Finnish to Latvian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
Samoja säännöksiä olisi lisäksi sovellettava niihin perussäädöksessä mainittuihin elimiin, joita ei tässä asetuksessa luokitella eurooppalaisiksi standardointiorganisaatioiksi mutta joiden tehtävänä on ollut toteuttaa alustavia toimia eurooppalaisen standardoinnin tukemiseksi yhteistyössä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa.Turklāt tiem pašiem noteikumiem būtu jāattiecas uz iestādēm, kas šajā regulā nav atzītas par Eiropas standartizācijas organizācijām, tomēr ir pilnvarotas pamataktā un kam uzticēts sadarbībā ar Eiropas standartizācijas organizācijām veikt priekšdarbus Eiropas standartizācijas atbalstam.
Eurooppalaiset standardointiorganisaatiot tukevat jatkuvasti unionin toimia, joten niillä olisi oltava käytössään tehokkaat ja tulokselliset keskussihteeristöt.Ciktāl Eiropas standartizācijas organizācijas pastāvīgi atbalsta Savienības darbības, tām būtu vajadzīgi efektīvi un lietderīgi centrālie sekretariāti.
Komission olisi sen vuoksi voitava myöntää näille yleistä eurooppalaista etua edistäville organisaatioille avustuksia ilman, että toiminta-avustuksiin sovelletaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 113 artiklan 2 kohdassa säädettyä vuotuisen vähentämisen periaatetta.Tāpēc būtu jāpilnvaro Komisija piešķirt dotācijas tām organizācijām, kas īsteno vispārējas Eiropas nozīmes mērķus, darbības dotāciju gadījumā nepiemērojot ikgadējā samazinājuma principu, kurš paredzēts Regulas (EK, Euratom) Nr. 1605/2002 113. panta 2. punktā.
Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta 24 päivänä lokakuuta 2006 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1639/2006/EY [30], kuluttajapolitiikkaa koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta (2007–2013) 18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvostonpäätöksessä N:o 1926/2006/EY [31]sekä ympäristöalan rahoitusvälineestä (Life+) 23 päivänä toukokuuta 2007 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 614/2007 [32]säädetään jo mahdollisuudesta myöntää rahoitustukea eurooppalaisille organisaatioille, jotka edustavat pk-yrityksiä, kuluttajia ja ympäristönäkökohtia standardoinnissa, kun taas sosiaalisia eturyhmiä standardoinnissa edustaville eurooppalaisille organisaatioille myönnetään erityisavustuksia.Eiropas Parlamenta un Padomes Lēmumā Nr. 1639/2006/EK (2006. gada 24. oktobris), ar ko izveido konkurētspējas un inovāciju pamatprogrammu (2007. līdz 2013. gads) [30], Eiropas Parlamenta un Padomes Lēmumā Nr. 1926/2006/EK (2006. gada 18. decembris), ar ko izveido Kopienas rīcības programmu patērētāju tiesību aizsardzības politikas jomā (no 2007. gada līdz 2013. gadam) [31], un Eiropas Parlamenta un Padomes Regulā (EK) Nr. 614/2007 (2007. gada 23. maijs) par finanšu instrumentu videi (LIFE+) [32]jau ir paredzēta iespēja finansiāli atbalstīt Eiropas organizācijas, kuras standartizācijā pārstāv MVU, patērētāju un vides intereses, bet īpašas dotācijas piešķir Eiropas organizācijām, kas standartizācijā pārstāv sociālās intereses.
Tällaiset organisaatiot edistävät yleistä eurooppalaista etua, ja kansallisten voittoa tavoittelemattomien järjestöjen niille antaman nimenomaisen toimeksiannon perusteella ne muodostavat yleiseurooppalaisen verkoston, jossa jäsenvaltioissa toimivat voittoa tavoittelemattomat järjestöt edistävät perussopimusten tavoitteiden mukaisia periaatteita ja politiikkaa.Šādas organizācijas īsteno vispārējas Eiropas nozīmes mērķi un, ņemot vērā īpašās pilnvaras, ko tām devušas valsts bezpeļņas organizācijas, veido Eiropas tīklu, kurš pārstāv bezpeļņas organizācijas, kas darbojas dalībvalstīs, un veicina ar Līgumiem saderīgus principus un politikas virzienus.
Pk-yrityksiä, kuluttajia, ympäristönäkökohtia ja sosiaalisia eturyhmiä eurooppalaisessa standardoinnissa edustavien eurooppalaisten organisaatioiden toimintaympäristö ja niiden sääntömääräiset tavoitteet ovat sellaisia, että niillä on pysyvä ja olennainen rooli unionin tavoitteissa ja politiikassa.Ņemot vērā kontekstu, kurā darbojas Eiropas organizācijas, kas Eiropas standartizācijā pārstāv MVU, patērētājus, vides un sabiedrības intereses, un to statūtos noteiktos mērķus, tām ir pastāvīga Savienības mērķiem un politikas virzieniem ļoti svarīga loma.
Komission olisi sen vuoksi voitava myöntää näille organisaatioille avustuksia ilman, että toiminta-avustuksiin sovelletaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 113 artiklan 2 kohdassa säädettyä vuotuisen vähentämisen periaatetta.Tāpēc Komisijai vajadzētu spēt arī turpmāk piešķirt dotācijas minētajām organizācijām, darbības dotāciju gadījumā nepiemērojot ikgadējā samazinājuma principu, kas paredzēts Regulas (EK, Euratom) Nr. 1605/2002 113. panta 2. punktā.
Standardointitoiminnan rahoituksessa olisi myös voitava kattaa eurooppalaisten standardien tai tuotteisiin ja palveluihin liittyvien eurooppalaisten standardointituotteiden laatimiseen liittyvät valmistelu- tai täydentämistoimet.Standartizācijas darbību finansējumam būtu jāspēj segt arī priekšdarbu un papilddarbu izmaksas, kas saistītas ar Eiropas standartu vai Eiropas standartizācijas nodevumu attiecībā uz ražojumiem un pakalpojumiem izstrādi.
Tämä on tarpeen erityisesti, kun kyse on tutkimustoimista, lainsäädännön valmisteluasiakirjojen laatimisesta, laboratorioiden välisten testien suorittamisesta ja standardien validoinnista tai evaluoinnista.Tas galvenokārt attiecas uz izpētes darbu, tiesību aktu sagatavošanas dokumentu izstrādi, starplaboratoriju testiem un standartu validāciju un novērtēšanu.
Standardoinnin edistämistä sekä Euroopan että kansainvälisellä tasolla olisi lisäksi jatkettava kolmansille maille annettavaan tekniseen apuun ja niiden kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvien ohjelmien kautta.Lai veicinātu standartizāciju Eiropas un starptautiskā līmenī, būtu jāturpina arī tehniskās palīdzības un sadarbības programmas trešās valstīs.
Unionissa toimivien yritysten markkinoillepääsyn ja kilpailukyvyn parantamiseksi olisi voitava myöntää avustuksia muille elimille ehdotuspyyntöjen perusteella tai tarvittaessa hankintasopimusten avulla.Lai Savienībā nodrošinātu tirgus pieejamību un uzņēmumu konkurētspēju, būtu jāparedz iespēja piešķirt dotācijas arī citām iestādēm, izmantojot uzaicinājumus iesniegt priekšlikumus un vajadzības gadījumā piešķirot tiesības slēgt līgumus.
Unionin rahoitus olisi suunnattava eurooppalaisten standardien tai tuotteisiin ja palveluihin liittyvien eurooppalaisten standardointituotteiden laatimiseen ja niiden käytön helpottamiseen yrityksissä tukemalla aiempaa enemmän niiden kääntämistä unionin virallisille kielille, jotta pk-yritykset saisivat täyden hyödyn siitä, että ne pystyvät ymmärtämään ja soveltamaan eurooppalaisia standardeja, sekä eurooppalaisen standardointijärjestelmän yhtenäisyyden lisäämiseen ja eurooppalaisten standardien oikeudenmukaisen ja avoimen käytettävyyden varmistamiseen unionin kaikille markkinatoimijoille.Savienības finansējumam vajadzētu būt vērstam uz Eiropas standartu un Eiropas standartizācijas nodevumu attiecībā uz ražojumiem un pakalpojumiem izstrādi, to izmantošanas atvieglošanu uzņēmumos, sniedzot labāku atbalstu to tulkošanai dažādās oficiālajās Savienības valodās, lai MVU varētu pilnībā gūt labumu no Eiropas standartu izpratnes un piemērošanas, Eiropas standartizācijas sistēmas kohēzijas stiprināšanu un taisnīgas un pārredzamas Eiropas standartu pieejamības nodrošināšanu visiem Savienības tirgus dalībniekiem.
Tämä on erityisen tärkeää tapauksissa, joissa standardien käyttö mahdollistaa sovellettavan unionin lainsäädännön noudattamisen.Tas ir jo īpaši svarīgi gadījumos, kad standartu izmantošana nodrošina atbilstību attiecīgajiem Savienības tiesību aktu noteikumiem.
Tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi olisi voitava käyttää tarvittavaa asiantuntemusta erityisesti tilintarkastus- ja varainhoitotehtävissä, turvautua täytäntöönpanoa helpottavaan hallinnolliseen tukeen sekä arvioida säännöllisesti unionin rahoituksen kohteena olevien toimien tarpeellisuutta, jotta niiden hyödyllisyys ja vaikutus varmistetaan.Lai nodrošinātu šīs regulas efektīvu piemērošanu, būtu vajadzīga iespēja izmantot vajadzīgās zināšanas, jo īpaši revīzijas un finanšu pārvaldības jomā, un administratīvā atbalsta resursus, kas var atvieglot Savienības finansēto darbību īstenošanu un regulāru izvērtēšanu, lai nodrošinātu to lietderību un ietekmi.
Lisäksi on tarpeen ryhtyä asianmukaisiin toimiin petosten ja sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi sekä aiheettomasti maksettujen varojen takaisin perimiseksi Euroopan yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 [33], komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 [34]ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 [35]mukaisesti.Turklāt būtu jāveic atbilstoši pasākumi, lai novērstu krāpšanu un pārkāpumus un atgūtu nepareizi izmaksātos līdzekļus, saskaņā ar Padomes Regulu (EK, Euratom) Nr. 2988/95 (1995. gada 18. decembris) par Eiropas Kopienu finanšu interešu aizsardzību [33], Padomes Regulu (Euratom, EK) Nr. 2185/96 (1996. gada 11. novembris) par pārbaudēm un apskatēm uz vietas, ko Komisija veic, lai aizsargātu Eiropas Kopienu finanšu intereses pret krāpšanu un citām nelikumībām [34], un Eiropas Parlamenta un Padomes Regulu (EK) Nr. 1073/1999 (1999. gada 25. maijs) par izmeklēšanu, ko veic Eiropas Birojs krāpšanas apkarošanai (OLAF) [35].
Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen liitteiden muuttamista, jotta eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden luettelot voidaan saattaa ajan tasalle ja jotta pk-yrityksiä ja yhteiskunnan sidosryhmiä edustaviin organisaatioihin sovellettavat kriteerit voidaan mukauttaa uuteen kehitykseen siltä osin kuin kyse on niiden voittoa tavoittelemattomasta luonteesta ja edustavuudesta.Lai atjauninātu Eiropas standartizācijas organizāciju sarakstus un MVU un sabiedrības iesaistīto personu pārstāvības organizācijām piemērojamos kritērijus pielāgotu turpmākām pārmaiņām attiecībā uz to bezpeļņas statusu un pārstāvību, būtu jāpiešķir Komisijai pilnvaras pieņemt aktus saskaņā ar LESD 290. pantu attiecībā uz šīs regulas pielikumu grozījumiem.
On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla.Īpaši svarīgi, lai Komisija, veicot sagatavošanas darbus, atbilstīgi apspriestos, tostarp ekspertu līmenī.
Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.Komisijai, sagatavojot un izstrādājot deleģētos aktus, būtu jānodrošina vienlaicīga, savlaicīga un atbilstīga attiecīgo dokumentu nosūtīšana Eiropas Parlamentam un Padomei.
Komissiota avustaa kaikissa tämän asetuksen täytäntöönpanoon liittyvissä asioissa tällä asetuksella perustettu komitea, joka ottaa asianmukaisesti huomioon alakohtaisten asiantuntijoiden näkemykset.Komitejai, ko izveido ar šo Regulu, būtu jāpalīdz Komisijai visos jautājumos, kas attiecas uz šīs regulas īstenošanu, pienācīgi ņemot vērā nozaru ekspertu viedokli.
Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa.Lai nodrošinātu vienotus nosacījumus šīs regulas īstenošanai, būtu jāpiešķir īstenošanas pilnvaras Komisijai.
Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 [36]mukaisesti.Minētās pilnvaras būtu jāīsteno saskaņā ar Eiropas Parlamenta un Padomes Regulu (ES) Nr. 182/2011 (2011. gada 16. februāris), ar ko nosaka normas un vispārīgus principus par dalībvalstu kontroles mehānismiem, kuri attiecas uz Komisijas īstenošanas pilnvaru izmantošanu [36].
Hyväksyttäessä täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat sellaisiin yhdenmukaistettuihin standardeihin liittyviä vastalauseita, joiden viitetietoja ei vielä ole julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, olisi sovellettava neuvoa-antavaa menettelyä, koska asianomainen standardi ei vielä ole johtanut olettamukseen sovellettavassa unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä vahvistettujen olennaisten vaatimusten mukaisuudesta.Konsultēšanās procedūra būtu jāizmanto, lai pieņemtu īstenošanas aktus attiecībā uz iebildumiem pret saskaņotajiem standartiem un ja Eiropas Savienības Oficiālajā Vēstnesī vēl nav publicētas atsauces uz attiecīgo saskaņoto standartu, ja vien uz attiecīgo standartu vēl nav attiecināts pieņēmums par atbilstību pamatprasībām, kas noteiktas piemērojamajos Savienības saskaņošanas tiesību aktos.
Esitettäessä standardointipyyntöä eurooppalaisille standardointiorganisaatioille ja hyväksyttäessä täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat sellaisiin yhdenmukaistettuihin standardeihin liittyviä vastalauseita, joiden viitetiedot on jo julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, olisi sovellettava tarkastelumenettelyä, koska tällaisella päätöksellä voisi olla vaikutusta olettamukseen sovellettavien olennaisten vaatimusten mukaisuudesta.Pārbaudes procedūra būtu jāizmanto katram standartizācijas pieprasījumam, kas tiek iesniegts Eiropas standartizācijas organizācijām un lai pieņemtu īstenošanas aktus attiecībā uz iebildumiem pret saskaņotajiem standartiem, un ja Eiropas Savienības Oficiālajā Vēstnesī jau ir publicētas atsauces uz attiecīgo saskaņoto standartu, ja vien šāds lēmums varētu ietekmēt pieņēmumu par atbilstību piemērojamajām pamatprasībām.
Jotta tämän asetuksen päätavoitteet voidaan saavuttaa ja edistää ripeää päätöksentekoa sekä samalla lyhentää standardien laatimisen kokonaiskestoa, päätöksenteossa olisi mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaista menettelyä, jolla asianomaisen komitean puheenjohtajalle annetaan mahdollisuus asettaa määräaika komitean lausunnon antamiselle asian kiireellisyyden mukaan.Lai sasniegtu šīs regulas galvenos mērķus un veicinātu ātras lēmumu pieņemšanas procedūras, kā arī samazinātu kopējo laiku, kas vajadzīgs standartu izstrādāšanai, pēc iespējas būtu jāizmanto Regulā (ES) Nr. 182/2011 paredzētie procesuālie pasākumi, paredzēti kas ļauj attiecīgās komitejas priekšsēdētājam atbilstīgi lietas steidzamībai noteikt termiņu, kurā komitejai būtu jāsniedz atzinums.
Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komitean lausunto olisi voitava hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, ja komitean jäsenen olisi katsottava antaneen suostumuksensa, jos hän ei ole ilmaissut kantaansa.Turklāt gadījumā, ja tas ir attaisnojams, komitejas atzinumu vajadzētu būt iespējai saņemt rakstiskā procedūrā un klusēšana no komitejas locekļa puses būtu jāuzskata par klusējot izteiktu piekrišanu.
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli standardien ja standardoinnin tehokkaan ja vaikuttavan käytön varmistamista unionin politiikan välineinä edistämällä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden, kansallisten standardointielinten, jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyötä, unionin lainsäädäntöä ja politiikkaa tukevien, tuotteisiin sekä palveluihin liittyvien eurooppalaisten standardien ja eurooppalaisten standardointituotteiden laatimista, viiteasiakirjoina käytettävien tieto- ja viestintätekniikan teknisten eritelmien yksilöimistä, eurooppalaisen standardoinnin rahoitusta ja sidosryhmien osallistumista eurooppalaiseen standardointiin, vaan ne voidaan niiden vaikutuksen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.Ņemot vērā to, ka šīs regulas mērķus, proti – nodrošināt standartu un standartizācijas kā Savienības politikas instrumentu efektivitāti, izmantojot Eiropas standartizācijas organizāciju, valstu standartizācijas iestāžu un Komisijas sadarbību, Eiropas standartu un Eiropas standartizācijas nodevumu izstrādi attiecībā uz ražojumiem un pakalpojumiem, kuri ir saistīti ar ražojumiem un procesiem, kas atbalsta Savienības saskaņošanas tiesību aktus un politikas virzienus, tādu tehnisko IKT specifikāciju identificēšanu, ko var kvalificēt atsaucei, Eiropas standartizācijas finansēšanu un Eiropas iesaistīto personu dalību Eiropas standartizācijā, nevar pietiekami labi sasniegt atsevišķās dalībvalstīs un to, ka to var labāk sasniegt Savienības līmenī, Savienība var pieņemt pasākumus saskaņā ar LES 5. pantā noteikto subsidiaritātes principu.
Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.Saskaņā ar minētajā pantā noteikto proporcionalitātes principu šajā regulā paredz vienīgi tos pasākumus, kas ir vajadzīgi minēto mērķu sasniegšanai.
Direktiivit 89/686/ETY, 93/15/ETY, 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY olisi muutettava tämän mukaisesti.Tāpēc būtu attiecīgi jāgroza Direktīvas 89/686/EEK, 93/15/EEK, 94/9/EK, 94/25/EK, 95/16/EK, 97/23/EK, 98/34/EK, 2004/22/EK, 2007/23/EK, 2009/23/EK un 2009/105/EK.
Päätös N:o 1673/2006/EY ja päätös 87/95/ETY olisi kumottava,Būtu jāatceļ Lēmums Nr. 1673/2006/EK un Lēmums 87/95/EEK,
Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, joita sovelletaan eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden, kansallisten standardointielinten, jäsenvaltioiden ja komission väliseen yhteistyöhön, unionin lainsäädäntöä ja politiikkaa tukevien, tuotteisiin sekä palveluihin liittyvien eurooppalaisten standardien ja eurooppalaisten standardointituotteiden laatimiseen, viiteasiakirjoina käytettävien tieto- ja viestintätekniikan teknisten eritelmien yksilöimiseen, eurooppalaisen standardoinnin rahoitukseen sekä sidosryhmien osallistumiseen eurooppalaiseen standardointiin.Šajā regulā paredzēti noteikumi, kas attiecas uz Eiropas standartizācijas organizāciju, valstu standartizācijas iestāžu, dalībvalstu un Komisijas sadarbību, Eiropas standartu un Eiropas standartizācijas nodevumu izstrādi attiecībā uz ražojumiem un pakalpojumiem, kuri ir saistīti ar ražojumiem un procesiem, kas atbalsta Savienības saskaņošanas tiesību aktus un politikas virzienus, IKT tehnisko specifikāciju identificēšanu, kuras kvalificējas atsaucei, Eiropas standartizācijas finansēšanu un iesaistīto personu dalību Eiropas standartizācijā.
Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:Šajā regulā piemēro šādas definīcijas:
’standardilla’ tarkoitetaan tunnustetun standardointielimen toistuvaa tai jatkuvaa käyttöä varten vahvistamaa teknistä eritelmää, jonka noudattaminen ei ole pakollista ja joka kuuluu johonkin seuraavista ryhmistä:“standarts” ir tehniska specifikācija, ko pieņēmusi atzīta standartizācijas iestāde, atkārtotai vai ilgstošai piemērošanai; atbilstība tam nav obligāta, un tas ir kāds no turpmāk minētajiem:
’kansainvälisellä standardilla’ tarkoitetaan kansainvälisen standardointielimen vahvistamaa standardia;“starptautisks standarts” ir standarts, ko pieņēmusi starptautiska standartizācijas iestāde;
’eurooppalaisella standardilla’ tarkoitetaan eurooppalaisen standardointiorganisaation vahvistamaa standardia;“Eiropas standarts” ir standarts, ko pieņēmusi Eiropas standartizācijas organizācija;
’yhdenmukaistetulla standardilla’ tarkoitetaan eurooppalaista standardia, joka on vahvistettu komission esittämän pyynnön perusteella unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamiseksi;“saskaņotais standarts” ir Eiropas standarts, kurš pieņemts, pamatojoties uz Komisijas pieprasījumu, lai piemērotu Savienības saskaņošanas tiesību aktus;
’kansallisella standardilla’ tarkoitetaan kansallisen standardointielimen vahvistamaa standardia;“valsts standarts” ir standarts, ko pieņēmusi valsts standartizācijas iestāde;
’eurooppalaisella standardointituotteella’ tarkoitetaan eurooppalaisen standardointiorganisaation toistuvaa tai jatkuvaa käyttöä varten vahvistamaa teknistä eritelmää, joka ei ole eurooppalainen standardi ja jonka noudattaminen ei ole pakollista;“Eiropas standartizācijas nodevums” ir jebkura cita tehniskā specifikācija, kas nav Eiropas standarts un ko ir pieņēmusi Eiropas standartizācijas organizācija atkārtotai vai ilgstošai piemērošanai; atbilstība tam nav obligāta;
’standardiehdotuksella’ tarkoitetaan asiakirjaa, joka sisältää tiettyä kohdetta koskevat tekniset eritelmät ja joka on tarkoitus vahvistaa asianmukaista standardointimenettelyä noudattaen, sellaisena kuin asiakirja on valmistelun jälkeen ja lähetettynä julkiselle lausuntokierrokselle tai tarkasteltavaksi;“standarta projekts” ir dokuments, kurā iekļauts tehnisko specifikāciju teksts par konkrētu standartizācijas priekšmetu un kuru paredzēts pieņemt saskaņā ar attiecīgo standartizācijas procedūru, izstrādes posmā pēc sagatavošanas darba un kuru izplata sabiedriskai apspriešanai vai rūpīgai pārbaudei;
’teknisellä eritelmällä’ tarkoitetaan asiakirjaa, jossa esitetään tekniset vaatimukset, jotka tuotteen, prosessin, palvelun tai järjestelmän on täytettävä, ja jossa esitetään yksi tai useampi seuraavista:“tehniskā specifikācija” ir dokuments, kurā paredzētas tehniskās prasības, kādām ir jāatbilst attiecīgajam ražojumam, procesam, pakalpojumam vai sistēmai, un kurā norādīta informācija par vienu vai vairākiem šādiem punktiem:
tuotteeseen sovellettavat vaatimukset sellaisten ominaisuuksien suhteen kuin laatu, suorituskyky, yhteentoimivuus, ympäristönsuojelu, terveys, turvallisuus tai mitat, mukaan lukien tuotteeseen sovellettavat vaatimukset, jotka koskevat myyntinimikettä, terminologiaa, symboleja, testausta ja testausmenetelmiä, pakkauksia, merkintöjä ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä;ražojumam nepieciešamie raksturlielumi, tostarp kvalitātes, veiktspējas, sadarbspējas, vides aizsardzības, veselības, drošuma līmenis vai izmēri, kā arī prasības, kas piemērojamas ražojumam attiecībā uz nosaukumu, ar kuru ražojumu pārdod, terminoloģiju, simboliem, testēšanu un testēšanas metodēm, iepakojumu, marķējumu vai etiķeti un atbilstības novērtēšanas procedūrām;
valmistusmenetelmät ja -prosessit, joita käytetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 38 artiklan 1 kohdassa määriteltyjen maataloustuotteiden, elintarvikkeeksi ja rehuiksi tarkoitettujen tuotteiden ja lääkkeiden yhteydessä, sekä muihin tuotteisiin liittyvät valmistusmenetelmät ja -prosessit, jos niillä on vaikutusta näiden tuotteiden ominaisuuksiin;ražošanas metodes un procesi, ko izmanto attiecībā uz lauksaimniecības produktiem, kā noteikts LESD 38. panta 1. punktā, cilvēku un dzīvnieku uzturam paredzētiem ražojumiem un zālēm, kā arī ražošanas metodes un procesi attiecībā uz citiem ražojumiem, ja tie ietekmē to raksturlielumus;
palveluun sovellettavat vaatimukset sellaisten ominaisuuksien suhteen kuin laatu, suorituskyky, yhteentoimivuus, ympäristönsuojelu, terveys tai turvallisuus, mukaan lukien palveluntarjoajaan sovellettavat vaatimukset direktiivin 2006/123/EY 22 artiklan 1–3 kohdassa tarkoitettujen tietojen antamisesta vastaanottajan saataville;pakalpojumam nepieciešamie raksturlielumi, tostarp kvalitātes, veiktspējas, sadarbspējas, vides aizsardzības un sabiedrības veselības vai drošuma līmenis, kā arī prasības, kas piemērojamas pakalpojuma sniedzējam attiecībā uz informāciju, kura jādara pieejama pakalpojuma saņēmējam, kā noteikts Direktīvas 2006/123/EK 22. panta 1. līdz 3. punktā;
menetelmät ja kriteerit, joilla arvioidaan rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta 9 päivänä maaliskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 305/2011 [37]2 artiklan 1 alakohdassa olevan määritelmän mukaisten rakennustuotteiden suoritustasoa suhteessa niiden perusominaisuuksiin;metodes un kritēriji, lai attiecībā uz to būtiskajiem raksturlielumiem novērtētu veiktspēju būvizstrādājumiem, kuri definēti 2. panta 1. punktā Eiropas Parlamenta un Padomes Regulā (ES) Nr. 305/2011 (2011. gada 9. marts), ar ko nosaka saskaņotus būvizstrādājumu tirdzniecības nosacījumus [37];
’tieto- ja viestintätekniikan teknisellä eritelmällä’ tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikan alan teknistä eritelmää;“IKT tehniskā specifikācija ” ir informācijas un komunikācijas tehnoloģiju jomas tehniskā specifikācija;
’tuotteella’ tarkoitetaan teollisesti valmistettua tuotetta tai maataloustuotetta, kalastustuotteet mukaan luettuina;“ražojums” ir ikviens rūpnieciski izgatavots ražojums un ikviens lauksaimniecības produkts, tostarp zivju produkti;
’palvelulla’ tarkoitetaan itsenäisenä ammatinharjoittajana suoritettavaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 57 artiklassa määriteltyä taloudellista toimintaa, josta yleensä saadaan korvaus;“pakalpojums” ir ikviena pašnodarbinātā saimnieciskā darbība, parasti par atlīdzību, kā definēts LESD 57. pantā;
’eurooppalaisella standardointiorganisaatiolla’ tarkoitetaan liitteen I luettelossa mainittua organisaatiota;“Eiropas standartizācijas organizācija” ir I pielikumā uzskaitīta organizācija;
’kansainvälisellä standardointielimellä’ tarkoitetaan Kansainvälistä standardoimisjärjestöä (ISO), sähköalan kansainvälistä standardisointijärjestöä (IEC) sekä Kansainvälistä televiestintäliittoa (ITU);“starptautiska standartizācijas iestāde” ir Starptautiskā Standartizācijas organizācija (ISO), Starptautiskā Elektrotehnikas komisija (IEC) un Starptautiskā Telesakaru savienība (ITU);
’kansallisella standardointielimellä’ tarkoitetaan jäsenvaltion komissiolle tämän asetuksen 27 artiklan mukaisesti ilmoittamaa elintä.“valsts standartizācijas iestāde” ir iestāde, par kuru dalībvalsts ir paziņojusi Komisijai saskaņā ar šīs regulas 27. pantu.
AVOIMUUS JA SIDOSRYHMIEN OSALLISTUMINENPĀRREDZAMĪBA UN IESAISTĪTO PERSONU DALĪBA
Standardointielinten työohjelmien avoimuusStandartizācijas iestāžu darba programmu pārredzamība
Kunkin eurooppalaisen standardointiorganisaation ja kansallisen standardointielimen on ainakin kerran vuodessa laadittava itselleen työohjelma.Katra Eiropas standartizācijas organizācija un valsts standartizācijas iestāde vismaz reizi gadā izstrādā darba programmu.
Työohjelmassa on annettava tietoja niistä standardeista ja eurooppalaisista standardointituotteista, joita eurooppalainen standardointiorganisaatio tai kansallinen standardointielin aikoo laatia tai muuttaa, joita se on laatimassa tai muuttamassa ja jotka se on edellisen työohjelman kaudella vahvistanut, jollei ole kyse kansainvälisen tai eurooppalaisen standardin identtisestä tai samanarvoisesta käyttöönotosta.Minētajā darba programmā iekļauj informāciju par standartiem un Eiropas standartizācijas nodevumiem, ko Eiropas standartizācijas organizācija vai valsts standartizācijas iestāde plāno sagatavot vai grozīt, pašlaik gatavo vai groza un kuru tā ir pieņēmusi iepriekšējās darba programmas laikposmā, ja ar tiem netransponē identiskus vai līdzvērtīgus starptautiskus vai Eiropas standartus.
Työohjelmassa on ilmoitettava kunkin standardin ja eurooppalaisen standardointituotteen osalta seuraavaa:Attiecībā uz katru standartu un Eiropas standartizācijas nodevumu darba programmā norāda:
kohde;priekšmetu;
standardien ja eurooppalaisten standardointituotteiden laatimisessa saavutettu vaihe;standartu un Eiropas standartizācijas nodevumu izstrādes posmu;
mahdollisesti perustaksi otettujen kansainvälisten standardien viitetiedot.atsauces uz starptautiskiem standartiem, kas izmantoti kā pamats.
Kunkin eurooppalaisen standardointiorganisaation ja kansallisen standardointielimen on asetettava työohjelmansa saataville omalle verkkosivustolleen tai jollekin muulle yleisesti käytettävissä olevalle verkkosivustolle ja asetettava ilmoitus työohjelmasta saataville kansallisessa tai tapauksen mukaan eurooppalaisessa standardointia käsittelevässä julkaisussa.Katra Eiropas standartizācijas organizācija un valsts standartizācijas iestāde dara savu darba programmu pieejamu savā tīmekļa vietnē vai kādā citā publiski pieejamā tīmekļa vietnē, kā arī publicē paziņojumu par darba programmas pieņemšanu standartizācijas darbībām veltītā valsts vai attiecīgā gadījumā Eiropas publikācijā.
Kunkin eurooppalaisen standardointiorganisaation ja kansallisen standardointielimen on viimeistään työohjelmansa julkaisemisajankohtana ilmoitettava työohjelmasta muille eurooppalaisille standardointiorganisaatioille ja kansallisille standardointielimille sekä komissiolle.Vēlākais vienlaikus ar savas darba programmas publicēšanu ikviena Eiropas standartizācijas organizācija un valsts standartizācijas iestāde par darba programmas pieņemšanu paziņo pārējām Eiropas standartizācijas organizācijām un valstu standartizācijas iestādēm un Komisijai.
Komissio saattaa tämän tiedon jäsenvaltioiden saataville 22 artiklassa tarkoitetun komitean välityksellä.Komisija sniedz minēto informāciju dalībvalstīm ar 22. panta minētās komitejas starpniecību.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership