Finnish to Latvian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
Kyseiset perusteet, jotka ovat pelkästään viitteellisiä, ovat lyhyesti seuraavat:Īsumā un vienīgi ērtības labad šeit sniegts šo kritēriju izklāsts:
liiketoimintaa koskevat päätökset tehdään markkinaedellytysten perusteella ilman merkittävää valtion puuttumista asiaan, ja kustannukset heijastavat markkina-arvoa;ar uzņēmējdarbību saistīti lēmumi tiek pieņemti, reaģējot uz tirgus nosacījumiem, bez ievērojamas valsts iejaukšanās, un izmaksas atspoguļo tirgus vērtības;
yrityksillä on yksi ainoa selkeä kirjanpito, joka on riippumattoman tarkastuksen kohteena kansainvälisten kirjanpitonormien mukaisesti ja jota sovelletaan kaikkeen toimintaan;uzņēmumiem ir viens skaidrs grāmatvedības pamatdokumentu kopums, kam veic neatkarīgu revīziju saskaņā ar starptautiskajiem grāmatvedības standartiem un ko piemēro visiem mērķiem;
aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä juontuvia merkittäviä vääristymiä ei ole;nav nozīmīgu izkropļojumu, kas mantoti no agrākās sistēmas, kurā nebija tirgus ekonomikas;
konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö takaavat oikeusvarmuuden ja vakauden; sekätiesisko noteiktību un stabilitāti nodrošina bankrota un īpašuma tiesību akti; kā arī
valuuttojen muuntaminen tapahtuu markkinahintaan.valūtas maiņa tiek veikta pēc tirgus kursa.
Kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa haki perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua ja palautti markkinatalouskohtelun hakemiseen tarkoitetut lomakkeet annetun määräajan kuluessa.Divi ražotāji eksportētāji pieprasīja TER atbilstīgi pamatregulas 2. panta 7. punkta b) apakšpunktam un noteiktajā termiņā sniedza atbildes uz TER pieprasījuma veidlapas jautājumiem.
Komissio hankki kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot ja tarkasti kaikki markkinatalouskohtelua koskevissa hakemuksissa annetut tiedot asianomaisten yritysten toimitiloissa.Komisija apkopoja visu informāciju, ko tā uzskatīja par vajadzīgu, un pārbaudīja visu TER pieprasījumos ietverto informāciju attiecīgo uzņēmumu telpās.
Tarkistuksessa kävi ilmi, ettei kumpikaan markkinatalouskohtelua pyytänyt vientiä harjoittava tuottaja täyttänyt perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädettyjä vaatimuksia.Pārbaudē konstatēja, ka abi ražotāji eksportētāji, kuri pieprasīja TER, neatbilda kritērijiem, kas noteikti pamatregulas 2. panta 7. punkta c) apakšpunktā.
Kummankaan viejän tarkastetut tilinpäätökset eivät ole kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisia, ja toisen viejän tarkastetut tilinpäätökset olivat vielä epätäydellisiä, koska niihin ei sisältynyt rahavirtalaskelmaa.Abu eksportētāju pārskati, kuriem bija veikta revīzija, neatbilda starptautiskajiem grāmatvedības standartiem, un viena eksportētāja pārskati, kuriem bija veikta revīzija, pat bija nepilnīgi, jo tajos nebija iekļauts naudas plūsmas pārskats.
Näin ollen on selvää, etteivät ne täytä vaatimusta 2.Tādējādi ir skaidrs, ka tie neatbilst 2. kritērijam.
Toinen viejä ei pystynyt osoittamaan, että sille yksityistämisen aikana siirretty pääoma oli arvioitu asianmukaisesti, ja toinen viejä sai valtion etuuksista lähinnä edullisen tuloverokannan muodossa.Viens eksportētājs nevarēja pierādīt, ka tā privatizācijas laikā ieguldītais kapitāls ir pareizi novērtēts, savukārt otrs eksportētājs saņēma valsts pabalstu galvenokārt preferenciālas ienākuma nodokļa likmes veidā.
Näin ollen ne eivät täytä vaatimusta 3.Tādēļ tie neatbilst 3. kritērijam.
Toinen yritys, joka pyysi markkinatalouskohtelua, esitti huomautuksia ilmoituksen johdosta.Viens uzņēmums, kurš pieprasīja TER, iesniedza piezīmes attiecībā uz informācijas izpaušanu.
Se ei kiistänyt mitään ilmoitukseen sisältyviä tosiseikkoja, vaan kiinnitti huomautuksissaan huomiota kolmeen pääseikkaan.Tas neapstrīdēja nevienu izpausto faktu, bet savās piezīmēs izvirzīja trīs galvenos jautājumus.
Ensinnäkin yritys väitti, että markkinatalouskohtelu määriteltiin laittomasti, koska määrittely tapahtui lähes kaksi kuukautta säädetyn määräajan jälkeen.Pirmkārt, tas apgalvoja, ka TER noteikšana ir nelikumīga, jo to veica gandrīz divus mēnešus pēc noteiktā termiņa.
Tässä yhteydessä on syytä mainita, että viivästys johtui lähinnä siitä, ettei markkinatalouskohtelun tarkastusta voitu tehdä aikaisemmassa vaiheessa, koska kiinalaiset viejät eivät olleet tuolloin käytettävissä.Šajā sakarā jānorāda, ka šī kavēšanās radās galvenokārt tāpēc, ka nevarēja notikt agrāks TER pārbaudes apmeklējums, jo Ķīnas eksportētāji tolaik nebija pieejami.
On syytä korostaa, ettei määrittämisen ajoituksella ollut mitään vaikutusta lopputulokseen.Jāuzsver, ka noteikšanas laikam nebija nekādas ietekmes uz rezultātu.
Toiseksi yritys väitti, että tarkastetut tilinpäätökset todettiin sääntöjenvastaisiksi pelkästään muodollisin perustein.Otrkārt, tika apgalvots, ka neatbilstības pārskatos, kuriem bija veikta revīzija, ir pamatotas tikai ar formāliem iemesliem.
Lisäksi väitettiin, että ”tilinpäätöskäytännöt, jotka eivät ole täysin virallisesti IAS:n mukaisia, eivät ole ristiriidassa markkinatalouskohtelun vaatimuksen 2 kanssa, jolleivät ne ole vaikuttaneet yrityksen taloudelliseen tulokseen”. Tältä osin on syytä huomata, ettei vaatimus 2 liity mitenkään yrityksen taloudelliseen tulokseen.Turklāt tika apgalvots, ka “uzskaites prakse, kas nav uzskatāma par pilnībā formāli atbilstošu SGS, nenozīmē, ka nav ievērots otrais TER kritērijs, ja vien tā nav ietekmējusi uzņēmuma finanšu rezultātus.” Šajā sakarā ir vērts norādīt, ka otrais kritērijs neattiecas uz uzņēmuma finanšu rezultātiem.
On kuitenkin syytä mainita, että kaikki rikkomukset olivat luonteeltaan merkittäviä, joko niihin liittyvien määrien suuruuden tai rikkomuksen merkityksen johdosta (eli pakollista analyysiä ei yksinkertaisesti tehty).Tomēr ir vērts pieminēt, ka visi pārkāpumi bija nozīmīgi attiecīgo summu ziņā vai pārkāpuma nopietnības ziņā (t. i., kāda obligāta analīze vienkārši netika veikta).
Lopuksi väitettiin, ettei edullisen tuloverokannan muodossa saatuja etuja ole ennen käytetty syynä markkinatalouskohtelun epäämiselle.Visbeidzot tika apgalvots, ka pabalsts, kas bija piešķirts preferenciālas ienākumanodokļa likmes veidā, iepriekš nav izmantots, lai pamatotu TER atteikumu.
Tältä osin huomautetaan, että kukin tapaus arvioidaan sen omien seikkojen perusteella.Šajā sakarā jānorāda, ka katru gadījumu vērtē atsevišķi.
Markkinatalouskohtelua koskevan vaatimuksen 3 osalta on arvioitava, kohdistuuko kiinalaisiin viejiin merkittäviä vääristymiä, jotka ovat siirtyneet aiemmasta keskusjohtoisesta markkinatalousjärjestelmästä.Trešais TER kritērijs ir paredzēts, lai novērtētu, vai Ķīnas eksportētājus ir ietekmējuši ievērojami kropļojumi, kas saglabājušies no iepriekšējās sistēmas, kas nav tirgus ekonomika.
Tällaisen siirron katsotaan tapahtuneen valtiollisten etuuksien kohdalla, joita myönnettiin lähinnä edullisen verokannan muodossa.Tāds ir šis gadījums attiecībā uz valsts pabalstu, kas galvenokārt tika piešķirts preferenciālas nodokļa likmes veidā.
Kiinalaisen viejän esiin tuomia yleisiä huomautuksia ei siten ollut perusteltu riittävästi.Tāpēc vispārīgas piezīmes, ko iesniedza Ķīnas eksportētājs, nav pietiekami pamatotas.
Päätelmänä voidaan todeta, ettei ole osoitettu, että kumpikaan vientiä harjoittavista tuottajista olisi täyttänyt markkinatalouskohtelua koskevat vaatimukset 2 ja 3.Kopumā tiek secināts, ka nav pierādīts, ka kāds ražotājs eksportētājs ir izpildījis TER otro un trešo kritēriju.
Tämän vuoksi markkinatalouskohtelua ei voida myöntää kyseisille yrityksille.Tādēļ šiem uzņēmumiem nevar piešķirt TER.
Yksilöllinen kohteluIndividuālais režīms
Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan kyseisen säännöksen soveltamisalaan kuuluville maille vahvistetaan tarvittaessa koko maata koskeva tulli lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut perusteet.Saskaņā ar pamatregulas 2. panta 7. punkta a) apakšpunktu valstīm, uz kurām attiecas šis noteikums, tiek noteikts valsts mēroga maksājums, izņemot gadījumus, kad uzņēmumi var pierādīt, ka tie atbilst visiem pamatregulas 9. panta 5. punktā noteiktajiem kritērijiem.
kokonaan tai osittain ulkomaisessa omistuksessa olevien yritysten tai yhteisyritysten tapauksessa viejät voivatvapaasti kotiuttaa pääomia ja voittoja;ja uzņēmumi vai kopuzņēmumi pilnīgi vai daļēji pieder ārvalstniekiem vai kopuzņēmumiem, eksportētāji var brīvi repatriēt kapitālu un peļņu;
vientihinnoista ja -määristä sekä myyntiehdoista päätetään vapaastieksporta cenas un daudzumi, un pārdošanas noteikumi ir brīvi noteikti;
osake-enemmistö on yksityishenkilöiden hallussa.vairākums akciju pieder privātpersonām.
Hallituksessa tai keskeisissä johtotehtävissä olevien valtion viranhaltijoiden on oltava joko vähemmistönä, tai on osoitettava, että yritys on kaikesta huolimatta riittävän riippumaton valtiostaValsts ierēdņi, kas ir valdē vai ieņem galvenos amatus vadībā, ir mazākumā, vai arī ir jāpierāda, ka uzņēmums tomēr ir pietiekami neatkarīgs no valsts iejaukšanās;
valuuttojen muuntaminen suoritetaan markkinahintaan sekävalūtas maiņas kursu pārrēķina atbilstīgi tirgus likmei; un
valtio ei puutu yrityksen toimintaan niin, että se mahdollistaisi toimenpiteiden kiertämisen, jos yksittäisille viejille vahvistetaan erilaiset tullit.valsts iejaukšanās nepieļauj pasākumu apiešanu, ja individuālajiem eksportētājiem piemēro atšķirīgas maksājuma likmes.
Ne vientiä harjoittavat tuottajat, jotka eivät täyttäneet markkinatalouskohtelun vaatimuksia, sekä kolmas otokseen valittu tuottaja pyysivät yksilöllistä kohtelua.Ražotāji eksportētāji, kuri neatbilda TER kritērijiem, kā arī trešais atlasītais ražotājs pieprasīja IR.
Käytettävissä olevien tietojen perusteella todettiin alustavasti, että kaikki otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat täyttivät perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaiset perusteet ja niille voitiin siksi myöntää yksilöllinen kohtelu.Pamatojoties uz pieejamo informāciju, provizoriski tika konstatēts, ka visi atlasītie ražotāji eksportētāji atbilda pamatregulas 9. panta 5. punktā noteiktajām prasībām noteikumiem, tādējādi tiem varēja piešķirt IR.
Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetä markkinatalouskohtelua, on määritettävä markkinataloutta toteuttavassa kolmannessa maassa, jäljempänä ’vertailumaa’, sovellettujen hintojen tai laskennallisen arvon perusteella.Saskaņā ar pamatregulas 2. panta 7. punkta a) apakšpunktu normālā vērtība attiecībā uz ražotājiem eksportētājiem, kam nav piešķirts TER, tiek noteikta, pamatojoties uz tirgus ekonomikas trešās valsts (“analogās valsts) cenām vai salikto vērtību.
Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa aikovansa käyttää Argentiinaa vertailumaana normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan osalta ja pyysi kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia asiasta.Komisija paziņojumā par procedūras sākšanu norādīja, ka plāno izmantot Argentīnu kā piemērotu analogo valsti, lai noteiktu normālo vērtību ĶTR, un aicināja visas ieinteresētās personas iesniegt piezīmes.
Useat viejät ja tuojat ovat esittäneet huomautuksia vertailumaan valinnasta väittäen, ettei Argentiina olisi soveltuva vertailumaa, koska kotimainen kilpailu on Argentiinassa heikkoa ja sen vuoksi hintataso maan kotimarkkinoilla on korkea.Vairāki eksportētāji un importētāji ir iesnieguši piezīmes par analogās valsts izvēli, apgalvojot, ka Argentīna nebūtu piemērota analogā valsts galvenokārt tāpēc, ka Argentīnas iekšzemes tirgū ir vērojama maza konkurence un līdz ar to – augstas cenas.
Itse asiassa onkin viitteitä siitä, että Argentiinan markkinat jakautuvat suurelta osin kolmen kotimaisen tuottajan kesken.Patiešām, ir norādes, ka Argentīnas tirgu lielākoties pārvalda trīs vietējie ražotāji.
Argentiinan tilastojen mukaan tuonti Argentiinan markkinoille ovat hyvin vähäistä, koska perinteisesti suurimmilta ulkomaisilta toimittajilta, Brasilialta ja Kiinalta, peritään korkeita polkumyyntitulleja.Saskaņā ar Argentīnas statistiku imports Argentīnas tirgū ir nenozīmīgs, jo tradicionālajiem lielākajiem ārvalstu piegādātājiem, Brazīlijai un Ķīnai, piemēro lielus antidempinga maksājumus.
Samat viejät ja tuojat ehdottivat soveltuvimmiksi vertailumaiksi Thaimaata, Intiaa ja Indonesiaa.Tie paši eksportētāji un importētāji ierosināja Taizemi, Indiju un Indonēziju kā piemērotākas analogās valstis.
Asianomaisten osapuolten huomautukset huomioon ottaen pyrittiin yhteistyöhön Argentiinassa ja Intiassa toimivien tuottajien kanssa, ja lopuksi yksi argentiinalainen ja yksi intialainen tuottaja suostuivat toimimaan yhteistyössä.Ņemot vērā ieinteresēto personu piezīmes, Argentīnas un Indijas ražotājus aicināja sadarboties, un viens Argentīnas un viens Indijas ražotājs tomēr piekrita sadarboties.
Näiden vastausten analyysi osoitti, että ainoan yhteistyössä toimineen argentiinalaisen tuottajan ilmoittamat kotimarkkinahinnat olivat todellakin erittäin korkeat, huomattavasti korkeammat kuin otokseen kuuluneiden unionin tuottajien myyntihinnat ja niiden vahinkoa aiheuttamaton hinta.Šo ražotāju atbildes analīze liecināja, ka iekšzemes cenas, par kurām informēja vienīgais Argentīnas ražotājs, kurš sadarbojās, patiešām bija ļoti augstas – būtiski augstākas nekā atlasīto Savienības ražotāju pārdošanas cenas un cenas, kas nerada kaitējumu.
Toisaalta kävi ilmi, että Intian markkinoilla on paljon kilpailua, sillä tuottajia arvioidaan olevan 300.Taču izrādījās, ka Indijas tirgū ir raksturīga ļoti liela konkurence, jo saskaņā ar aplēsēm tajā piedalās aptuveni300 ražotāju.
Tästä syystä yhteistyössä toimineen intialaisen viejän ilmoittamia kotimarkkinahintoja voidaan pitää kohtuullisina.Tā rezultātā cenas iekšzemes tirgū, par ko informēja Indijas eksportētājs, kurš sadarbojās, var uzskatīt par pieņemamām.
Thaimaa ja Indonesia ovat mukana samassa tutkimuksessa, mutta hyvin harva tuottaja toimii molemmissa maissa, mikä tekee niiden kotimarkkinoista vähemmän kilpailtuja Intiaan verrattuna.Taizeme un Indonēzija ir iesaistīta tajā pašā izmeklēšanā, bet abās valstīs darbojas ļoti mazs skaits ražotāju, līdz ar to šo valstu iekšzemes tirgos ir mazāk konkurences salīdzinājumā ar Indiju.
Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että Intia on perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti sopiva vertailumaa.Tāpēc tiek provizoriski secināts, ka Indija ir piemērota analogā valsts saskaņā ar pamatregulas 2. panta 7. punkta a) apakšpunktu.
Koska yhdellekään otokseen valitulle kiinalaiselle viejälle ei myönnetty markkinatalouskohtelua, määritettiin normaaliarvo perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan nojalla käyttäen Intiaa markkinataloutta toteuttavana kolmantena maana.Tā kā nevienam atlasītajam Ķīnas eksportētājam netika piešķirts TER, normālā vērtība tika noteikta saskaņā ar pamatregulas 2. panta 7. punkta a) apakšpunkta noteikumiem, izmantojot Indiju kā analogo tirgus ekonomikas trešo valsti.
Ensin selvitettiin kunkin vientiä harjoittavan tuottajan osalta, oliko vertailumaan kierteitettyjen tempervalurautaisten liitos- ja muiden osien tuottajan kotimaisen myynnin kokonaismäärä edustavaa, toisin sanoen oliko tämän myynnin kokonaismäärä vähintään 5 prosenttia kunkin vientiä harjoittavan tuottajan tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntautuvan vientimyynnin kokonaismäärästä tutkimusajanjaksolla.Vispirms attiecībā uz katru attiecīgo ražotāju eksportētāju tika noteikts, vai analogās valsts ražotāja kaļamu vītņotu savienotājelementu kopējais iekšzemes pārdošanas apjoms bija reprezentatīvs, t. i., vai šādu pārdevumu kopējais apjoms bija vismaz 5 % no katra ražotāja eksportētāja attiecīgā ražojuma eksporta pārdevumu kopējā apjoma uz Savienību IP laikā.
Kolmesta otokseen valitusta vientiä harjoittavasta tuottajasta tämä päti kahteen.Tas tā bija diviem no trim atlasītajiem ražotājiem eksportētājiem.
Tämän jälkeen yksilöitiin ne yritysten kotimarkkinoillaan myymät tarkasteltavana olevan tuotteen lajit, joiden osalta vertailumaan tuottaja oli edustava kotimarkkinoiden kokonaismyynnin perusteella, jotka ovat samanlaisia kuin unioniin vietäviksi myydyt lajit tai suoraan niihin verrattavissa.Tad noteica tos ražojuma veidus, ko pārdod uzņēmumi iekšzemes tirgū, kurā analogās valsts ražotājam bija kopumā reprezentatīvi iekšzemes pārdevumi, un kuri ir identiski vai tieši salīdzināmi ar tiem veidiem, ko pārdod eksportam uz Savienību.
Jokaisen vertailumaan tuottajan kotimarkkinoillaan myymän sellaisen tuotelajin osalta, jonka todettiin olevan suoraan verrattavissa kierteitettyihin tempervalurautaisiin liitos- ja muihin osiin, joita vientiä harjoittavat tuottajat vievät unioniin myytäväksi, määritettiin, oliko kotimarkkinamyynti riittävän edustavaa.Katram veidam, kuru analogās valsts ražotājs pārdeva savā iekšzemes tirgū un kuru uzskatīja par tieši salīdzināmu ar tāda veida kaļamiem vītņotiem savienotājelementiem, kurus eksportam uz Savienību pārdeva ražotāji eksportētāji, tika noteikts, vai pārdošanas apjoms vietējā tirgū ir pietiekami reprezentatīvs.
Tietyn tuotelajin kotimarkkinamyyntiä pidettiin riittävän edustavana, jos sen myynti kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille tutkimusajanjakson aikana oli vähintään 5 prosenttia vientiä harjoittavan tuottajan unioniin vietäväksi myymän vastaavan tuotelajin kokonaismäärästä.Uzskatīja, ka konkrētā ražojuma veida pārdošanas apjoms iekšzemes tirgū ir pietiekami reprezentatīvs, ja šā ražojuma veida pārdotais apjoms neatkarīgiem klientiem iekšzemes tirgū IP ir vismaz 5 % no salīdzināma ražojuma veida kopapjoma, ko ražotājs eksportētājs pārdod eksportam uz Savienību.
Tämän jälkeen komissio tutki vertailumaan tuottajan kohdalla, voidaanko tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin sellaisen tuotelajin myynnin, jonka kotimarkkinamyynti oli edustavaa, katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä.Pēc tam Komisija attiecībā uz analogās valsts ražotāju pārbaudīja, vai katra veida līdzīgo ražojumu, kas reprezentatīvos daudzumos pārdots iekšzemes tirgū, var uzskatīt par pārdotu parastā tirdzniecības apritē.
Tätä varten määritettiin kunkin tuotelajin kannattavan myynnin osuus myynnistä kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille tutkimusajanjaksolla.To izdarīja, nosakot katra ražojuma veida rentabla pārdošanas apjoma īpatsvaru neatkarīgiem klientiem iekšzemes tirgū IP laikā.
Kun vähintään määritettyjä tuotantokustannuksia vastaavilla nettomyyntihinnoilla tapahtuneen myynnin osuus oli yli 80 prosenttia tietyn tuotelajin kokonaismyynnistä ja kun kyseisen tuotelajin painotettu keskimääräinen myyntihinta oli vähintään tuotantokustannusten tasoinen, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa.Ja tāda ražojuma veida pārdošanas apjoms, kas tika pārdots par neto pārdošanas cenu, kas vienāda ar vai lielāka par aprēķinātajām ražošanas izmaksām, bija vairāk nekā 80 % no konkrētā veida pārdošanas kopapjoma un ja minētā ražojuma veida vidējā svērtā pārdošanas cena bija vienāda ar ražošanas izmaksām vai lielāka par tām, normālo vērtību noteica, pamatojoties uz faktisko cenu iekšzemes tirgū.
Tämä hinta laskettiin kyseisen tuotelajin tutkimusajanjaksolla tapahtuneen kotimarkkinamyynnin hintojen painotettuna keskiarvona.Šo cenu aprēķināja kā visu minētā ražojuma veida tikai iekšzemes pārdošanas apjomu vidējo svērto cenu IP laikā.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership