu darbību. |
| IMIn käyttö SOLVIT-verkoston tekniseksi tueksi ei saisi vaikuttaa SOLVIT-menettelyn epäviralliseen luonteeseen; kyseinen menettely perustuu komission 7 päivänä joulukuuta 2001 antaman suosituksen periaatteista ”SOLVIT” ongelmaratkaisun käytössä – sisämarkkinoiden ongelmanratkaisuverkko [5], jäljempänä ’SOLVIT-suositus’, mukaiseen jäsenvaltioiden vapaaehtoiseen sitoumukseen. | IMI izmantošanai SOLVIT tīkla tehniskajam atbalstam nevajadzētu ietekmēt SOLVIT procedūras neoficiālo būtību, kuras pamatā ir dalībvalstu brīvprātīgas saistības, ievērojot Komisijas 2001. gada 7. decembra ieteikumu par “SOLVIT – iekšējā tirgus problēmu risināšanas tīkla” izmantošanas principiem [5](“SOLVIT ieteikums”). |
| Jotta voidaan jatkaa SOLVIT-verkoston toimintaa nykyisten työjärjestelyjen pohjalta, yksi tai useampia kansallisen IMI-koordinaattorin tehtävistä voidaan antaa SOLVIT-keskuksille niiden vastuualueen puitteissa, jolloin ne voivat toimia kansallisesta IMI-koordinaattorista riippumatta. | Lai turpinātu SOLVIT tīkla darbību, pamatojoties uz pastāvošajiem darbības mehānismiem, vienu vai vairākus IMI valsts koordinatora uzdevumus attiecībā uz SOLVIT centru darbu var piešķirt pašiem centriem, lai tie varētu darboties neatkarīgi no IMI valsts koordinatora. |
| Kaikkia tämän asetuksen mukaisia takeita olisi sovellettava SOLVIT-menettelyjen yhteydessä tapahtuvaan henkilötietojen ja luottamuksellisten tietojen käsittelyyn riippumatta SOLVIT-suosituksen ei-sitovasta luonteesta. | Personas datu un konfidenciālas informācijas apstrādē SOLVIT procedūrās būtu jānodrošina visas šajā regulā izklāstītās garantijas, neskarot SOLVIT ieteikuma nesaistošo būtību. |
| eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta | par Eiropas standartizāciju, ar ko groza Padomes Direktīvas 89/686/EEK un 93/15/EEK un Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvas 94/9/EK, 94/25/EK, 95/16/EK, 97/23/EK, 98/34/EK, 2004/22/EK, 2007/23/EK, 2009/23/EK un 2009/105/EK, un ar ko atceļ Padomes Lēmumu 87/95/EEK un Eiropas Parlamenta un Padomes Lēmumu Nr. 1673/2006/EK |
| Standardoinnin päätavoitteena on sellaisten vapaaehtoisten teknisten eritelmien tai laatuvaatimusten määritteleminen, joita voidaan noudattaa nykyisissä tai tulevissa tuotteissa, tuotantoprosesseissa tai palveluissa. | Standartizācijas galvenais mērķis ir noteikt brīvprātīgas tehniskās vai kvalitātes specifikācijas, kurām var atbilst pašreizējie vai turpmākie ražojumi, ražošanas procesi vai pakalpojumi. |
| Monia erilaisia tekijöitä voidaan standardoida, esimerkiksi voidaan laatia tietyn tuotteen laatua tai eri kokoja koskevia standardeja taikka laatia teknisiä eritelmiä tuote- tai palvelumarkkinoilla, joilla yhteensopivuus ja yhteentoimivuus muiden tuotteiden tai järjestelmien kanssa on olennaista. | Standartizācija var aptvert dažādus jautājumus, piemēram, konkrētu ražojumu dažādu kategoriju vai izmēru standartizāciju vai tehniskās specifikācijas ražojumu vai pakalpojumu tirgos, kur būtiska nozīme ir saderībai un sadarbspējai ar citiem ražojumiem vai sistēmām. |
| Eurooppalainen standardointi auttaa myös parantamaan yritysten kilpailukykyä helpottamalla erityisesti tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta, verkkojen yhteentoimivuutta, viestintävälineiden käyttöä, teknologista kehittämistä ja innovaatiotoimintaa. | Eiropas standartizācija arī palīdz uzlabot uzņēmumu konkurētspēju, jo īpaši veicinot preču un pakalpojumu brīvu apriti, tīklu sadarbspēju, komunikācijas līdzekļus, tehnoloģiju izstrādi un inovāciju. |
| Eurooppalainen standardointi vahvistaa Euroopan teollisuuden kilpailukykyä maailmanlaajuisesti erityisesti, jos siitä päätetään koordinoidusti kansainvälisten standardointielinten eli Kansainvälisen standardoimisjärjestön (ISO), sähköalan kansainvälisen standardisointijärjestön (IEC) ja Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) kanssa. | Eiropas standartizācija nostiprina Eiropas rūpniecības konkurētspēju pasaulē, jo īpaši, ja šī standartizācija tiek izstrādāta sadarbībā ar tādām starptautiskajām standartizācijas iestādēm kā Starptautiskā Standartizācijas organizācija (ISO), Starptautiskā Elektrotehnikas komisija (IEC) un Starptautiskā Telekomunikāciju savienība (ITU). |
| Standardeilla on merkittävä myönteinen taloudellinen vaikutus, sillä ne esimerkiksi edistävät pääsyä toisten jäsenvaltioiden markkinoille sisämarkkinoilla ja kannustavat kehittämään uusia ja parempia tuotteita tai markkinoita sekä parantamaan tarjonnan edellytyksiä. | Standartiem ir ievērojama pozitīva ekonomiska ietekme, piemēram, tie sekmē ekonomisku iekļūšanu iekšējā tirgū un veicina jaunu un uzlabotu ražojumu izstrādi vai tirgu attīstību un piegādes nosacījumu pilnveidi. |
| Siten standardit yleensä lisäävät kilpailua ja supistavat tuotanto- ja myyntikustannuksia, mikä hyödyttää koko talouselämää ja erityisesti kuluttajia. | Standarti tādējādi parasti palielina konkurenci un samazina izlaides un pārdošanas izmaksas, labvēlīgi ietekmējot tautsaimniecību kopumā un it sevišķi patērētājus. |
| Standardien avulla voidaan ylläpitää ja parantaa laatua, antaa tietoja ja varmistaa yhteentoimivuus ja yhteensopivuus ja lisätä näin turvallisuutta ja arvoa kuluttajien kannalta. | Standarti var saglabāt un uzlabot kvalitāti, sniegt informāciju un nodrošināt sadarbspēju un saderību, uzlabojot drošību un dodot lielāku labumu patērētājiem. |
| Eurooppalaisten standardien vahvistamisesta vastaavat eurooppalaiset standardointiorganisaatiot, joita ovat CEN, Cenelec ja ETSI. | Eiropas standartus pieņem Eiropas standartizācijas organizācijas, proti, CEN, Cenelec un ETSI. |
| Eurooppalaiset standardit ovat erittäin tärkeitä sisämarkkinoilla esimerkiksi sen vuoksi, että yhdenmukaistettuja standardeja käytetään siihen olettamukseen perustuen, että markkinoille saataville asetettavat tuotteet ovat unionin sovellettavassa yhdenmukaistamislainsäädännössä niille vahvistettujen olennaisten vaatimusten mukaisia. | Eiropas standartiem ir ļoti svarīga nozīme iekšējā tirgū, piemēram, izmantojot saskaņotos standartus, – kā līdzeklim, kas ļauj pamatot pieņēmumu par to, ka ražojumi, kurus paredzēts darīt pieejamus tirgū, atbilst pamatprasībām, kas attiecas uz minētajiem ražojumiem un ir noteiktas attiecīgajos Savienības saskaņošanas tiesību aktos. |
| Nämä vaatimukset olisi määriteltävä täsmällisesti, jotta vältettäisiin virhetulkintoja eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden taholla. | Minētās prasības būtu jādefinē precīzi, lai novērstu, ka Eiropas standartizācijas organizācijas tās interpretē pārprasti. |
| Standardoinnista on tullut yhä merkittävämpää kansainvälisessä kaupassa ja markkinoiden avaamisessa. | Standartizācija aizvien vairāk ietekmē starptautisko tirdzniecību un tirgu atvēršanu. |
| Unionin olisi pyrittävä edistämään yhteistyötä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden ja kansainvälisten standardointielinten välillä. | Savienībai būtu jācenšas veicināt sadarbību starp Eiropas standartizācijas organizācijām un starptautiskajām standartizācijas iestādēm. |
| Unionin olisi edistettävä myös kahdenvälisiä toimintamalleja kolmansien maiden kanssa, jotta voidaan koordinoida standardointitoimintaa ja edistää eurooppalaisia standardeja, esimerkiksi neuvoteltaessa sopimuksia, tai lähettämällä standardoinnin asiantuntijoita kolmansiin maihin. | Savienībai arī būtu jāsekmē divpusēja pieeja attiecībās ar trešām valstīm standartizācijas koordinēšanai un Eiropas standartu popularizēšanai, piemēram, risinot sarunas par nolīgumiem vai norīkojot standartizācijas ekspertus darbā trešās valstīs. |
| Lisäksi unionin olisi edistettävä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden ja yksityisten tahojen ja konsortioiden välistä yhteydenpitoa ja huolehdittava samalla eurooppalaisten standardointien ensisijaisuuden säilyttämisestä. | Turklāt Savienībai būtu jāsekmē saziņa starp Eiropas standartizācijas organizācijām un privātiem forumiem un konsorcijiem, vienlaikus saglabājot Eiropas standartizācijas prioritāro lomu. |
| Eurooppalaista standardointia säännellään erityisellä oikeudellisella kehyksellä, jonka muodostavat kolme eri säädöstä eli teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/34/EY [3], eurooppalaisen standardoinnin rahoituksesta 24 päivänä lokakuuta 2006 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1673/2006/EY [4]ja standardoinnista tietotekniikassa ja televiestinnässä 22 päivänä joulukuuta 1986 tehty neuvoston päätös 87/95/ETY [5]. | Uz Eiropas standartizāciju attiecas īpašs tiesiskais regulējums, kuru veido trīs tiesību akti, proti, Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīva 98/34/EK (1998. gada 22. jūnijs), kas nosaka informācijas sniegšanas kārtību tehnisko standartu un noteikumu, un Informācijas sabiedrības pakalpojumu noteikumu sfērā [3], Eiropas Parlamenta un Padomes Lēmums Nr. 1673/2006/EK (2006. gada 24. oktobris) par Eiropas standartizācijas finansēšanu [4]un Padomes Lēmums 87/95/EEK (1986. gada 22. decembris) par standartizāciju informācijas tehnoloģiju un telekomunikāciju jomā [5]. |
| Nykyinen oikeudellinen kehys ei kuitenkaan enääole eurooppalaisessa standardoinnissa viime vuosikymmeninä tapahtuneen kehityksen tasalla. | Tomēr pašreizējais tiesiskais regulējums vairs neatbilst pārmaiņām, kas pēdējās desmitgadēs ir skārušas Eiropas standartizāciju. |
| Sen vuoksi tätä oikeudellista kehystä olisi yksinkertaistettava ja mukautettava ottaen huomioon standardoinnin uudet näkökohdat ja sen myötä eurooppalaisen standardoinnin viimeisin kehitys ja tulevat haasteet. | Tāpēc pašreizējais tiesiskais regulējums būtu jāvienkāršo un jāpielāgo, lai ņemtu vērā jaunus standartizācijas aspektus un atspoguļotu šīs jaunākās pārmaiņas un turpmākos uzdevumus Eiropas standartizācijas jomā. |
| Tämä koskee etenkin lisääntynyttä palveluihin liittyvien standardien kehitystyötä ja muiden standardointituotteiden kuin virallisten standardien kehittämistä. | Tas jo īpaši attiecas uz plašāku standartu izstrādi pakalpojumiem un uz jauniem standartizācijas nodevumiem, kas nav oficiālie standarti. |
| Eurooppalaisen standardoinnin tulevaisuudesta 21 päivänä lokakuuta 2010 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa [6]ja eurooppalaisen standardointijärjestelmän tarkistamista käsittelevän asiantuntijaryhmän (Express) helmikuussa 2010 julkaisemassa selonteossa ”standardoinnista kilpailukykyistä ja innovatiivista Eurooppaa varten: visio vuodelle 2020” esitettiin useita merkittäviä strategisia suosituksia, jotka koskevat eurooppalaisen standardointijärjestelmän tarkistamista. | Eiropas Parlamenta 2010. gada 21. oktobra rezolūcijā par Eiropas standartizācijas nākotni [6]un Ekspertu paneļa 2010. gada februāra ziņojumā par Eiropas Standartizācijas sistēmas pārskatu (Express) "Standartizācija konkurētspējīgai un inovatīvai Eiropai: vīzija 2020. gadam" ir ierosināts būtisks skaits stratēģisku ieteikumu, kas attiecas uz Eiropas standartizācijas sistēmas pārskatīšanu. |
| Jotta standardit ja standardointi olisivat unionille tehokkaita politiikan välineitä, tarvitaan tehokas ja toimiva standardointijärjestelmä, joka tarjoaa joustavan ja avoimen foorumin yhteisymmärryksen rakentamiseksi kaikkien osapuolten kesken ja on taloudellisesti elinkelpoinen. | Lai garantētu standartu un standartizācijas kā Savienības politikas instrumentu efektivitāti, nepieciešama efektīva un lietderīga standartizācijas sistēma, kas nodrošina elastīgu un pārredzamu platformu konsensa veidošanai visu dalībnieku vidū un ir finansiāli dzīvotspējīga. |
| Palveluista sisämarkkinoilla 12 päivänä joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/123/EY [7]vahvistetaan yleisiä säännöksiä, joilla edistetään palveluntarjoajien sijoittautumisvapautta ja palvelujen vapaata liikkuvuutta ja taataan samalla palvelujen korkea laatu. | Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvā 2006/123/EK (2006. gada 12. decembris) par pakalpojumiem iekšējā tirgū [7]ir vispārīgi noteikumi, kas pakalpojumu sniedzējiem atvieglo uzņēmējdarbības brīvības un pakalpojumu brīvas aprites izmantošanu, vienlaikus saglabājot pakalpojumu augstu kvalitāti. |
| Siinä velvoitetaan jäsenvaltiot edistämään yhteistyössä komission kanssa sellaisten vapaaehtoisten eurooppalaisten standardien kehittämistä, joiden tavoitteena on edistää eri jäsenvaltioiden palveluntarjoajien palvelujen yhteensopivuutta, vastaanottajan tiedonsaantia ja palvelujen laatua. | Tajā dalībvalstīm noteikts pienākums sadarbībā ar Komisiju veicināt brīvprātīgu Eiropas standartu izstrādi, lai uzlabotu dažādu dalībvalstu pakalpojumu sniedzēju sniegto pakalpojumu saderību, nodrošinātu informāciju saņēmējam un pakalpojumu sniegšanas kvalitāti. |
| Direktiiviä 98/34/EY sovelletaan kuitenkin vain tuotteita koskeviin standardeihin, ja siinäei säännellä erikseen palveluja koskevia standardeja. | Taču Direktīva 98/34/EK attiecas tikai uz ražojumu standartiem, bet tieši neaptver pakalpojumu standartus. |
| Palvelujen ja tuotteiden välinen rajanveto on lisäksi menettämässä merkitystään sisämarkkinoiden toiminnassa. | Turklāt iekšējā tirgus realitātē robeža starp precēm un pakalpojumiem arvien vairāk izzūd. |
| Käytännössä ei aina pystytä tekemään selvää eroa tuotteita ja palveluja koskevien standardien välillä. | Praksē ražojumu standartus un pakalpojumu standartus ne vienmēr ir iespējams skaidri nošķirt. |
| Moniin tuotteita koskeviin standardeihin liittyy palveluelementti, ja palvelustandardit koskevat usein myös tuotteita. | Daudziem ražojumu standartiem ir pakalpojumu komponents, bet pakalpojumu standarti bieži daļēji attiecas arī uz ražojumiem. |
| Nykyistä oikeudellista kehystä on siksi tarpeen mukauttaa uusiin olosuhteisiin laajentamalla sen soveltamisalaa niin, että se käsittää myös palvelustandardit. | Tāpēc pašreizējais tiesiskais regulējums jāpielāgo šiem jaunajiem apstākļiem, attiecinot tā darbības jomu arī uz pakalpojumu standartiem. |
| Muiden standardien tavoin palvelustandardit ovat vapaaehtoisia, ja niiden olisi oltava markkinalähtöisiä, jolloin ensisijaisia ovat niiden talouden toimijoiden ja sidosryhmien tarpeet, joihin standardi suoraan tai välillisesti vaikuttaa, niissä olisi otettava huomioon yleinen etu ja niiden olisi perustuttava perusperiaatteisiin, myös yhteisymmärrykseen. | Tāpat kā citi standarti, pakalpojumu standarti ir brīvprātīgi un tiem vajadzētu būt tirgus virzītiem, dominējot uzņēmēju un tādu iesaistīto personu, kuras tieši vai netieši skar šādi standarti, vajadzībām, tajos būtu jāņem vērā sabiedrības intereses un tiem būtu jāpamatojas uz pamatprincipiem, tostarp vienprātību. |
| Niissä olisi keskityttävä ensisijaisesti palveluihin, jotka liittyvät tuotteisiin ja prosesseihin. | Standartiem būtu jāattiecas galvenokārt uz pakalpojumiem, kas saistīti ar ražojumiem un procesiem. |
| Oikeudellista kehystä, jonka mukaan komissio voi pyytää yhtä tai useampaa eurooppalaista standardointiorganisaatiota laatimaan palveluihin liittyvän eurooppalaisen standardin tai eurooppalaisen standardointituotteen, olisi sovellettava noudattaen täysin unionin ja sen jäsenvaltioiden välistä toimivallan jakoa sellaisena kuin se on määritelty perussopimuksissa. | Tiesisko regulējumu, kurš ļauj Komisijai pieprasīt vienai vai vairākām Eiropas standartizācijas organizācijām sagatavot Eiropas standartu vai Eiropas standartizācijas nodevumu attiecībā uz pakalpojumiem, būtu jāpiemēro, pilnībā ievērojot kompetenču sadalījumu starp Savienību un dalībvalstīm, kā tas noteikts Līgumos. |
| Tämä koskee erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 14, 151, 152, 153, 165, 166 ja 168 artiklaa sekä tähän sopimukseen ja Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen liitettyä pöytäkirjaa N:o 26 yleistä etua koskevista palveluista, joiden perusteella jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan kuuluu määritellä sosiaaliturva-, ammattikoulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmänsä perusperiaatteet ja edellytykset näiden järjestelmien puitteissa tarjottavien palvelujen hallinnoinnille, rahoitukselle, järjestämiselle jatoimittamiselle, mukaan lukien niihin sovellettavien vaatimusten sekä laatu- ja turvallisuusnormien määritteleminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklan 4 kohdan ja ammattipätevyyden tunnustamisesta 7 päivänä syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY [8]soveltamista. | Tas jo īpaši attiecas uz Līguma par Eiropas Savienības darbību (LESD) 14., 151., 152., 153., 165., 166. un 168. pantu un Protokolu Nr. 26 par sabiedriskiem pakalpojumiem, kas ir pievienots Līgumam par Eiropas Savienību (LES) un LESD, saskaņā ar kuru dalībvalstu ekskluzīvā kompetencē ir noteikt sava sociālā nodrošinājuma, profesionālās izglītības un veselības sistēmu pamatprincipus un pieņemt pamatnosacījumus minētajās sistēmās sniegto pakalpojumu pārvaldībai, finansēšanai, organizēšanai un nodrošināšanai, tostarp – neskarot LESD 168. panta 4. punktu un Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvu 2005/36/EK (2005. gada 7. septembris) par profesionālo kvalifikāciju atzīšanu [8]– noteikt tiem piemērojamās prasības un kvalitātes un drošības standartus. |
