Finnish to Latvian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
LihasiatNobarojamas cūkas
(Vieroitetut)Sivēni
porsaat(atšķirti)
Suositeltava annostus / kg täysrehua:Kompleksās barības ieteicamā deva uz 1 kg:
siipikarja, (vieroitetut) porsaat ja lihasiat: 500–4000 FYT;mājputni, sivēni (atšķirti) un nobarojamas cūkas: 500–4000 FYT,
emakot: 1000–4000 FYT.sivēnmātes: 1000–4000 FYT.
Käytetään rehussa, joka sisältää yli 0,23 % fytiiniin sitoutunutta fosforia.Lietošanai barībā, kurā ar fitīnu saistītā fosfora saturs ir augstāks par 0,23 %.
Käytetään vieroitetuille porsaille 35 kg:aan asti.Lietošanai atšķirtiem sivēniem, kuru svars nepārsniedz 35 kg.
lokakuuta 20222022. gada 9. oktobris
EmakotSivēnmātes
1 FYT on entsyymimäärä, joka vapauttaa 1 mikromoolin epäorgaanista fosfaattia fytaatista minuutissa reaktio-olosuhteissa, joissa fytaattipitoisuus on 5,0 mM, pH 5,5 ja lämpötila 37 °C.Viens FYT ir fermenta daudzums, kas minūtē no fosfāta fitāta atbrīvo 1 mikromolu neorganiska fosfāta, ja reakcijas nosacījumi ir šādi: 5,0 mM fitāta koncentrāts, pH ir 5,5 un temperatūra ir 37 °C.
Analyysimenetelmiä koskevia yksityiskohtaisia tietoja on saatavissa seuraavasta vertailulaboratorion osoitteesta: http://irmm.jrc.ec.europa.eu/EURLs/EURL_feed_additives/Pages/index.aspx.”Sīkāka informācija par analīzes metodēm atrodama references laboratorijas tīmekļa vietnē: http://irmm.jrc.ec.europa.eu/EURLs/EURL_feed_additives/Pages/index.aspx.”
vilja-alalla 1 päivästä tammikuuta 2013 sovellettavien tuontitullien vahvistamisestaar ko nosaka no 2013. gada 1. janvāra piemērojamo ievedmuitas nodokli labības nozarē
Tuontitullit olisi vahvistettava 1 päivästä tammikuuta 2013 alkavalle ajanjaksolle, ja niitä olisi sovellettava kunnes uusi vahvistus tulee voimaan,Laikposmam no 2013. gada 1. janvāra jānosaka ievedmuitas nodoklis, ko piemēro līdz tam laikam, kamēr stājas spēkā jauns ievedmuitas nodoklis.
Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vilja-alan tuontitullit vahvistetaan, liitteessä II lueteltujen tekijöiden perusteella, tämän asetuksen liitteessä I 1 päivästä tammikuuta 2013 alkaen.No 2013. gada 1. janvāra piemērojamais Regulas (EK) Nr. 1234/2007 136. panta 1. punktā minētais ievedmuitas nodoklis labības nozarē, pamatojoties uz II pielikumā norādītajiem datiem, ir noteikts šīs regulas I pielikumā.
Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin 1 päivästä tammikuuta 2013 sovellettavat tuontitullitRegulas (EK) Nr. 1234/2007 136. panta 1. punktā minēto produktu ievedmuitas nodoklis, ko piemēro no 2013. gada 1. janvāra
Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012,Komisijas Deleģētā regula (ES) Nr. 1268/2012
annettu 29 päivänä lokakuuta 2012,(2012. gada 29. oktobris)
unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistäpar Eiropas Parlamenta un Padomes Regulas (ES, Euratom) Nr. 966/2012 par finanšu noteikumiem, ko piemēro Savienības vispārējam budžetam, piemērošanas noteikumiem
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU; Euratom) N:o 966/2012 [1]8, 11, 13, 19, 21, 22, 23, 25, 26, 29, 30, 31, 34, 35, 38, 41, 44, 49, 53, 54, 57, 58, 59, 60, 61, 62, 63, 64, 65, 66, 68, 69, 70, 72, 73, 74, 75, 76, 77, 78, 79, 80, 81, 83, 84, 85, 86, 87, 88, 89, 90, 92, 93, 98, 99, 100, 101, 103, 104, 105, 106, 107, 108, 109, 110, 111, 112, 113, 114, 115, 116, 117, 118, 119, 121, 122, 123, 124, 125, 126, 128, 129, 130, 131, 132, 133, 134, 135, 137, 138, 139, 140, 142, 144, 145, 146, 148, 151, 154, 156, 157, 181, 183, 184, 186, 187, 188, 190, 191, 192, 195, 196, 199, 201, 203, 204, 205, 208 ja 209 artiklan,ņemot vērā Eiropas Parlamenta un Padomes 2012. gada 25. oktobra Regulu (ES, Euratom) Nr. 966/2012 par finanšu noteikumiem, ko piemēro Savienības vispārējam budžetam, un par Padomes Regulas (EK, Euratom) Nr. 1605/2002 atcelšanu [1], un jo īpaši tās 8., 11., 13., 19., 21., 22., 23., 25., 26., 29., 30., 31., 34., 35., 38., 41., 44., 49., 53., 54., 57., 58., 59., 60., 61., 62., 63., 64., 65., 66., 68., 69., 70., 72., 73., 74., 75., 76., 77., 78., 79., 80., 81., 83., 84., 85., 86., 87., 88., 89., 90., 92., 93., 98., 99., 100., 101., 103., 104., 105., 106., 107., 108., 109., 110., 111., 112., 113., 114., 115., 116., 117., 118., 119., 121., 122., 123., 124., 125., 126., 128., 129., 130., 131., 132., 133., 134., 135., 137., 138., 139., 140., 142., 144., 145., 146., 148., 151., 154., 156., 157., 181., 183., 184., 186., 187., 188., 190., 191., 192., 195., 196., 199., 201., 203., 204., 205., 208. un 209. pantu,
Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettuun neuvoston asetukseen N:o 1605/2002 [2]on tehty huomattavia muutoksia asetuksella (EU; Euratom) N:o 966/2012, jäljempänä ’varainhoitoasetus’.Padomes 2002. gada 25. jūnija Regula (EK, Euratom) Nr. 1605/2002 par Finanšu regulu, ko piemēro Eiropas Kopienu vispārējam budžetam [2], ir būtiski grozīta un aizstāta ar Regulu (ES, Euratom) Nr. 966/2012 (turpmāk “Finanšu regula”).
Sen vuoksi Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annettu komission asetus (EY, Euratom) N:o 2342/2002 [3]olisi yhdenmukaistettava varainhoitoasetuksen kanssa.Tāpēc Komisijas 2002. gada 23. decembra Regula (EK, Euratom) Nr. 2342/2002, ar ko paredz īstenošanas kārtību Padomes Regulai (EK, Euratom) Nr. 1605/2002 par Finanšu regulu, ko piemēro Eiropas Kopienu vispārējam budžetam [3], ir jāsaskaņo ar Finanšu regulu.
Selvyyden vuoksi asetus (EY, Euratom) N:o 2342/2002 on syytä korvata uudella asetuksella.Skaidrības labad jāaizstāj Regula (EK, Euratom) Nr. 2342/2002.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimuksen’, 290 artiklan mukaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävässä säädöksessä voidaan siirtää komissiolle valta antaa muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä, muita kuin sen keskeisiä osia.Līguma par Eiropas Savienības darbību (turpmāk “LESD”) 290. pantā paredzēts, ka ar leģislatīvu aktu Komisijai var deleģēt pilnvaras pieņemt neleģislatīvus aktus, tikai lai papildinātu vai grozītu dažus nebūtiskus leģislatīvu aktu elementus.
Ehdotuksen valmistelujen yhteydessä komissio on toteuttanut asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja huolehtinut siitä, että tarvittavat asiakirjat on toimitettu Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.Komisija sagatavošanas darbu laikā ir organizējusi pienācīgu apspriešanu, tostarp speciālistu līmenī, un nodrošinājusi, lai attiecīgos dokumentus vienlaicīgi, laikus un atbilstīgi nosūtītu Eiropas Parlamentam un Padomei.
Budjettiperiaatteiden ja erityisesti yhtenäisyysperiaatteen osalta ennakkomaksuista kertyviin korkotuottoihin ja niiden perimiseen sovellettavien sääntöjen yksinkertaistaminen, erityisesti luopuminen sen edellyttämisestä, että avustuksen saajat kerryttävät tällaista korkoa, merkitsee sitä, että säännökset korkotuoton perimisen laajuudesta ja edellytyksistä ovat vanhentuneet.Attiecībā uz budžeta principiem, jo īpaši vienotības principu, to noteikumu vienkāršošana, kas regulē procentu aprēķināšanu no priekšfinansējuma un šo procentu atgūšanu, un jo īpaši atceltais pienākums dotāciju saņēmējiem aprēķināt šādus procentus padara nevajadzīgus noteikumus par procentu atgūšanas apjomu un nosacījumiem.
Siltä osin kuin tätä vaatimusta sovellettaisiin edelleen yhteisöihin, joille talousarvion toteuttamistehtäviä on siirretty, näiden yhteisöjen kanssa tehtyihin valtuutussopimuksiin olisi sisällytettävä säännöt kertyneen korkotuoton yksilöinnistä, käytöstä ja kirjanpidosta.Ja šāds pienākums tomēr tiktu uzlikts vienībām, kam uzticēti budžeta izpildes pienākumi, noteikumi par aprēķināto procentu identificēšanu, izmantošanu un uzskaiti būtu jāiekļauj deleģēšanas līgumos ar šīm vienībām.
Silloin kun ennakkomaksuista kertyneet korkotuotot on maksettava unionille tällaisten sopimusten perusteella, ne olisi otettava talousarvioon käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina.Gadījumos, kad no priekšfinansējuma summām ir saņemti procenti un tie saskaņā ar minētajiem līgumiem ir maksājami Savienībai, šos procentus iemaksā budžetā kā piešķirtos ieņēmumus.
Vuotuisperiaatteen osalta olisi selkeytettävä varainhoitovuoden määrärahojen käsitettä sekä sitoumusten edellyttämiä alustavia muodollisuuksia; jos nämä muodollisuudet saadaan päätökseen 31 päivään joulukuuta mennessä, maksusitoumusmäärärahat on mahdollista siirtää seuraavalle vuodelle.Attiecībā uz gada pārskata principu ir svarīgi izskaidrot jēdzienus “gada apropriācijas” un “saistību uzņemšanās procedūras sagatavošanas posmi”, kas, ja ir pabeigti līdz 31. decembrim, var atļaut pārnest saistību apropriācijas.
Laskentayksikön periaatteen osalta olisi säädettävä tarkemmin, mitä kursseja on käytettävä kassanhallinnan ja kirjanpidon tarpeisiin toteutettaessa euron ja muiden valuuttojen välisiä muuntotoimenpiteitä.Attiecībā uz norēķinu vienības principu – jānosaka kursi, kas jāizmanto, izdarot euro pārrēķinus citās valūtās, lai pildītu prasības par naudas plūsmas pārzināšanu un pārskatiem.
Lisäksi olisi edelleen lisättävä tällaisten muuntotoimenpiteiden tuloksia koskevan kirjanpidon avoimuutta.Turklāt būtu vēl vairāk jāuzlabo pārredzamība valūtas maiņas operāciju rezultātu uzskaitē.
Euron käyttöönoton tuloksena olisi poistettava komission velvollisuus antaa jäsenvaltioille tietoja eri valuuttojen välillä tekemistään siirroista.Pēc euro ieviešanas būtu jāatceļ Komisijai noteiktais pienākums sniegt dalībvalstīm informāciju par naudas pārskaitījumiem no vienas valūtas otrā.
Yleiskatteisuusperiaatteeseen tehtävien poikkeuksien osalta olisi tärkeätä täsmentää toisaalta, miten käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja ja erityisesti tiettyihin unionin ohjelmiin osoitettuja jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden rahoitusosuuksia on käsiteltävä talousarviossa, ja toisaalta, mitä rajoituksia asetetaan menojen ja tulojen välisille vähennyksille.Attiecībā uz atkāpēm no universāluma principa būtu jāparedz budžeta rīcība ar piešķirtajiem ieņēmumiem, jo īpaši dalībvalstu vai trešo valstu iemaksām konkrētām Savienības programmām, tāpat arī būtu jāparedz ierobežojumi izdevumu un ieņēmumu saldo aprēķināšanai.
Nykykäytännön huomioon ottaen on oikeusvarmuuden vuoksi tarpeen selventää erityisesti, että käyttötarkoitukseensa sidotut tulot aiheuttavat maksusitoumus- ja maksumäärärahoja pääsääntöisesti ilman eri toimenpiteitä heti, kun toimielin on vastaanottanut tulon.Jo īpaši, ņemot vērā pašreizējo praksi un tiesiskās noteiktības nolūkiem, ir nepieciešams precizēt, ka vispārīgos gadījumos piešķirtie ieņēmumi automātiski rada saistību un maksājumu apropriācijas, tiklīdz iestāde ir saņēmusi ieņēmumus.
Lisäksi on tarpeen yksilöidä ne tapaukset, joissa käyttötarkoitukseensa sidotut tulot voidaan asettaa käyttöön jo ennen kuin toimielin on tosiasiallisesti vastaanottanut tulon.Tāpat ir nepieciešams precizēt gadījumos, kuros izņēmuma kārtā piešķirtos ieņēmumus var darīt pieejamus, pirms iestāde ir faktiski saņēmusi ieņēmumus.
Moitteettoman varainhoidon periaatteen osalta olisi täsmennettävä ohjelmien ja toimintojen ennakko-, väli- ja jälkiarviointien tavoitteet ja se, kuinka usein arviointeja on vähintään suoritettava, sekä tiedot, jotka lainsäädäntöesitykseen liitettävässä rahoitusselvityksessä on esitettävä.Attiecībā uz pareizu finanšu pārvaldību – ir jāprecizē programmu un darbību ex ante novērtējuma, starpposma novērtējuma un ex post novērtējuma mērķi, minimālais biežums šāda novērtējuma veikšanai un informācija, kas jāsniedz tiesību akta finanšu pārskatos.
Avoimuusperiaatteen osalta tietojen julkistaminen asianomaisten saajien nimistä ja näiden saamien avustusten tarkoista määristä lisää näiden varojen käyttöä koskevaa avoimuutta.Attiecībā uz pārredzamības principu – datu publicēšana par attiecīgo saņēmēju nosaukumiem un to saņemtajām, precīzām summām uzlabo līdzekļu izmantošanas pārredzamību.
Tällaisilla kansalaisten saataville annetuilla tiedoilla parannetaan näiden varojen käytön julkista valvontaa ja myötävaikutetaan julkisten varojen optimaaliseen käyttöön.Šādas informācijas nodošana pilsoņu rīcībā pastiprina sabiedrisko kontroli pār attiecīgo summu izmantošanu un veicina publisku līdzekļu optimālu izmantošanu.
Toisaalta tällaisessa julkistamisessa on noudatettava tietosuojasääntöjä, jos saajat ovat luonnollisia henkilöitä.Tajā pašā laikā, ja saņēmēji ir fiziskas personas, šādām publikācijām piemēro noteikumus par personas datu aizsardzību.
Siksi henkilötietoja olisi julkistettava ainoastaan silloin, kun se on tarpeen ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään.Tāpēc personas dati būtu jāpublicē tikai tad, ja tas ir nepieciešami un samērīgi ar sasniedzamo leģitīmo mērķi.
Tiedot unionin varojen käytöstä olisi julkaistava toimielinten internetsivustolla, ja niissä olisi mainittava ainakin saajan nimi ja sijainti sekä varojen määrä ja käyttötarkoitus.Informācija par Savienības līdzekļu izmantošanu būtu jāpublicē iestāžu tīmekļa vietnē un būtu jānorāda vismaz nosaukums, vieta, līdzekļu summa un to izmantošanas mērķis.
Tietoja julkaistaessa olisi otettava huomioon varainhoitoasetuksen 35 artiklan 3 kohdassa säädetyt perusteet, erityisesti myönnettyjen varojen tyyppi ja merkitys.Attiecībā uz minēto informāciju būtu jāņem vērā kritēriji, kas noteikti Finanšu regulas 35. panta 3. punktā, jo īpaši piešķīruma veids un nozīme.
Unionin varojen saajien nimi ja sijainti olisi julkaistava, kun on kyse palkinnoista, avustuksista tai hankintasopimuksista, jotka myönnetään julkisen tarjouskilpailun avaamisen jälkeen ja erityisesti suunnittelukilpailun, ehdotuspyynnön ja tarjouspyynnön yhteydessä, noudattaen SEUT-sopimuksessa määrättyjä periaatteita, erityisesti avoimuuden, oikeasuhteisuuden, tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita.Savienības līdzekļu saņēmēju nosaukums un vieta būtu jāpublicē saistībā ar goda, dotācijām un līgumiem, kas piešķirti pēc atklāta konkursa procedūras uzsākšanas, jo īpaši konkursu, uzaicinājumu iesniegt priekšlikumus un publiskā iepirkuma procedūru uzsākšanas, ievērojot LESD principus, un jo īpaši pārredzamības, proporcionalitātes, vienlīdzīgas attieksmes un nediskriminācijas principus.
Lisäksi julkaisemisella olisi edistettävä hylättyjen osallistujien mahdollisuuksia valvoa julkisia valintamenettelyjä.Turklāt šādai publicēšanai vajadzētu veicināt to, ka atklātās atlases procedūras spēj kontrolēt noraidītie konkursa pretendenti.
Luonnollisia henkilöitä koskevia henkilötietoja ei saisi pitää julkisina kauemmin kuin saaja käyttää hänelle myönnettyjä varoja, joten tiedot olisi poistettava kahden vuoden kuluttua.Fizisko personu datu publiskošana nedrīkstētu pārsniegt periodu, kura laikā saņēmējs izmanto līdzekļus, un tādējādi tie būtu jādzēš pēc diviem gadiem.
Samalla tavalla olisi poistettava sellaisia oikeushenkilöitä koskevat henkilötiedot, joiden virallisessa nimessä yksilöidään yksi tai useampi luonnollinen henkilö.Tas pats būtu jāpiemēro attiecībā uz personas datiem saistībā ar juridiskajām personām, kuru oficiālajā nosaukumā ir norādītas viena vai vairākas fiziskās personas.
Useimmissa tämän asetuksen kattamissa tapauksissa julkaiseminen koskee oikeushenkilöitä.Vairumā gadījumu, uz kuriem attiecas šī regula, publiskotas tiek juridiskās personas.
Silloin kun on kyse luonnollisista henkilöistä, julkaisemisessa olisi noudatettava suhteellisuusperiaatetta ottaen huomioon myönnettyjen varojen määrä ja tarve valvoa varojen käytön asianmukaisuutta.Attiecībā uz fiziskām personām datu publicēšana būtu paredzama, tikai ievērojot proporcionalitāti starp piešķirtās summas nozīmīgumu un vajadzību kontrolēt līdzekļu pareizu izmantošanu.
Luonnollisia henkilöitä koskevien tietojen julkaiseminen NUTS 2 -alueen tasolla on yhdenmukaista saajien nimien julkaisemistavoitteen kanssa, varmistaa erikokoisten jäsenvaltioiden tasapuolisen kohtelun ja kunnioittaa saajan oikeutta yksityisyyden ja erityisesti henkilötietojen suojaan.Ja ir runa par fiziskām personām, reģiona publicēšana NUTS 2 līmenī ir saskanīga ar reģiona publicēšanas mērķi, nodrošina vienlīdzīgu attieksmi pret dažāda lieluma dalībvalstīm, un vienlaikus tiek ievērotas saņēmēja tiesības uz privātumu un, jo īpaši, personas datu aizsardzību.
Apurahoja ja tukea eniten tarvitseville henkilöille maksettua muuta suoraa tukea koskevia tietoja ei pitäisi julkaista.Nevajadzētu publiskot informāciju par stipendijām un citu tiešo atbalstu, kas izmaksāts fiziskām personām, kurām tas ir ārkārtīgi nepieciešams.
Saajien tasapuolisen kohtelun periaatteen noudattamiseksi olisi huolehdittava myös luonnollisia henkilöitä koskevien tietojen julkaisemisesta sen vaatimuksen mukaisesti, että jäsenvaltioiden on tiedotettava laajasti hankinnoista, joiden arvo ylittää julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/18/EY [4]säädetyt kynnysarvot.Lai nodrošinātu, ka tiek ievērots princips par vienlīdzīgu attieksmi pret saņēmējiem, informācijas publiskošanā par fiziskām personām būtu arī jāpanāk, ka tiek ievērots dalībvalstīm noteiktais pienākums nodrošināt plašu pārredzamību līgumiem, kuru apjoms pārsniedz summu, kas noteikta Eiropas Parlamenta un Padomes 2004. gada 31. marta Direktīvā 2004/18/EK par to, kā koordinēt būvdarbu valsts līgumu, piegādes valsts līgumu un pakalpojumu valsts līgumu slēgšanas tiesību piešķiršanas procedūru [4].
Saajan nimeä ja sijaintia tai myönnettyjen varojen määrää ja käyttötarkoitusta ei pitäisi julkaista, jos tämä olisi omiaan vaarantamaan hänen henkilökohtaisen koskemattomuutensa, joka suojataan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, tai vahingoittamaan hänen oikeutettua taloudellista etuaan.Saņēmēja vārdu, atrašanās vietu, līdzekļu summu un izlietošanas nolūku nevajadzētu publicēt, ja tas apdraud saņēmēja integritāti, kā to aizsargā Eiropas Savienības Pamattiesību harta, vai arī, ja tas varētu kaitēt saņēmēja likumīgajām komerciālajām interesēm.
Talousarviomenettelyä varten tarvittava selkeys ja avoimuus olisi varmistettava budjettinimikkeistön avulla.Budžeta nomenklatūrai vajadzētu nodrošināt budžeta procesam nepieciešamo skaidrību un pārredzamību.
Olisi määriteltävä toimet, jotka saattavat johtaa eturistiriitaan.Būtu jādefinē arī darbības, kas veido interešu konfliktu.
Välillisen hallinnoinnin osalta olisi täsmennettävä puitteet toimivaltuuksien siirtämiselle ja valtuutussopimuksen sisältö.Attiecībā uz netiešo pārvaldību ir nepieciešams noteikt sistēmu šādai pilnvaru deleģēšanai un deleģēšanas nolīguma saturu.
Yhteisöjen tai henkilöiden, joille on siirretty talousarvion toteuttamistehtäviä, olisi taattava vastaavan tasoinen unionin taloudellisten etujen suoja kuin se, jota edellytetään varainhoitoasetuksessa.Jebkurai vienībai vai personai, kam ir uzticēti budžeta izpildes uzdevumi, būtu jāgarantē tāds pats aizsardzības līmenis Savienības finanšu interesēm, kas ir pielīdzināms Finanšu regulā prasītajam.
Olisi vahvistettava edellytykset, joilla komissio voi hyväksyä sen, että näiden yhteisöjen ja henkilöiden järjestelmät, säännöt ja menettelyt vastaavat komission omia, jotta voidaan varmistaa, että yhteisöt, joille tehtäviä on siirretty, hoitavat unionin varoja moitteettomasti.Lai nodrošinātu, ka pilnvarotās vienības veic Savienības līdzekļu pareizu finanšu pārvaldību, būtu jānosaka nosacījumi, ar kuriem Komisija var pieņemt, ka šo vienību vai personu sistēmas, noteikumi un procedūras ir ekvivalenti Komisijas sistēmām, noteikumiem un procedūrām.
Toimeenpanovirastot, joiden valvonta jää komissiolle, olisi tunnustettava komission valtuuttamiksi tulojen ja menojen hyväksyjiksi unionin talousarvion toteuttamisessa.Izpildaģentūras, pār kurām Komisija saglabā kontroli, Savienības budžeta izpildes nolūkiem būtu jāatzīst par šās iestādes deleģētajiem kredītrīkotājiem.
Yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa toteutettavan välillisen hallinnoinnin osalta olisi yksilöitävä järjestöt, jotka voivat osallistua tämäntyyppiseen hallinnointiin.Ja tiek īstenota netiešā pārvaldība ar starptautiskajām organizācijām, būtu jānosaka organizācijas, kuras ir tiesīgas uz šāda veida pārvaldību.
Kun talousarvion toteuttamistehtäviä siirretään julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, olisi täsmennettävä niiden nimeämisen edellytykset.Ja budžeta izpildes uzdevumi ir uzticēti publiskā sektora struktūrām vai privāttiesību struktūrām, kas veic publiska dienesta uzdevumus, būtu jāizklāsta to norīkošanas nosacījumi.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership