| Source | Target | | Jos tuotelajin kokonaismyyntimäärästä enintään 80 prosenttia oli kannattavaa tai kun kyseisen tuotelajin painotettu keskihinta oli tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä kyseisen tuotelajin yksinomaan kannattavan myynnin painotettu keskiarvo. | Ja kāda ražojuma veida rentablās pārdošanas apjoms bija līdz 80 % no šā veida pārdošanas kopējā apjoma vai ja šā ražojuma veida vidējā svērtā cena bija zemāka par ražošanas izmaksām, normālo vērtību noteica, balstoties uz faktisko cenu iekšzemes tirgū, ko aprēķināja kā attiecīgā ražojuma veida rentablā pārdošanas apjoma vidējo svērto cenu. |
| Jos kaikkia tuotelajeja myytiin tappiolla, niiden myynnin ei katsottu tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä. | Ja visi ražojuma veidi tika pārdoti ar zaudējumiem, tika uzskatīts, ka tie nav pārdoti parastā tirdzniecības apritē. |
| Tuotelajeille, joita ei myyty tavanomaisessa kaupankäynnissä, sekä tuotelajeille, joita ei myyty edustavassa määrin kotimarkkinoilla, muodostettiin laskennallinen normaaliarvo. | Tiem ražojuma veidiem, kas netika pārdoti parastā tirdzniecības apritē, kā arī tiem ražojuma veidiem, kas netika pārdoti reprezentatīvā daudzumā iekšzemes tirgū, izmantoja salikto normālo vērtību. |
| Laskennallinen normaaliarvo muodostettiin lisäämällä ainoan yhteistyössä toimineen vertailumaan tuottajan keskimääräisiin tuotantokustannuksiin tutkimusajanjaksona sen samankaltaisen tuotteen myyntiin kotimarkkinoilla tavanomaisessa kaupankäynnissä liittyvät myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä painotettu keskimääräinen voitto tutkimusajanjaksona. | Lai noteiktu salikto normālo vērtību, vidējās svērtās pārdošanas, vispārējās un administratīvās (“PVA”) izmaksas un vidējo svērto peļņu, ko, pārdodot līdzīgo ražojumu iekšzemes tirgū parastajā tirdzniecības apritē IP, guva vienīgais analogās valsts ražotājs, kurš sadarbojās, pieskaitīja pie šā ražotāja vidējām ražošanas izmaksām izmeklēšanas periodā. |
| Sellaisten tuotelajien osalta, joita ei myyty edustavassa määrin kotimarkkinoilla, laskennallisen normaaliarvon muodostamiseen käytettiin tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneen myynnin painotettua keskimääräistä voittoa ja siihen liittyviä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia. | Visiem ražojuma veidiem, ko iekšzemes tirgū pārdeva nereprezentatīvos daudzumos, saliktās normālās vērtības noteikšanai tika izmantota vidējā svērtā peļņa un PVA izmaksas parastā tirdzniecības apritē šiem nereprezentatīvajiem pārdošanas apjomiem. |
| Tuotantokustannuksia sekä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia oikaistiin tarvittaessa ennen kuin niitä käytettiin tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneen myynnin määrittämiseen ja laskennallisten normaaliarvojen muodostamiseen. | Ražošanas izmaksas un PVA izmaksas pirms izmantošanas parastās tirdzniecības aprites pārbaudē un normālo vērtību noteikšanā vajadzības gadījumā tika koriģētas. |
| Koska kaikille otokseen valituille tuottajille myönnettiin yksilöllinen kohtelu ja tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntautuva vienti tapahtui suoraan unionin riippumattomille asiakkaille, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella. | Tā kā atlasītajiem ražotājiem tika piešķirts IR un tie veica attiecīgā ražojuma eksporta pārdošanu uz Savienību tieši neatkarīgiem klientiem Savienībā, eksporta cenu noteica saskaņā ar pamatregulas 2. panta 8. punktu, proti, pamatojoties uz faktiski samaksātajām vai maksājamajām eksporta cenām. |
| Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. | Normālā vērtība un eksporta cena tika salīdzināta, izmantojot EXW cenas. |
| Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolista, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. | Lai nodrošinātu godīgu normālās vērtības un eksporta cenas salīdzinājumu, saskaņā ar pamatregulas 2. panta 10. punktu tika izdarītas pienācīgas korekcijas, lai ņemtu vērā atšķirības, kas ietekmē cenas un to salīdzināmību. |
| Oikaisuja tehtiin fyysisten ominaisuuksien, välillisten verojen, kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, liitännäis-, pakkaus- ja luottokustannusten sekä palkkioiden ja pankkimaksujen perusteella, jos ne todettiin kohtuullisiksi ja paikkansa pitäviksi ja jos niistä esitettiin todennettu näyttö. | Pienācīgas korekcijas, ņemot vērā fizikālās īpašības, netiešos nodokļus, transporta, apdrošināšanas, apstrādes, iekraušanas un papildu izmaksas, iepakošanas, kredīta, komisijas un bankas pakalpojumu izmaksas, tika veiktas visos gadījumos, kuros tās tika atzītas par samērīgām, precīzām un pamatotām ar pārbaudītiem pierādījumiem. |
| Otokseen valittujen yritysten tapauksessa kunkin vertailumaalle vahvistetun samankaltaisen tarkasteltavana olevan tuotteen lajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan lajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan, kuten perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdassa säädetään. | Atlasītajiem uzņēmumiem katra līdzīgā ražojuma veida vidējā svērtā normālā vērtība, kas tika noteikta analogajai valstij, tika salīdzināta ar attiecīgā ražojuma atbilstošā veida vidējo svērto eksporta cenu saskaņā ar pamatregulas 2. panta 11. un 12. punktu. |
| Väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit ilmaistaan prosentteina CIF unionin rajalla tullaamattomana -hinnoista, ja ne ovat seuraavat: | Ņemot to vērā, vidējā svērtā pagaidu dempinga starpība, kas izteikta procentos no CIF cenas līdz Savienības robežai pirms nodokļu samaksas, ir šāda. |
| Yhteistyössä toimineiden mutta otoksen ulkopuolisten vientiä harjoittavien tuottajien painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali laskettiin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan säännösten mukaisesti. | Vidējo svērto dempinga starpību izlasē neiekļautajiem ražotājiem eksportētājiem, kas sadarbojās, aprēķināja saskaņā ar pamatregulas 9. panta 6. punkta noteikumiem. |
| Tämä marginaali laskettiin otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille määritettyjen marginaalien perusteella. | To noteica, balstoties uz starpību, kas bija noteikta izlasē iekļautajiem ražotājiem eksportētājiem. |
| Tällä perusteella yhteistyössä toimineille mutta otoksen ulkopuolisille yrityksille laskettu polkumyyntimarginaali vahvistettiin alustavasti 42,3 prosentin tasolle. | Uz šī pamata aprēķināto dempinga starpību uzņēmumiem, kas sadarbojās, bet netika iekļauti izlasē, provizoriski noteica 42,3 % apmērā. |
| Kaikkien muiden Kiinassa toimivien vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalit määritettiin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. | Attiecībā uz visiem pārējiem ĶTR ražotājiem eksportētājiem dempinga starpība tika noteikta, pamatojoties uz pieejamajiem faktiem saskaņā ar pamatregulas 18. pantu. |
| Tätä varten määriteltiin ensin yhteistyön taso vertaamalla tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamia unioniin suuntautuvan viennin määriä Eurostatin vastaaviin tuontitilastoihin. | Tālab vispirms noteica sadarbības līmeni, salīdzinot to eksporta apjomu uz Savienību, par ko ziņoja ražotāji eksportētāji, kuri sadarbojās, ar Eurostat importa statistikas ekvivalentu. |
| Koska yhteistyö kattoi oli yli 50 prosenttia Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin kokonaismäärästä ja toimialaa voidaan pitää pirstoutuneena, sillä Kiinassa on suuri määrä vientiä harjoittavia tuottajia, yhteistyössä toimimisen astetta voidaan pitää korkeana. | Tā kā to ražotāju eksportētāju, kuri sadarbojās, daļa veidoja vairāk nekā 50 % no kopējā Ķīnas eksporta uz Savienību un ražošanas nozari var uzskatīt par sadrumstalotu, ņemot vērā lielo ražotāju eksportētāju skaitu ĶTR, sadarbības līmeni var uzskatīt par augstu. |
| Koska ei ollut mitään syytä uskoa, että yksikään vientiä harjoittava tuottaja olisi tarkoituksellisesti kieltäytynyt yhteistyöstä, jäännöspolkumyyntimarginaali vahvistettiin sen otokseen valitun yrityksen tasolle, jolla oli korkein polkumyyntimarginaali. | Nebija iemesla uzskatīt, ka kāds ražotājs eksportētājs tīši nevēlas sadarboties, tāpēc atlikusī dempinga starpība tika noteikta tā atlasītā uzņēmuma dempinga starpības līmenī, kuram bija vislielākā dempinga starpība. |
| Tätä pidettiin sopivana, koska ei ollut viitteitä siitä, että yhteistyöstä kieltäytyneet yritykset olisivat harjoittaneet polkumyyntiä vähäisemmässä määrin, ja jotta mahdollisten toimenpiteiden tehokkuus voitiin varmistaa. | To uzskatīja par piemērotu, jo nekas neliecināja par to, ka uzņēmumi, kuri nesadarbojās, īstenotu dempingu zemākā līmenī, un šādi varētu nodrošināt visu pasākumu efektivitāti. |
| Thaimaa ja Indonesia | Taizeme un Indonēzija |
| Komissio selvitti ensin perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti kunkin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan osalta, oliko niiden samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla edustavaa, eli oliko kyseisen myynnin kokonaismäärä vähintään viisi prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntautuneen vientimyynnin kokonaismäärästä. | Saskaņā ar pamatregulas 2. panta 2. punktu attiecībā uz katru ražotāju eksportētāju, kas sadarbojās, Komisija vispirms noteica, vai līdzīgā ražojuma iekšzemes pārdošanas kopējais apjoms tiem bijis reprezentatīvs, t. i., vai šīs pārdošanas kopējais apjoms ir vismaz 5 % no attiecīgā ražojuma eksporta pārdošanas kopējā apjoma uz Savienību. |
| Tutkimuksessa kävi ilmi, että samankaltaisen tuotteen myynti kotimarkkinoilla oli edustavaa kaikkien yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta Thaimaassa ja Indonesiassa. | Izmeklēšanā tika konstatēts, ka līdzīgā ražojuma iekšzemes pārdošanas apjoms bijis reprezentatīvs visiem Taizemes un Indonēzijas ražotājiem eksportētājiem, kas sadarbojās. |
| Tämän jälkeen komissio yksilöi niiden yritysten, joiden kokonaismyynti kotimarkkinoilla oli edustavaa, sellaiset kotimarkkinoillaan myymät tuotelajit, jotka olivat samanlaisia kuin unioniin vietäväksi myydyt lajit tai niitä läheisesti muistuttavia. | Tad Komisija apzināja tos ražojuma veidus, kurus iekšzemes tirgū pārdod uzņēmumi, kam kopumā ir reprezentatīvs iekšzemes pārdošanas apjoms, un kuri ir identiski vai ļoti līdzīgi tiem veidiem, ko pārdod eksportam uz Savienību. |
| Seuraavaksi määritettiin samankaltaisen tuotteen kunkin sellaisen tuotelajin osalta, jota vientiä harjoittavat tuottajat myivät kotimarkkinoillaan ja jonka oli todettu olevan verrattavissa tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin vietäväksi myytyyn lajiin, oliko kotimarkkinamyynti perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti riittävän edustavaa. | Par katru līdzīgā ražojuma veidu, kuru ražotāji eksportētāji pārdevuši iekšzemes tirgū un par kuru ir konstatēts, ka tas ir tieši salīdzināms ar attiecīgā ražojuma veidu, ko pārdod eksportam uz Savienību, tika pārbaudīts, vai pārdošanas apjoms iekšzemes tirgū bijis pietiekami reprezentatīvs atbilstīgi pamatregulas 2. panta 2. punktam. |
| Tietyn tuotelajin kotimarkkinamyyntiä pidettiin riittävän edustavana, jos sen myynti kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille tutkimusajanjakson aikana oli vähintään 5 prosenttia unioniin vietäväksi myydyn vastaavan tuotelajin kokonaismäärästä. | Uzskatīja, ka konkrētā ražojuma veida pārdošanas apjoms iekšzemes tirgū ir pietiekami reprezentatīvs, ja šā ražojuma veida pārdotais apjoms neatkarīgiem klientiem iekšzemes tirgū izmeklēšanas periodā bijis vismaz 5 % no visa salīdzināmu, eksportam uz Savienību pārdotu ražojumu kopējā apjoma. |
| Tämän jälkeen komissio tutki, voitiinko samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin, jonka kotimarkkinamyynti oli edustavaa, kotimarkkinamyyntiä pitää perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneena. | Pēc tam Komisija pārbaudīja, vai var uzskatīt, ka katrs līdzīgā ražojuma veids, ko reprezentatīvā apjomā pārdod iekšzemes tirgū, tiek pārdots parastā tirdzniecības apritē saskaņā ar pamatregulas 2. panta 4. punktu. |
| Tätä varten määritettiin kunkin tuotelajin osalta kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille tapahtuneen kannattavan myynnin osuus tutkimusajanjaksolla. | Tas tika darīts, katram ražojuma veidam nosakot neatkarīgiem klientiem veikto rentablas pārdošanas apjoma īpatsvaru iekšzemes tirgū izmeklēšanas periodā. |
| Kun vähintään määritettyjä tuotantokustannuksia vastaavilla nettomyyntihinnoilla tapahtuneen myynnin osuus oli yli 80 prosenttia tietyn tuotelajin kokonaismyynnistä ja kun painotettu keskimääräinen myyntihinta oli vähintään yksikkökustannusten tasoinen, tuotelajikohtaisen normaaliarvon perustana käytettiin kyseisen tuotelajin kaikkien kotimarkkinamyyntihintojen painotettua keskiarvoa. | Ja pārdošanas apjoms kādam ražojuma veidam, ko pārdeva par neto pārdošanas cenu, kura vienāda ar aprēķinātajām ražošanas izmaksām vai lielāka par tām, pārsniedza 80 % no šā ražojuma veida pārdošanas kopējā apjoma un ja šā ražojuma veida vidējā svērtā cena bija vienāda ar vienības izmaksām vai lielāka par tām, normālo vērtību aprēķināja kā visu konkrētā veida iekšzemes pārdošanas vidējo svērto cenu. |
| Kun tuotelajin kokonaismyyntimäärästä enintään 80 prosenttia oli kannattavaa tai kun kyseisen tuotelajin painotettu keskihinta oli yksikkökohtaisia tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä kyseisen tuotelajin yksinomaan kannattavan kotimarkkinamyynnin painotettu keskihinta. | Ja kāda ražojuma veida rentablās pārdošanas apjoms bija līdz 80 % no šā ražojuma veida pārdošanas kopējā apjoma vai ja šā ražojuma veida vidējā svērtā cena bija zemāka par vienības izmaksām, normālo vērtību noteica, balstoties uz faktisko cenu iekšzemes tirgū, kuru aprēķināja kā konkrētā veida vienīgi rentablo pārdošanas apjomu vidējo svērto cenu. |
| Laskennallinen normaaliarvo muodostettiin lisäämällä yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien keskimääräisiin valmistuskustannuksiin tutkimusajanjaksona niiden samankaltaisen tuotteen myyntiin kotimarkkinoilla tavanomaisessa kaupankäynnissä liittyvät myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä painotettu keskimääräinen voitto tutkimusajanjaksona. | Lai noteiktu salikto normālo vērtību, radušās vidējās svērtās pārdošanas, vispārējās un administratīvās (“PVA”) izmaksas un vidējo svērto peļņu, ko attiecīgie ražotāji eksportētāji, kuri sadarbojās, izmeklēšanas periodā bija guvuši no līdzīgā ražojuma pārdošanas iekšzemes tirgū parastā tirdzniecības apritē, pieskaitīja tā vidējām ražošanas izmaksām izmeklēšanas periodā. |
| Koska kaikki yhteistyössä toimineiden thaimaalaisten ja intialaisten viejien tarkasteltavana olevan tuotteen vienti tapahtui suoraan unionin riippumattomille asiakkaille, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella. | Taizemes un Indonēzijas eksportētāju, kuri sadarbojās, visi attiecīgā ražojuma eksporta apjomi tika veikti neatkarīgiem klientiem Savienībā, tāpēc eksporta cenu noteica saskaņā ar pamatregulas 2. panta 8. punktu, proti, pamatojoties uz faktiski samaksātajām vai maksājamajām eksporta cenām. |
| Oikaisuja tehtiin kaupan portaan, kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, liitännäis-, pakkaus- ja luottokustannusten sekä palkkioiden ja pankkimaksujen perusteella, jos ne todettiin kohtuullisiksi ja paikkansa pitäviksi ja jos niistä esitettiin todennettu näyttö. | Pienācīgas korekcijas, ņemot vērā tirdzniecības līmeni, transporta, apdrošināšanas, apstrādes un papildu izmaksas, iepakošanas, kredīta, komisijas un bankas pakalpojumu izmaksas, tika veiktas visos gadījumos, kuros tās tika atzītas par samērīgām, precīzām un pamatotām ar pārbaudītiem pierādījumiem. |
| Otokseen valittujen kahden Thaimaassa toimivan yrityksen kunkin samankaltaisen tuotteen tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti. | Attiecībā uz abiem uzņēmumiem Taizemē, kuri sadarbojās, tika salīdzināta katra līdzīgā ražojuma veida vidējā svērtā normālā vērtība ar attiecīgā ražojuma atbilstošā veida vidējo svērto eksporta cenu, kā paredzēts pamatregulas 2. panta 11. un 12. punktā. |
| Kun otetaan huomioon, että yhteistyöhön osallistumisen taso oli korkea (molempien yhteistyössä toimineiden thaimaalaisten yritysten viennin osuus oli enemmän kuin 80 prosenttia koko Thaimaasta unioniin suuntautuvasta viennistä tutkimusajanjaksolla), kaikkien muiden thaimaalaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaali vahvistettiin kahden yhteistyössä toimineen yrityksen korkeimman polkumyyntimarginaalin tasolle. | Ņemot vērā, ka sadarbības līmenis tika uzskatīts par augstu (abu Taizemes uzņēmumu, kas sadarbojās, eksporta apjoms bija vairāk nekā 80 % no visa Taizemes eksporta uz Savienību IP), dempinga starpība visiem pārējiem Taizemes ražotājiem eksportētājiem tika noteikta abu uzņēmumu, kas sadarbojās, augstākās dempinga starpības līmenī. |
| Thaimaalaisten yritysten väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit ilmaistaan prosentteina CIF unionin rajalla tullaamattomana -hinnoista, ja ne ovat seuraavat: | Ņemot to vērā, vidējā svērtā pagaidu dempinga starpība, kas izteikta procentos no CIF cenas līdz Savienības robežai pirms nodokļu samaksas, Taizemes uzņēmumiem ir šāda. |
| Indonesia | Indonēzija |
| Ainoan yhteistyössä toimineen yrityksen samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti. | Vienīgajam uzņēmumam kurš sadarbojās, tika salīdzināta katra līdzīgā ražojuma veida vidējā svērtā normālā vērtība ar attiecīgā ražojuma atbilstošā veida vidējo svērto eksporta cenu, kā paredzēts pamatregulas 2. panta 11. un 12. punktā. |
| Kun otetaan huomioon, että yhteistyöhön osallistumisen taso oli korkea (ainoan yhteistyössä toimineen indonesialaisen yrityksen viennin osuus oli enemmän kuin 80 prosenttia koko Indonesiasta unioniin suuntautuvasta viennistä tutkimusajanjaksolla), kaikkien muiden indonesialaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaali vahvistettiin yhteistyössä toimineen yrityksen polkumyyntimarginaalin tasolle. | Ņemot vērā, ka sadarbības līmenis tika uzskatīts par augstu (vienīgā Indonēzijas uzņēmuma, kurš sadarbojās, eksporta apjoms bija vairāk nekā 80 % no visa Indonēzijas eksporta uz Savienību IP), dempinga starpība visiem pārējiem Indonēzijas ražotājiem eksportētājiem tika noteikta tādā pašā līmenī kā uzņēmumam, kurš sadarbojās. |
| E. VAHINKO | E. KAITĒJUMS |
| Unionin tuotanto | Ražošana Savienībā |
| Tutkimusajanjaksolla samankaltaista tuotetta valmisti kuusi tuottajaa unionissa. | IP laikā līdzīgo ražojumu Savienībā izgatavoja seši ražotāji. |
| Kuten johdanto-osan 29 kappaleessa todettiin, otokseen valittiin kaksi unionin tuottajien ryhmää, jotka muodostuivat kolmesta unionin tuottajasta ja joiden osuus oli 81 prosenttia samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta. | Kā norādīts iepriekš 29. apsvērumā, tika atlasītas divas Savienības ražotāju grupas, kas sastāv no trim Savienības ražotājiem un kas ražo vairāk nekā 81 % no līdzīgā ražojuma kopējās produkcijas Savienībā. |
| Unionin tuotannonalan määritelmä | Savienības ražošanas nozares definīcija |
| Kaikkien kuuden samankaltaista tuotetta valmistavan tuottajan katsotaan muodostavan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti unionin tuotannonalan, ja sen vuoksi niistä käytetään jäljempänä nimitystä ’unionin tuotannonala’. | Pamatregulas 4. panta 1. punkta un 5. panta 4. punkta nozīmē Savienības ražošanas nozare ir visi seši esošie Savienības ražotāji, kas ražoja līdzīgo ražojumu IP, turpmāk “Savienības ražošanas nozare”. |
| Unionin kulutus määritettiin tutkimustulosten mukaan mukautetun unionin tuotannonalan unionin markkinoilla tapahtuneen myynnin määrän ja Eurostatin ilmoittaman tuontimäärän perusteella. | Patēriņu Savienībā noteica, pamatojoties uz Savienības ražošanas nozares pārdošanas apjomu Savienības tirgū un Eurostat ziņoto importa apjomu, kas koriģēts atbilstoši izmeklēšanā konstatētajam. |
| Unionin kulutus väheni merkittävästi eli 21 prosenttia vuosien 2008 ja 2009 välillä, minkä jälkeen se kasvoi 12 prosenttiyksikköä eli jäi 9 prosenttia alemmalle tasolle kuin tarkastelujakson alussa. | No 2008. līdz 2009. gadam Savienības patēriņš ievērojami samazinājās (par 21 %), pēc tam pieauga par 12 procentpunktiem līdz līmenim, kas ir par 9 % zemāks nekā attiecīgā perioda sākumā reģistrētais patēriņš. |
| Lähde: | Avots: |
| Valituksessa olleet tiedot, Eurostat ja kyselylomakevastaukset | sūdzībā norādītie dati, Eurostat dati un atbildes uz anketas jautājumiem. |
| Unionin kulutus (tonnia) | Patēriņš Savienībā (tonnās) |
| Indeksi | Indekss |
| Tuonti asianomaisista maista | Imports no attiecīgajām valstīm |
| Asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin vaikutusten kumulatiivinen arviointi | Importa no attiecīgajām valstīm ietekmes kumulatīvais novērtējums |
| Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti, olisiko tiettyjen asianomaisista maista peräisin olevien kierteitettyjen tempervalurautaisten liitos- ja muiden osien tuontia arvioitava kumulatiivisesti. | Komisija pārbaudīja, vai attiecīgo valstu izcelsmes kaļamo vītņoto savienotājelementu imports būtu jānovērtē kopā saskaņā ar pamatregulas 3. panta 4. punktu. |
| Kustakin asianomaisesta maasta tulevalle tuonnille vahvistettu polkumyyntimarginaali oli perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua vähimmäistasoa suurempi (katso johdanto-osan kappaleet 74, 90 ja 93). | Dempinga starpība, kas noteikta attiecībā uz importu no katras attiecīgās valsts, pārsniedza pamatregulas 9. panta 3. punktā definēto de minimis slieksni (skatīt iepriekš 74., 90. un 93. apsvērumu) |
| Polkumyynnillä Indonesiasta tapahtuvan tuonnin määrästä todettiin, että sen osuus oli ainoastaan noin 2,5 prosenttia kaikesta samankaltaisen tuotteen tuonnista unioniin tutkimusajanjakson aikana. | Attiecībā uz Indonēzijas importa apjomiem par dempinga cenām konstatēja, ka tie veidoja tikai 2,5 % no visa līdzīgā ražojuma importa uz Savienību IP. |
| Näin ollen voidaan katsoa, ettei se ole aiheuttanut perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa tai WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen [5]määräyksissä tarkoitettua merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. | Tāpēc var uzskatīt, ka tie neradīja būtisku kaitējumu Savienības ražošanas nozarei pamatregulas 9. panta 3. punkta nozīmē vai PTO antidempinga nolīguma noteikumu nozīmē [5]. |
| Samalla tutkimuksessa vahvistettiin tässä alustavassa vaiheessa, että suurin osa tuonnista Indonesiasta on mahdollisesti ilmoitettu väärällä CN-koodilla eli koodilla 73079910 eikä koodilla 73071910, johon yleensä luokitellaan putkien liitos- ja muut osat, muokattavaksi soveltuvaa valurautaa. | Vienlaikus šajā pagaidu posmā izmeklēšanā tika noteikts, ka lielākā daļa Indonēzijas importa, iespējams, nav pienācīgi deklarēta ar citu KN kodu, proti, 73079910, nevis 73071910, kas parasti attiecas uz vītņotiem cauruļu savienotājelementiem no kaļamā čuguna. |
| Kaikki tai ainakin suuri osa tuonnista, joka on mahdollisesti ilmoitettu väärin, sisältyy kuitenkin jo edellisessä johdanto-osan kappaleessa mainittuun 2,5 prosentin osuuteen. | Tomēr viss imports vai vismaz liela daļa iespējami nepareizi deklarētā importa jau ir iekļauta iepriekšējā apsvērumā minētajā rādītājā (2,5 %). |
| Edellä esitetyn perusteella päätettiin alustavasti, ettei kyseistä tuontia kumuloida Thaimaasta ja Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kanssa. | Ņemot to vērā, tika provizoriski nolemts, ka netiks veikta minētā importa kumulācija ar importu par dempinga cenām no Taizemes un ĶTR. |
