| Source | Target | | Komission ei tällaisella pyynnöllä pitäisi vaikuttaa oikeuteen neuvotella, tehdä ja panna täytäntöön työehtosopimuksia eikä oikeuteen ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sellaista kansallista lainsäädäntöä ja sellaisia kansallisia käytäntöjä noudattaen, jotka ovat unionin oikeuden mukaisia. | Komisijai, iesniedzot šādu pieprasījumu, nevajadzētu skart tiesības apspriest, noslēgt un izpildīt koplīgumus un veikt kolektīvas protesta akcijas saskaņā ar valsts tiesību aktiem un praksi, kas atbilst Savienības tiesību aktiem. |
| Eurooppalaisiin standardointiorganisaatioihin sovelletaan kilpailulainsäädäntöä siinä määrin kuin niiden voidaan katsoa olevan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 ja 102 artiklassa tarkoitettuja yrityksiä tai yritysten yhteenliittymiä. | Ciktāl Eiropas standartizācijas organizācijas var uzskatīt paruzņēmumiem vai uzņēmumu apvienībām LESD 101. un 102. panta nozīmē, uz tām attiecas konkurences tiesību akti. |
| Unionissa kansalliset standardointielimet hyväksyvät kansallisia standardeja, mikä voi johtaa keskenään ristiriitaisiin standardeihin ja teknisiin esteisiin sisämarkkinoilla. | Savienībā valstu standartus pieņem valstu standartizācijas iestādes, kā rezultātā standarti varētu savstarpēji konfliktēt un radīt tehniskus šķēršļus iekšējā tirgū. |
| Sisämarkkinoiden ja unionissa tapahtuvan standardointitoiminnan tehokkuuden vuoksi on sen vuoksi tarpeen vahvistaa kansallisten standardointielinten, eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden ja komission välinen säännöllinen tiedonvaihto niiden meneillään olevasta ja tulevasta standardointitoiminnasta sekä kansallisiin standardointielimiin eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden puitteissa sovellettava toimenpidekiellon periaate, jonka mukaan kansalliset standardit on poistettava käytöstä, kun julkaistaan uusi eurooppalainen standardi. | Tāpēc iekšējā tirgus labad un lai Savienībā nodrošinātu standartizācijas efektivitāti, ir jāapstiprina regulārā informācijas apmaiņa starp valstu standartizācijas iestādēm, Eiropas standartizācijas organizācijām un Komisiju par to pašreizējo un turpmāko standartizācijas darbību, kā arī jāapstiprina bezdarbības princips, kas piemērojams valstu standartizācijas iestādēm Eiropas standartizācijas organizāciju regulējumā un kas paredz valstu standartu atcelšanu pēc tam, kad ticis publicēts jauns Eiropas standarts. |
| Kansallisten standardointielinten ja eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden olisi myös noudatettava tiedonvaihtoa koskevia määräyksiä, jotka sisältyvät kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen [9]liitteeseen 3. | Valstu standartizācijas iestādēm un Eiropas standartizācijas organizācijām būtu arī jāievēro 3. pielikuma noteikumi par informācijas apmaiņu Nolīgumā par tehniskajiem šķēršļiem tirdzniecībā [9]. |
| Jäsenvaltioiden velvoitteen ilmoittaa komissiolle kansalliset standardointielimensä ei pitäisi edellyttää kansallisten erityissäännöksien hyväksymistä näiden elinten tunnustamista varten. | Dalībvalstu pienākumam paziņot Komisijai par savām valsts standartizācijas iestādēm nebūtu jāaptver pienākums pieņemt īpašus valsts tiesību aktus minēto iestāžu atzīšanai. |
| Kansallisten standardointielinten, eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden ja komission välisen säännöllisen tiedonvaihdon ei pitäisi estää kansallisia standardointielimiä noudattamasta muita velvoitteitaan ja sitoumuksiaan eikä etenkään kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen liitettä 3. | Regulārajai informācijas apmaiņai, kas notiek valstu standartizācijas iestāžu, Eiropas standartizācijas organizāciju un Komisijas starpā, nebūtu jāliedz valstu standartizācijas iestādēm pildīt citus pienākumus un saistības, jo īpaši noteikumus 3. pielikumā Nolīgumā par tehniskajiem šķēršļiem tirdzniecībā. |
| Yhteiskunnan etu- ja sidosryhmillä tarkoitetaan eurooppalaisessa standardointitoiminnassa yhteiskunnallisesti merkittäviä etuja, kuten ympäristönäkökohtia ja kuluttajien tai työntekijöiden etuja, edustavien organisaatioiden ja osapuolten toimintaa. | Sociālo interešu pārstāvība un sabiedrības iesaistītās personas Eiropas standartizācijas darbībā attiecas uz tādu organizāciju un personu darbību, kuras pārstāv plašākas sociālās nozīmes intereses, piemēram, vides, patērētāju intereses vai darba ņēmēju intereses. |
| Sen sijaan sosiaalisilla etu- ja sidosryhmillä tarkoitetaan eurooppalaisessa standardointitoiminnassa erityisesti työntekijöitä ja työntekijöiden perusoikeuksia edustavien organisaatioiden ja osapuolten, kuten ammattijärjestöjen, toimintaa. | Tomēr sociālo interešu un sociālās jomas iesaistīto personu pārstāvība Eiropas standartizācijas darbībā attiecas uz tādu organizāciju un personu darbību, kas pārstāv darbiniekus un darba ņēmēju pamattiesības, piemēram, arodbiedrības. |
| Päätöksenteon jouduttamiseksi kansallisten standardointielinten ja eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden olisi parannettava tiedonsaantia toiminnastaan edistämällä tieto- ja viestintätekniikan (ICT) käyttöä standardointijärjestelmissään, esimerkiksi ottamalla käyttöön helppokäyttöinen verkossa toimiva kuulemisjärjestely, jonka avulla kaikki sidosryhmät voivat esittää huomautuksia standardiehdotuksista, ja järjestämällä teknisten komiteoiden virtuaalikokouksia, myös verkko- ja videokonferensseina. | Lai paātrinātu lēmumu pieņemšanas procesu, valstu standartizācijas iestādēm un Eiropas standartizācijas organizācijām būtu jāatvieglo piekļuve informācijai par savu darbību, popularizējot informācijas un komunikāciju tehnoloģiju (IKT) izmantošanu to attiecīgajās standartizācijas sistēmās, piemēram, nodrošinot visām attiecīgajām iesaistītajām personām viegli izmantojamu tiešsaistes konsultāciju mehānismu, kurā var ierakstīt piezīmes par standartu projektiem, un rīkojot tehnisko komiteju virtuālas tikšanās, tostarp izmantojot tīmekļa konferences vai videokonferences. |
| Standardien avulla unionin politiikassa voidaan käsitellä sellaisia merkittäviä yhteiskunnallisia kysymyksiä kuin ilmastonmuutos, luonnonvarojen kestävä käyttö, innovointi, väestön ikääntyminen, vammaisten henkilöiden osallistumismahdollisuudet, kuluttajansuojelu, työntekijöiden turvallisuus ja työolosuhteet. | Standarti var palīdzēt Savienības politikā vispārīgi risināt tādas samilzušas sabiedrības problēmas kā klimata pārmaiņas, ilgtspējīga resursu izmantošana, inovācija, iedzīvotāju novecošana, personu ar invaliditāti integrācija, patērētāju aizsardzība un darba ņēmēju drošība un darba apstākļi. |
| Edistämällä näillä laajenevilla markkinoilla tavaroita ja teknologioita koskevien eurooppalaisten tai kansainvälisten standardien kehittämistä unioni voisi luoda yrityksilleen kilpailuetua ja helpottaa erityisesti pk-yritysten, jotka muodostavat suuren osan eurooppalaisista yrityksistä, kaupankäyntiä. | Virzoties uz precēm un tehnoloģijām attiecināmu Eiropas vai starptautisku standartu izstrādi tirgos, kas izplešas minētajās jomās, Savienība varētu radīt konkurences priekšrocības saviem uzņēmumiem un veicināt tirdzniecību, it sevišķi attiecībā uz MVU, kuri veido lielu daļu no Eiropas uzņēmumiem. |
| Standardit ovat tärkeitä työvälineitä yritysten ja etenkin pk-yritysten kilpailukyvyn kannalta, ja näiden yritysten osallistuminen standardointiprosessiin on tärkeää unionin teknologiselle kehitykselle. | Standarti ir svarīgi instrumenti uzņēmumu konkurētspējai, jo īpaši MVU, kuru dalība standartizācijas procesā ir būtiska, lai Savienībā nodrošinātu tehnoloģisko attīstību. |
| Standardointijärjestelmässä on tämän vuoksi kannustettava pk-yrityksiä osallistumaan standardointitoimintaan aktiivisesti innovatiivisilla teknologisilla ratkaisuillaan. | Tāpēc ir nepieciešams, lai standartizācijas regulējums mudinātu MVU aktīvi piedalīties un sniegt standartizācijā savus inovatīvās tehnoloģijas risinājumus. |
| On myös lisättävä pk-yritysten osallistumista kansallisella tasolla, missä ne voivat toimia tehokkaammin, koska kustannukset ovat alhaisemmat eikä kieliesteitä esiinny. | Tas nozīmē arī to dalības uzlabošanu valsts līmenī, kurā tie var būt efektīvāki, jo ir zemākas izmaksas un nepastāv valodas barjeras. |
| Näin ollen tällä asetuksella olisi parannettava pk-yritysten edustusta ja osallistumista sekä kansallisissa että eurooppalaisissa teknisissä komiteoissa ja lisättävä niiden tietoisuutta standardeista ja helpotettava niiden mahdollisuuksia käyttää standardeja tehokkaasti. | Tāpēc šai regulai būtu jāuzlabo MVU pārstāvību un dalību gan valstu, gan Eiropas tehniskajās komitejās un būtu jāsekmē to efektīvu piekļuvi standartiem un informētību par tiem. |
| Eurooppalaiset standardit ovat keskeisiä pk-yritysten kilpailukyvylle, mutta pk-yrityksillä ei joissakin tapauksissa ole riittävää edustusta eurooppalaisessa standardointitoiminnassa. | Eiropas standarti ir ļoti svarīgi MVU konkurētspējas nodrošināšanai, kuri dažkārt tomēr ir nepietiekami pārstāvēti Eiropas standartizācijas darbībās. |
| Tällä asetuksella olisi sen vuoksi edistettävä ja helpotettava pk-yritysten asianmukaista edustusta eurooppalaisessa standardoinnissa ja osallistumista siihen sellaisen elimen välityksellä, joka pitää tosiasiallisesti yhteyttä pk-yrityksiin ja pk-yrityksiä edustaviin kansallisen tason järjestöihin ja edustaa niitä asianmukaisesti. | Tādējādi ar šo regulu būtu jāatvieglina un jāveicina, ka Eiropas standartizācijas procesā MVU pienācīgu pārstāvību un dalību nodrošina struktūra, kura efektīvi sadarbojas ar MVU un organizācijām, kas pārstāv MVU valsts līmenī, un kas pienācīgi pārstāv MVU un organizācijas, kas pārstāv MVU valsts līmenī. |
| Standardit voivat vaikuttaa laajasti yhteiskuntaan, etenkin kansalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin, verkostojen toimivuuteen, ympäristöön, työntekijöiden turvallisuuteen ja työolosuhteisiin, esteettömyyteen ja muihin yhteiskuntapolitiikan osa-alueisiin. | Standarti var plaši ietekmēt sabiedrību, jo īpaši iedzīvotāju drošību un labklājību, tīklu efektivitāti, vidi, darba ņēmēju drošību un darba apstākļus, pieejamību un citas sabiedriskās politikas jomas. |
| Sen vuoksi on huolehdittava, että yhteiskunnan sidosryhmien roolia ja panosta standardien kehittämisessä vahvistetaan tukemalla aiempaa voimakkaammin kuluttajia, sekä ympäristönäkökohtia ja sosiaalisia etuja ajavia organisaatioita. | Tāpēc ir jānodrošina sabiedrības iesaistīto personu lomas un ieguldījuma nostiprināšana standartu izstrādē, pastiprināti atbalstot organizācijas, kas pārstāv patērētājus un vides un sabiedrības intereses. |
| Eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden velvoite edistää ja helpottaa kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien edustusta ja tosiasiallista osallistumista ei edellytä, että näille sidosryhmille annetaan äänioikeus, jos tällaisesta äänioikeudesta ei määrätä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden sisäisissä säännöissä. | No Eiropas standartizācijas organizāciju pienākuma veicināt un sekmēt visu attiecīgo iesaistīto personu pārstāvību un to efektīvu dalību neizriet nekādas šo iesaistīto personu balsošanas tiesības, izņemot, ja šādas balsošanas tiesības ir paredzētas Eiropas standartizācijas organizāciju iekšējā reglamentā. |
| Eurooppalaisessa standardointijärjestelmässä olisi myös otettava täysimääräisesti huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista [10]. | Eiropas standartizācijas sistēmā arī būtu pilnībā jāņem vērā Apvienoto Nāciju Organizācijas Konvencija par personu ar invaliditāti tiesībām [10]. |
| Siksi on tärkeää, että kuluttajien etuja ajavat organisaatiot edustavat riittävästi myös vammaisten henkilöiden etuja ja sisällyttävät nämä edut toimintaansa. | Tāpēc ir svarīgi, lai organizācijas, kas pārstāv patērētāju intereses, pietiekami pārstāvētu un iekļautu personu ar invaliditāti intereses. |
| Lisäksi vammaisten henkilöiden osallistumista standardointiprosessiin olisi edistettävä kaikin mahdollisin tavoin. | Turklāt ar visiem iespējamiem līdzekļiem būtu jāatvieglo personu ar invaliditāti dalība standartizācijas procesā. |
| Koska standardointi on merkittävä tapa tukea unionin lainsäädäntöä ja politiikkoja ja jotta vältetään yhdenmukaistettuihin standardeihin jälkikäteen esitettävät vastalauseet ja muutokset, on tärkeää, että viranomaiset osallistuvat standardien kehittämiseen kaikissa vaiheissa, joissa niiden osallistuminen on mahdollista, ja erityisesti unionin tuotteita koskevan yhdenmukaistamislainsäädännön piiriin kuuluvilla aloilla. | Tā kā standartizācijai ir liela nozīme kā instrumentam, kam jāatbalsta Savienības tiesību akti un politikas virzieni, un lai novērstu iebildumus pret saskaņotajiem standartiem un izmaiņām tajos, kad tie jau pieņemti, ir svarīgi, lai publiskā sektora iestādes piedalītos standartizācijā visos minēto standartu izstrādes posmos, kur tās varētu tikt iesaistītas, un jo īpaši jomās, uz ko attiecas Savienības saskaņošanas tiesību akti par ražojumiem. |
| Standardeissa olisi otettava huomioon ympäristövaikutukset tuotteiden ja palvelujen koko elinkaarella. | Standartos vajadzētu ņemt vērā ietekmi uz vidi ražojumu un pakalpojumu dzīves cikla laikā. |
| Komission yhteinen tutkimuskeskus on kehittänyt merkittäviä ja yleisesti saatavia välineitä, joilla näitä vaikutuksia voidaan arvioida koko elinkaaren ajalla. | Komisijas Kopīgais pētniecības centrs (KPC) ir izstrādājis svarīgus sabiedrībai pieejamus instrumentus šādas ietekmes novērtēšanai dzīves cikla laikā. |
| Siksi tällä asetuksella olisi varmistettava, että Yhteisellä tutkimuskeskuksella (JRC) on mahdollisuus osallistua aktiivisesti eurooppalaiseen standardointijärjestelmään. | Tādēļ ar šo regulu būtu jānodrošina, ka KPC var aktīvi iesaistīties Eiropas standartizācijas sistēmā. |
| Komission ja eurooppalaisen standardointijärjestelmän välisen yhteistyön toimivuus edellyttää, että tulevat standardien laatimista koskevat pyynnöt suunnitellaan huolellisesti. | Komisijas un Eiropas standartizācijas sistēmas sadarbības dzīvotspēja ir atkarīga no tā, vai standartu izstrādes turpmākie pieprasījumi tiks rūpīgi plānoti. |
| Suunnittelua voitaisiin parantaa etenkin eri intressitahojen, kuten kansallisten markkinavalvontaviranomaisten, panoksen avulla, ottamalla käyttöön järjestelyjä näkemysten keräämiseksi ja helpottamalla tiedonvaihtoa kaikkien intressitahojen kesken. | Plānošanu varētu uzlabot jo īpaši tad, ja savu ieguldījumu sniegtu ieinteresētās personas, tostarp valsts tirgus uzraudzības iestādes, ieviešot mehānismus atzinumu apkopošanai un vienkāršākai informācijas apmaiņai starp visām ieinteresētajām personām. |
| Koska direktiivissä 98/34/EY annetaan jo nyt mahdollisuus esittää eurooppalaisille standardointiorganisaatioille eurooppalaisten standardien kehittämistä koskevia pyyntöjä, on aiheellista parantaa suunnittelua ja lisätä sen avoimuutta vuotuisessa työohjelmassa, jossa olisi esitettävä yhteenveto kaikista niistä standardien laatimista koskevista pyynnöistä, jotka komissio aikoo esittää eurooppalaisille standardointiorganisaatioille. | Direktīvā 98/34/EK jau ir paredzēta iespēja pieprasīt, lai Eiropas standartizācijas organizācijas izstrādā Eiropas standartus, tāpēc ir lietderīgi ieviest labāku un pārredzamāku plānošanu saskaņā ar daudzgadu darba programmu, kurā būtu jāiekļauj pārskats par visiem standartu izstrādes pieprasījumiem, ko Komisija gatavojas iesniegt Eiropas standartizācijas organizācijām. |
| On tarpeen varmistaa, että eurooppalaiset standardointiorganisaatiot ja eurooppalaiset sidosryhmien organisaatiot, jotka saavat unionin rahoitusta tämän asetuksen mukaisesti, tekevät tiivistä yhteistyötä komission kanssa laadittaessa unionin vuotuista standardointia koskevaa työohjelmaa ja valmisteltaessa standardeja koskevia pyyntöjä, jotta voidaan tarkastella ehdotusten merkitystä markkinoiden kannalta ja lainsäätäjän asettamia toimintapoliittisia tavoitteita ja jotta eurooppalaiset standardointiorganisaatiot voivat reagoida nopeammin standardointipyyntöihin. | Ir jānodrošina augsts sadarbības līmenis starp Eiropas standartizācijas organizācijām un Eiropas iesaistītajām organizācijām, kuras saņem Savienības finansējumu saskaņā ar šo regulu, un Komisiju, nosakot tās ikgadējo Savienības darba programmu standartizācijai un sagatavojot standartu pieprasījumus, lai analizētu ierosinātā priekšmeta saistību ar tirgu un likumdevēja izvirzītos politiskos mērķus, un lai Eiropas standartizācijas organizācijas varētu ātrāk reaģēt uz pieprasīto standartizācijas darbību. |
| Ennen kuin eurooppalaisia standardeja tai eurooppalaisia standardointituotteita koskevat pyynnöt tai yhdenmukaistettuja standardeja koskevat vastalauseet annetaan tällä asetuksella perustetun komitean käsiteltäväksi, komission olisi kuultava jäsenvaltioiden asiantuntijoita, esimerkiksi unionin lainsäädännöllä perustettujen komiteoiden välityksellä tai, jos tällaisia komiteoita ei ole, kuulemalla alakohtaisia asiantuntijoita muulla tavoin. | Pirms komitejai, kas izveidota ar šo regulu, iesniedz jautājumu attiecībā uz Eiropas standartu pieprasījumiem vai Eiropas standartizācijas nodevumiem, vai iebildumiem pret saskaņotu standartu, Komisijai būtu jāapspriežas ar dalībvalstu ekspertiem, piemēram, iesaistot komitejas, kas izveidotas ar atbilstīgajiem Savienības tiesību aktiem, vai cita veida apspriedēs ar nozaru ekspertiem, ja nav šādu komiteju. |
| Useissa direktiiveissä, joilla yhdenmukaistetaan tuotteiden kaupan pitämiseen sovellettavia edellytyksiä, säädetään, että komissio voi pyytää eurooppalaisia standardointiorganisaatioita laatimaan yhdenmukaistettuja standardeja, joiden perusteella voidaan olettaa tuotteen olevan sovellettavien olennaisten vaatimusten mukainen. | Vairākās direktīvās, ar kurām saskaņo ražojumu tirdzniecības nosacījumus, ir norādīts, ka Komisija var lūgt, lai Eiropas standartizācijas organizācijas pieņem saskaņotus standartus, uz kuriem tiek pamatoti pieņēmumi par ražojumu atbilstību spēkā esošajām pamatprasībām. |
| Monissa näistä direktiiveistä on kuitenkin hyvinkin erilaisia säännöksiä vastalauseista, joita standardeista voidaan esittää, jos ne eivät kata tai eivät täysin kata kaikkia sovellettavia vaatimuksia. | Tomēr daudzās no minētajām direktīvām ir iekļauti dažādi noteikumi par iebildumiem pret šiem standartiem, ja tie neaptver vai pilnīgi neaptver visas piemērojamās prasības. |
| Toisistaan poikkeavia säännöksiä, jotka aiheuttavat epävarmuutta talouden toimijoille ja eurooppalaisille standardointiorganisaatioille, on erityisesti seuraavissa säädöksissä: henkilönsuojaimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1989 annettu neuvoston direktiivi 89/686/ETY [11], siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähdystarvikkeiden markkinoille saattamista ja valvontaa koskevien säännösten yhdenmukaistamisesta 5 päivänä huhtikuuta 1993 annettu neuvoston direktiivi 93/15/ETY [12], räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitettuja laitteita ja suojajärjestelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 23 päivänä maaliskuuta 1994 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/9/EY [13], huviveneitä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 16 päivänä kesäkuuta 1994 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/25/EY [14], jäsenvaltioiden hissejä koskevan lainsäädännön lähentämisestä 29 päivänä kesäkuuta 1995 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/16/EY [15], painelaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 29 päivänä toukokuuta 1997 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/23/EY [16], mittauslaitteista 31 päivänä maaliskuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/22/EY [17], pyroteknisten tuotteiden markkinoille saattamisesta 23 päivänä toukokuuta 2007 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/23/EY [18], muista kuin itsetoimivista vaaoista23 päivänä huhtikuuta 2009 annettu Euroopanparlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/23/EY [19]ja yksinkertaisista paineastioista 16 päivänä syyskuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/105/EY [20]. | Atšķirīgi noteikumi, kas ekonomikas dalībniekiem un Eiropas standartizācijas organizācijām rada nenoteiktību, konkrēti ir iekļauti Padomes Direktīvā 89/686/EEK (1989. gada 21. decembris) par dalībvalstu tiesību aktu tuvināšanu attiecībā uz individuālajiem aizsardzības līdzekļiem [11], Padomes Direktīvā 93/15/EEK (1993. gada 5. aprīlis) par noteikumu saskaņošanu attiecībā uz civilām vajadzībām paredzēto sprāgstvielu laišanu tirgū un pārraudzību [12], Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvā 94/9/EK (1994. gada 23. marts) par dalībvalstu tiesību aktu tuvināšanu attiecībā uz iekārtām un aizsardzības sistēmām, kas paredzētas lietošanai sprādzienbīstamā vidē [13], Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvā 94/25/EK (1994. gada 16. jūnijs) par dalībvalstu normatīvo un administratīvo aktu tuvināšanu attiecībā uz izpriecu kuģiem [14], Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvā 95/16/EK (1995. gada 29. jūnijs) par dalībvalstu tiesību aktu tuvināšanu attiecībā uz liftiem [15], Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvā 97/23/EK (1997. gada 29. maijs) par dalībvalstu normatīvo un administratīvo aktu tuvināšanu attiecībā uz spiediena iekārtām [16], Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvā 2004/22/EK (2004. gada 31. marts) par mērinstrumentiem [17], Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvā 2007/23/EK (2007. gada 23. maijs) par pirotehnisko izstrādājumu laišanu tirgū [18], Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvā 2009/23/EK (2009. gada 23. aprīlis) par neautomātiskiem svariem [19]un Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvā 2009/105/EK (2009. gada 16. septembris) par vienkāršām spiedtvertnēm [20]. |
| Sen vuoksi on tarpeen sisällyttää tähän asetukseen yhdenmukainen menettely, josta säädetään tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista 9 päivänä heinäkuuta 2008 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 768/2008/EY [21], poistaa asiaankuuluvat säännökset mainituista direktiiveistä ja antaa myös Euroopan parlamentille oikeus esittää yhdenmukaistettua standardia koskeva vastalause tämän asetuksen mukaisesti. | Tādēļ šajā regulā jāiekļauj vienotā procedūra, kas paredzēta Eiropas Parlamenta un Padomes Lēmumā Nr. 768/2008/EK (2008. gada 9. jūlijs) par produktu tirdzniecības vienotu sistēmu [21], jāsvītro attiecīgie minēto direktīvu noteikumi un arī Eiropas Parlamentam jāpiešķir tiesības iebilst pret saskaņotu standartu atbilstīgi šai Regulai. |
| Viranomaisten olisi hyödynnettävä mahdollisimman laajasti asiaa koskevia teknisiä eritelmiä laitteiden, ohjelmistojen ja tietotekniikkapalvelujen hankinnoissa esimerkiksi yksilöimällä tekniset eritelmät, joita kaikki asiasta kiinnostuneet toimittajat voivat noudattaa; näin voidaan lisätä kilpailua ja vähentää riskiä sitoutumisesta yhteen toimittajaan. | Lai palielinātu konkurenci un mazinātu ar atkarību no viena standarta saistīto risku, iepērkot aparatūru, programmatūru un informācijas tehnoloģiju pakalpojumus, publiskā sektora iestādēm būtu labāk jāizmanto viss attiecīgo tehnisko specifikāciju klāsts, piemēram, izvēloties tehniskās specifikācijas, ko var īstenot visi ieinteresētie piegādātāji. |
| Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/17/EY [22], julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/18/EY [23], hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/81/EY [24]ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetussakomission asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2342/2002 [25]säädetään, että julkisissa hankinnoissa käytettävät tekniset eritelmät on laadittava viittaamalla rakennusurakoiden suunnitteluun, laskentaan ja toteuttamiseen sekä tuotteiden käyttöön liittyviin, eurooppalaisen standardin täytäntöön panemiseksi annettuihin kansallisiin standardeihin, eurooppalaisiin teknisiin hyväksyntöihin, yhteisiin teknisiin eritelmiin, kansainvälisiin standardeihin, muihin eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden perustamiin teknisiin viittausjärjestelmiin tai, jos näitä ei ole, kansallisiin standardeihin, kansallisiin teknisiin hyväksyntöihin tai kansallisiin teknisiin eritelmiin taikka vastaaviin asiakirjoihin. | Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvā 2004/17/EK (2004. gada 31. marts), ar ko koordinē iepirkuma procedūras, kuras piemēro subjekti, kas darbojas ūdensapgādes, enerģētikas, transporta un pasta pakalpojumu nozarēs [22], Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvā 2004/18/EK (2004. gada 31. marts) par to, kā koordinēt būvdarbu valsts līgumu, piegādes valsts līgumu un pakalpojumu valsts līgumu slēgšanas tiesību piešķiršanas procedūru [23], Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvā 2009/81/EK (2009. gada 13. jūlijs), ar kuru koordinē procedūras attiecībā uz to, kā līgumslēdzējas iestādes vai subjekti, kas darbojas drošības un aizsardzības jomā, piešķir noteiktu būvdarbu, piegādes un pakalpojumu līgumu slēgšanas tiesības [24], un Komisijas Regulā (EK, Euratom) Nr. 2342/2002 (2002. gada 23. decembris), ar ko paredz īstenošanas kārtību Padomes Regulai (EK, Euratom) Nr. 1605/2002 par Finanšu regulu, ko piemēro Eiropas Kopienu vispārējam budžetam [25],ir norādīts, ka publiskajā iepirkumā tehniskās specifikācijas būtu jāizstrādā, atsaucoties uz valstu standartiem, ar kuriem transponēti Eiropas standarti, Eiropas tehniskajiem apstiprinājumiem, vispārējām tehniskajām specifikācijām, starptautiskiem standartiem, citām Eiropas standartizācijas organizāciju noteiktām tehnisko atsauču sistēmām vai, ja tādu nav, atsaucoties uz valstu standartiem, valstu tehniskajiem apstiprinājumiem vai valstu tehniskajām specifikācijām, kas attiecas uz būvdarbu projektēšanu, aprēķiniem un ražojumu izmantošanu, vai līdzvērtīgiem dokumentiem. |
| Tieto- ja viestintätekniikan teknisiä eritelmiä kuitenkin laativat usein muut standardointiorganisaatiot, ja ne eivät kuulu mihinkään direktiiveissä 2004/17/EY, 2004/18/EY tai 2009/81/EY taikka asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2342/2002 vahvistettuihin standardien ja hyväksyntien luokkiin. | Tomēr IKT tehniskās specifikācijas bieži izstrādā standartu izstrādātājas organizācijas un šīs tehniskās specifikācijas neietilpst nevienā no Direktīvās 2004/17/EK, 2004/18/EK vai 2009/81/EK, vai Regulā (EK, Euratom) Nr. 2342/2002 paredzētajām standartu un apstiprinājumu grupām. |
| Sen vuoksi on tarpeen säätää, että julkisissa hankinnoissa käytettävissä teknisissä eritelmissä olisi voitava viitata tieto- ja viestintätekniikan teknisiin eritelmiin, jotta voidaan reagoida nopeasti tieto- ja viestintätekniikan nopeaan kehitykseen, helpottaa palvelujen tarjoamista yli rajojen ja edistää kilpailua sekä yhteentoimivuutta ja innovointia. | Tāpēc jāparedz iespēja publiskā iepirkuma tehniskajās specifikācijās atsaukties uz IKT tehniskajām specifikācijām, lai reaģētu uz straujajām izmaiņām IKT jomā, atvieglotu pārrobežu pakalpojumu sniegšanu un veicinātu konkurenci, sadarbspēju un inovāciju. |
| Teknisiä eritelmiä, joita eurooppalaiset standardointiorganisaatiot eivät ole vahvistaneet, ei voida rinnastaa eurooppalaisiin standardeihin. | Tehniskajām specifikācijām, ko nav pieņēmušas Eiropas standartizācijas organizācijas, nepiemīt Eiropas standartiem līdzvērtīgs statuss. |
| Joitakin tieto- ja viestintätekniikan teknisiä eritelmiä ei laadita perusperiaatteiden mukaisesti. | Dažas IKT tehniskās specifikācijas nav izstrādātas saskaņā ar minētajiem pamatprincipiem. |
| Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi vahvistettava menettely niiden tieto- ja viestintätekniikan teknisten eritelmien yksilöimiseksi, joihin julkisissa hankinnoissa voitaisiin viitata; tässä yhteydessä olisi kuultava laajasti monia erilaisia sidosryhmiä, kuten eurooppalaisia standardointiorganisaatioita, yrityksiä ja viranomaisia. | Tāpēc šajā regulā būtu jānosaka IKT tehnisko specifikāciju identifikācijas procedūra, uz kuru varētu atsaukties publiskajā iepirkumā un kurā būtu paredzētas izvērstas konsultācijas ar plašu iesaistīto personu loku, tostarp ar Eiropas standartizācijas organizācijām, uzņēmumiem un publiskā sektora iestādēm. |
| Tässä asetuksessa olisi lisäksi vahvistettava kriteeriluettelona esitettävät vaatimukset, joita sovelletaan tällaisiin teknisiin eritelmiin ja niiden laadintaprosesseihin. | Šajā regulā kritēriju saraksta veidā būtu jāparedz arī prasības attiecībā uz šādām tehniskajām specifikācijām un ar tām saistītajiem izstrādes procesiem. |
| Tieto- ja viestintätekniikan teknisten eritelmien yksilöimistä koskevien vaatimusten olisi varmistettava, että yhteiskuntapoliittiset tavoitteet ja yhteiskunnan tarpeet otetaan huomioon, ja niiden pitäisi perustua perusperiaatteisiin. | IKT tehniskās specifikācijas identifikācijas prasībām, būtu jānodrošina, lai tiktu ievēroti sabiedriskās politikas mērķi un sabiedrības vajadzības, un tiem būtu jābalstās uz pamatprincipiem. |
| Jotta voitaisiin edistää innovointia ja kilpailua, jonkin tietyn teknisen eritelmän yksilöiminen ei saisi estää kilpailevan teknisen eritelmän yksilöimistä tämän asetuksen säännösten mukaisesti. | Lai veicinātu turpmāku inovāciju un konkurenci, konkurējošai tehniskai specifikācijai nevajadzētu zaudēt iespēju tikt identificētai saskaņā ar šīs regulas noteikumiem gadījumā, ja tiek identificēta konkrēta tehniska specifikācija. |
| Yksilöimisen edellytyksenä olisi aina oltava, että asetetut kriteerit täyttyvät ja että kyseinen tekninen eritelmä on saavuttanut merkittävän hyväksynnän markkinoilla. | Identificēšanā būtu jāievēro, lai tiktu nodrošināti kritēriji un tirgū nozīmīgā līmenī tiktu pieņemta tehniskā specifikācija. |
| Yksilöidyt tieto- ja viestintätekniikan tekniset eritelmät voisivat edesauttaa yhteentoimivuusratkaisuista eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA) 16 päivänä syyskuuta 2009 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 922/2009/EY [26]täytäntöönpanoa. Päätöksessä vahvistetaan kaudeksi 2010–2015 eurooppalaisten julkishallintojen sekä unionin toimielinten ja muiden elinten yhteentoimivuusratkaisuja koskeva ohjelma, jolla tuotetaan yhteentoimivuutta parantavia yhteisiä ja jaettuja ratkaisuja. | Identificētās IKT tehniskās specifikācijas varētu palīdzēt īstenot Eiropas Parlamenta un Padomes Lēmumu Nr. 922/2009/EK (2009. gada 16. septembris) par Eiropas valstu pārvaldes iestāžu sadarbspējas risinājumiem (ISA) [26], ar kuru laikposmam no 2010. līdz 2015. gadam izveido sadarbspējas risinājumu programmu Eiropas publiskās pārvaldes iestādēm, kā arī Savienības iestādēm un struktūrām, lai nodrošinātu kopīgus un koplietojamus risinājumus, kuri veicina sadarbspēju. |
| Tieto- ja viestintätekniikan alalla voi tulla esiin tilanteita, joissa on asianmukaista edistää tai vaatia asiaankuuluvien standardien noudattamista unionin tasolla, jotta voidaan varmistaa yhteentoimivuus sisämarkkinoilla ja parantaa käyttäjien valinnanvapautta. | IKT jomā var rasties situācijas, kad Savienības līmenī ir lietderīgi veicināt attiecīgu standartu izmantošanu vai pieprasīt atbilstību tiem, lai nodrošinātu sadarbspēju vienotajā tirgū un lietotājiem – lielāku izvēles brīvību. |
| Toisinaan voi olla myös niin, että tietyt eurooppalaiset standardit eivät enää vastaa kuluttajien tarpeita tai että ne haittaavat teknologista kehittämistä. | Citādos apstākļos var būt arī tā, ka noteiktie Eiropas standarti vairs neatbilst patērētāju vajadzībām vai kavē tehnoloģiju izstrādi. |
| Tämän vuoksi sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/21/EY [27]säädetään, että komissio voi tarvittaessa pyytää eurooppalaisia standardointiorganisaatioita laatimaan standardeja, laatia ja julkaistaEuroopan unionin virallisessa lehdessä luettelo standardeista tai eritelmistä edistääkseen niiden käyttöä, tai tehdä niiden noudattamisesta pakollista taikka poistaa standardeja tai eritelmiä kyseisestä luettelosta. | Minēto iemeslu dēļ ar Eiropas Parlamenta un Padomes Direktīvu 2002/21/EK (2002. gada 7. marts) par kopējiem reglamentējošiem noteikumiem attiecībā uz elektronisko komunikāciju tīkliem un pakalpojumiem [27]Komisijai tiek nodrošināta iespēja pieprasīt Eiropas standartizācijas organizācijām izstrādāt standartus, izveidot un Eiropas Savienības Oficiālajā Vēstnesī publicēt standartu vai specifikāciju sarakstu, lai veicinātu to izmantošanu, vai noteikt, ka to īstenošana ir obligāta, vai svītrot standartus vai specifikācijas no minētā saraksta. |
| Tällä asetuksella ei pitäisi estää eurooppalaisia standardointiorganisaatioita jatkamasta standardien laatimista tieto- ja viestintätekniikan alalla tai lisäämästä yhteistyötään muiden standardeja laativien elinten kanssa etenkin tieto- ja viestintätekniikan alalla, jotta voidaan varmistaa yhtenäisyys ja välttää hajanaisuus ja päällekkäisyydet standardien ja eritelmien täytäntöönpanon aikana. | Šai regulai nebūtu jāliedz Eiropas standartizācijas organizācijām turpināt standartu izstrādi IKT jomā un paplašināt sadarbību ar citām standartu izstrādes iestādēm, jo īpaši IKT jomā, lai nodrošinātu konsekvenci un standartu un specifikāciju īstenošanā izvairītos no sadrumstalotības un dublēšanās. |
| Tässä asetuksessa tarkoitettu menettely tieto- ja viestintätekniikan alan teknisten eritelmien yksilöimiseksi ei saisi heikentää eurooppalaisen standardointijärjestelmän yhtenäisyyttä. | Šajā regulā paredzētā IKT tehnisko specifikāciju identificēšanas procedūra nedrīkstētu izjaukt Eiropas standartizācijas sistēmas saskaņotību. |
| Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi myös säädettävä edellytyksistä, joiden täyttyessä voidaan katsoa, että tekninen eritelmä ei ole ristiriidassa muiden eurooppalaisten standardien kanssa. | Tādēļ šajā regulā arī būtu jāizklāsta nosacījumi, kādos var uzskatīt, ka tehniskā specifikācija nav pretrunā citiem Eiropas standartiem. |
| Ennen kuin yksilöidään tieto- ja viestintätekniikan tekniset eritelmät, joihin voidaan viitata julkisissa hankinnoissa, komission 28 päivänä marraskuuta 2011 tekemällä päätöksellä [28]perustetun sidosryhmäfoorumin välityksellä olisi kuultava eurooppalaisia ja kansallisia sidosryhmiä, eurooppalaisia standardointiorganisaatioita ja jäsenvaltioita, jotta varmistetaan prosessin legitimiteetti. | Pirms to IKT tehnisko specifikāciju identificēšanas, kuras var tikt kvalificētas atsaucei publiskajā iepirkumā, par Eiropas un valstu iesaistīto personu, Eiropas standartizācijas organizāciju un dalībvalstu apspriežu forumu, lai nodrošinātu procesa likumību, būtu jāizmanto daudzpusējs ieinteresēto personu forums, ko izveidojusi Komisija ar 2011. gada 28. novembra Lēmumu [28]. |
| Päätöksessä N:o 1673/2006/EY vahvistetaan säännöt, joiden mukaisesti unioni osallistuu eurooppalaisen standardoinnin rahoitukseen, jotta eurooppalaisia standardeja ja muita eurooppalaisia standardointituotteita laadittaisiin ja tarkistettaisiin unionin tavoitteita, lainsäädäntöä ja politiikkaa tukevalla tavalla. | Lēmumā Nr. 1673/2006/EK ir paredzēti noteikumi par Savienības ieguldījumu Eiropas standartizācijas finansēšanā, lai nodrošinātu, ka Eiropas standartu un citu Eiropas standartizācijas nodevumu izstrāde un pārskatīšana notiek, atbalstot Savienības mērķus, tiesību aktus un politikas virzienus. |
| Hallinnollisen ja varainhoitoon liittyvän yksinkertaistamisen vuoksi on aiheellista sisällyttää mainitun päätöksen säännökset tähän asetukseen ja käyttää mahdollisuuksien mukaan kaikkein vähiten kuormittavia menettelyjä. | Administratīvo unbudžeta procedūru vienkāršošanas labad ir lietderīgi minētā lēmuma noteikumus iekļaut šajā regulā un pēc iespējas izmantot tādas procedūras, kuras ir vismazāk apgrūtinošas. |
| Kun otetaan huomioon eurooppalaisen standardoinnin laaja-alaisuus unionin lainsäädännön ja politiikkojen tukemisessa sekä standardointitoimien erilaisuus, on tarpeen säätää erilaisista rahoitusjärjestelyistä. | Ievērojot Eiropas standartizācijas lielo ietekmi, atbalstot Savienības tiesību aktus un politikas virzienus, un standartizācijas darbību daudzveidību, būtu jāparedz dažādi finansēšanas mehānismi. |
| Tämä koskee pääasiassa Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 [29]110 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ja asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 168 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisia, eurooppalaisille standardointiorganisaatioille ja kansallisille standardointielimille ilman ehdotuspyyntöjä annettavia avustuksia. | Tas galvenokārt attiecas uz dotācijām Eiropas standartizācijas organizācijām un valstu standartizācijas iestādēm, nepublicējot uzaicinājumus piedalīties konkursos, saskaņā ar 110. panta 1. punkta otro daļu Padomes Regulā (EK, Euratom) Nr. 1605/2002 (2002. gada 25. jūnijs) par Finanšu regulu, ko piemēro Eiropas Kopienu vispārējam budžetam [29], un 168. panta 1. punkta d) apakšpunktu Komisijas Regulā (EK, Euratom) Nr. 2342/2002. |
