Finnish to Latvian European Commission terminology (DGT)

Search term or phrase in this TERMinator '. "." . '

Purchase TTMEM.com full membership to search this dictionary
 
 
Share this dictionary/glossary:
 

 
database_of_translation_agencies
 

SourceTarget
Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla.Normālo vērtību un eksporta cenu salīdzināja, pamatojoties uz EXW cenu.
Polkumyyntimarginaalit määritettiin vertailemalla otokseen valittujen viejien yksittäisiä vientihintoja noudettuna lähettäjältä -tasolla vertailutuottajan kotimaan myyntihintoihin tai, tapauksen mukaan, laskennalliseen normaaliarvoon.Dempinga starpības tika noteiktas, salīdzinot atsevišķās atlasē iekļauto eksportētāju EXW cenas ar analogā ražotāja iekšzemes pārdošanas cenām vai attiecīgā gadījumā ar salikto normālo vērtību.
Tarvittaessa tehtiin oikaisuja kaupan portaan, fyysisten ominaisuuksien erojen ja hintojen vertailuun vaikuttavien muiden seikkojen, erityisesti tuotemerkin käytön, osalta.Vajadzības gadījumā tika veikti pielāgojumi saistībā ar tirdzniecības līmeni, fizisko īpašību atšķirībām un citiem faktoriem, kuri ietekmē cenu salīdzināmību, jo īpaši “zīmolradi”.
Ensin tarkasteltiin, oliko perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan d alakohdan mukainen kaupan portaan eroja koskeva oikaisu perusteltu.Pirmkārt, pārbaudīja, vai korekcijas attiecībā uz tirdzniecības līmeni saskaņā ar pamatregulas 2. panta 10. punkta d) apakšpunktu bija pamatotas.
Tässä yhteydessä todettiin, että Kiinan vienti tapahtuu olennaisilta osin tukkuportaassa, kun taas vertailumaan myyntiä tehdään myös vähittäismyyntiportaassa.Šajā saistībā tika konstatēts, ka Ķīnas eksports būtībā tika veikts vairumtirdzniecības līmenī, savukārt pārdevumi analogajā valstī tika veikti arī mazumtirdzniecības līmenī.
Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että kummallakin markkina-alueella eri jakelukanavat vaikuttavat hintatasoon, millä on vaikutusta hintojen oikeudenmukaiseen vertailtavuuteen vientihinnan ja normaaliarvon välillä.Izmeklēšanā arī tika konstatēts, ka abos tirgos cenu līmeni ietekmēja dažādas izplatīšanas ķēdes, tādējādi iespaidojot cenu godīgu salīdzināmību starp eksporta cenu un normālo vērtību.
Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että suurin osan Kiinan vientimyynnistä tapahtuu suurissa erissä, kun vertailumaan kotimaan myynnistä suurin osa tehdään pienissä erissä, mikä johtaa hintaeroihin samassa kaupan portaassa kahdella asiaankuuluvalla markkina-alueella.Turklāt izmeklēšana arī apliecināja, ka vairums Ķīnas eksporta pārdevumu tika veikti lielos apjomos, savukārt vairums iekšzemes pārdevumu analogajā valstī tika veikti mazākos apjomos, kā rezultātā vienā un tajā pašā abu attiecīgo tirgu tirdzniecības līmenī radās cenu atšķirības.
Näin ollen, jotta vientihintaa ja normaaliarvoa voitaisiin verrata oikeudenmukaisesti, normaaliarvoa oikaistiin kaupan saman portaan hintaerojen perusteella vertailumaassa sekä tarvittaessa niiden hintaerojen perusteella, joita todettiin kussakin kaupan portaassa myytyjen määrien osalta.Attiecīgi, lai veiktu eksporta cenas un normālās vērtības godīgu salīdzinājumu, normālā vērtība tika pielāgota, pamatojoties uz cenu atšķirībām vienā un tajā pašā tirdzniecības līmenī analogajā valstī un attiecīgā gadījumā cenu atšķirībām, kas tika konstatētas attiecībā uz pārdotajiem apjomiem katrā tirdzniecības līmenī.
Toiseksi tutkittiin, oliko perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan a alakohdan mukainen oikaisu fyysisten ominaisuuksien erojen takia perusteltu.Otrkārt, pārbaudīja, vai korekcija saistībā ar fizisko īpašību atšķirībām atbilstīgi pamatregulas 2. panta 10. punkta a) apakšpunktam bija pamatota.
Tähän liittyen tutkimuksessa vahvistettiin, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat luokittelevat tuotteensa viiteen eri luokkaan, A–E, joiden hinnat eroavat merkittävästi.Šajā saistībā izmeklēšanā tika konstatēts, ka Ķīnas ražotāji eksportētāji kvalificē savus ražojumus piecās atšķirīgās kategorijās, proti, no A līdz E kategorijai, un to vidū pastāv ievērojamas cenu atšķirības.
Suurin osa viennistä unioniin muodostuu kuitenkin A-, B- tai C-luokan tuotteista tai niiden yhdistelmästä.Tomēr lielāko daļu uz Savienību eksportēto ražojumu veido A, B vai C kategorijas preces vai to kombinācija.
Tällainen luokittelu ei kuitenkaan ole yleismaailmallinen eikä se perustu yleisiin koko tuotannonalaa koskeviin standardeihin, vaan se on pikemminkin yrityskohtainen ja mahdollistaa hintaerottelun.Tomēr šī grupēšana kategorijās nav vispārēja vai pamatota ar kādiem kopējiem nozares mēroga standartiem. To īsteno katrs uzņēmums atsevišķi, radot cenu diferencēšanas iespēju.
Toisaalta vertailumaan tuottaja myy Brasilian kotimarkkinoilla vain A-luokkaa vastaavia tuotteita, mikä vaikuttaa hintojen vertailtavuuteen.No otras puses, analogās valsts ražotājs Brazīlijas iekšējā tirgū pārdod tikai A kategorijas ražojumu ekvivalentu, tāpēc tika konstatēta ietekme uz cenu salīdzināmību.
Näin ollen vientihintaa mukautettiin ylöspäin kiinalaisen A-luokan tasolle, jotta hinta olisi vertailukelpoinen vastaavan tuottajan Brasilian markkinoilla myymän tuotteen hinnan kanssa.Attiecīgi tika koriģēta eksporta cena, paaugstinot to līdz Ķīnas A kategorijas līmenim, lai tā būtu salīdzināma ar analogā ražotāja Brazīlijas tirgū pārdoto ražojumu.
Kolmanneksi tutkimuksessa todettiin, että brasilialainen tuottaja myy Brasilian markkinoilla vain merkkituotteita, kun taas kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät myy merkkituotteita vaan pikemminkin niin sanottuja kauppiaan omien merkkien tuotteita tai tuotemerkittömiä keraamisia pöytä- ja keittiöesineitä.Treškārt, izmeklēšanā tika konstatēts, ka Brazīlijas ražotājs Brazīlijas tirgū pārdod tikai zīmolu ražojumus, savukārt Ķīnas ražotāji eksportētāji pārdod nevis zīmolu ražojumus, bet tā dēvētos “privātā zīmola” produktus vai standarta keramikas galda piederumus un virtuves piederumus.
Kuluttajien näkemyksen mukaan merkkituotteilla on yleensä tiettyä arvovaltaa, taattu laatu ja muotoilu, jotka edellyttävät korkeampia markkinahintoja, kun taas tuotemerkittömät (kauppiaan omien merkkien) tuotteet myydään tavallisesti huomattavasti alemmalla hintatasolla, vaikka niillä on samat fyysiset ja tekniset ominaisuudet.Zīmola ražojumus patērētāji parasti uztver kā ražojumus, kuri nozīmē zināmu prestižu, garantētu kvalitāti un dizainu, tāpēc to tirgus cenas ir augstākas, bet standarta (privāto zīmolu) ražojumi parasti tiek pārdoti par ievērojami zemākām cenām, lai gan to fiziskās un tehniskās īpašības ir identiskas ar zīmola ražojumiem.
Vaikka merkkituotteen lisäarvon määrää ei yleensä voida täsmällisesti määrittää, koska se riippuu monista eri tekijöistä, kuten kuluttajan näkemyksestä, tuotemerkin tunnettuudesta ja muista tekijöistä, joita ei voida määrällisesti arvioida, brasilialainen tuottaja on tässä asiassa vahvistanut, että sen keraamisia merkkituotteita voidaan myydä Brasilian markkinoilla merkittävästi korkeampaan hintaan kuin muita tuotemerkittömiä tuotteita.Lai gan zīmola ražojuma papildu vērtību parasti nav iespējams precīzi izteikt skaitliskā formā, jo tā ir atkarīga no daudziem atšķirīgiem faktoriem, piemēram, patērētāju priekšstatiem, zīmola atpazīstamības un citiem skaitliski neizsakāmiem faktoriem, Brazīlijas ražotājs šajā konkrētajā gadījumā ir apstiprinājis, ka tā keramikas ražojumus, kuriem ir piešķirts zīmols, Brazīlijas tirgū iespējams pārdot par ievērojami augstākām cenām nekā citus standarta ražojumus bez zīmola.
Tästä syystä normaaliarvoon tehtiin lisäoikaisu perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan k alakohdan mukaisesti.Attiecīgi saskaņā ar pamatdirektīvas 2. panta 10. punkta k) apakšpunktu tika veikta normālās vērtības papildu korekcija.
Lisäoikaisuja tehtiin tarpeen mukaan kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, liitännäis-, pakkaus- ja luottokustannusten sekä pankkimaksujen ja palkkioiden perusteella, jos ne todettiin kohtuullisiksi ja paikkansa pitäviksi ja jos niistä esitettiin näyttö.Vajadzības gadījumā precīzi un pamatoti ar pierādījumiem tika izdarītas korekcijas attiecībā uz transporta, apdrošināšanas, pārkraušanas un papildu izmaksām, iepakojuma, kredīta izmaksām un maksājumiem par banku pakalpojumiem un komisijas maksām.
Niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille on myönnetty yksilöllinen kohtelu, määritettiin polkumyyntimarginaalit perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti vertailemalla vertailumaalle määritettyä painotettua keskimääräistä normaaliarvoa, sellaisena kuin se on oikaistuna, ja kullekin yritykselle määritettyä painotettua keskimääräistä vientihintaa, sellaisena kuin se on oikaistuna, ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana.Saskaņā ar pamatregulas 2. panta 11. un 12. punktu ražotājiem eksportētājiem, kuriem piešķirts IR, dempinga starpības noteica, pamatojoties uz analogās valsts vidējās svērtās normālās vērtības salīdzinājumu ar katra uzņēmuma vidējo svērto eksporta cenu, kas izteikta procentos no CIF cenas pie Savienības robežas pirms nodokļu samaksas.
Niitä yhteistyössä toimineita vientiä harjoittavia tuottajia varten, joita ei valittu otokseen, laskettiin otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin painotettu keskiarvo.Atlasē iekļauto ražotāju eksportētāju dempinga starpību vidējo svērto rādītāju aprēķināja arī attiecībā uz atlasē neiekļautajiem ražotājiem eksportētājiem, kuri sadarbojās.
Näin laskettu otoksen ulkopuolisten vientiä harjoittavien tuottajien väliaikainen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana on 26,6 prosenttia.Tādējādi provizoriskā dempinga starpība, kas izteikta procentos no CIF cenas līdz Savienības robežai, atlasē neiekļautajiem ražotājiem eksportētājiem ir 26,6 % pirms nodokļu samaksa.
Niihin kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, jotka eivät toimineet yhteistyössä tai olleet tiedossa, sovellettavan koko maata koskevan polkumyyntimarginaalin laskemiseksi määritettiin ensin yhteistyössä toimimisen aste vertaamalla tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamia unioniin suuntautuvan viennin määriä vastaaviin Eurostatin tilastoihin.Lai aprēķinātu valsts mēroga dempinga starpību, kas piemērojama ĶTR ražotājiem eksportētājiem, kuri nesadarbojās, vai nezināmiem ĶTR ražotājiem eksportētājiem, vispirms noteica sadarbības līmeni, salīdzinot to eksporta apjomu uz Savienību, par kuru paziņoja ražotāji eksportētāji, kas sadarbojās, un līdzvērtīgus Eurostat statistikas datus.
Tässä tutkimuksessa Kiinan yhteistyötä pidettiin korkeana, kun kyse on pirstaleisesta tuotannonalasta, koska mukaan ilmoittautuneet vientiä harjoittavat tuottajat edustavat yli 60:tä prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaisviennistä Kiinasta unioniin.Tika uzskatīts, ka šīs izmeklēšanas ietvaros sadrumstalotas nozares situācijā sadarbība no ĶTR puses bija aktīva, jo ražotāji eksportētāji, kuri pieteicās, nodrošinavairāk nekā 60 % no kopējā attiecīgā ražojuma eksporta apjoma no ĶTR uz Savienību.
Tästä syystä kaikkiin muihin vientiä harjoittaviin tuottajiin sovellettava koko maata koskeva polkumyyntimarginaali määritettiin käyttämällä korkeinta polkumyyntimarginaalia, joka oli vahvistettu otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien edustavien tuotetyyppien ja määrien osalta.Tāpēc tika noteikta visiem pārējiem ražotājiem eksportētājiem piemērojama valsts mēroga dempinga starpība, izmantojot lielāko dempinga starpību vidējo svērto rādītāju, kas noteikts attiecībā uz atlasē iekļauto ražotāju eksportētāju reprezentatīvajiem ražojumu veidiem un apjomiem.
Edellä esitetyn perusteella koko maata koskevaksi väliaikaiseksi polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin 58,8 prosenttia CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana.Pamatojoties uz šo, valsts mēroga dempinga līmenis provizoriski tika noteikts 58,8 % apmērā no CIF cenas līdz Savienības robežai pirms nodokļu samaksas.
Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit ilmaistaan prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana, ja ne ovat seuraavat:Tādējādi pagaidu dempinga starpības, kas izteiktas procentos no CIF cenas līdz Savienības robežai, pirms nodokļu samaksas ir šādas:
Väliaikainen polkumyyntimarginaaliProvizoriskā dempinga starpība
Hunan Hualian China Industry Co., Ltd; Hunan Hualian Ebillion Industry Co., Ltd; Hunan Liling Hongguanyao China Industry Co., Ltd ja Hunan Hualian Yuxiang China Industry Co., LtdHunan Hualian China Industry Co., Ltd; Hunan Hualian Ebillion Industry Co., Ltd; Hunan Liling Hongguanyao China Industry Co., Ltd un Hunan Hualian Yuxiang China Industry Co., Ltd
Otoksen ulkopuoliset yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajatAtlasē neiekļautie ražotāji eksportētāji, kas sadarbojās
Koko maata koskeva polkumyyntimarginaaliValsts mēroga dempinga starpība
D. VAHINKOD. KAITĒJUMS
Unionin tuotanto ja unionin tuotannonalaSavienības ražošanas apjoms un Savienības ražošanas nozare
Unionin kokonaistuotannon määrittämiseksi käytettiin kaikkia unionin tuottajista saatavilla olevia tietoja, myös valituksessa toimitettuja tietoja sekä myöhemmin toimitettuja lausuntoja, jotka koskivat tuottajia, jotka eivät osallistuneet tähän tutkimukseen.Lai noteiktu Savienības kopējo ražošanas apjomu, izmantoja visu pieejamo informāciju par Savienības ražotājiem, tostarp informāciju, kas sniegta sūdzībā, un piezīmes attiecībā uz ražotājiem, kuri nepieteicās šajā izmeklēšanā.
Samankaltaisen tuotteen kokonaistuotanto unionissa arvioitiin ekstrapoloimalla EU:n ja kansallisten järjestöjen antamat tiedot, jotka tarkistettiin ristiin yksittäisten tuottajien antamien sekä tutkimus- ja tilastolähteistä saatujen tietojen kanssa.Kopējo līdzīgā ražojuma ražošanas apjomu Savienībā aplēsa, ekstrapolējot Eiropas un valstu apvienību sniegto informāciju, kas tika pārbaudīta salīdzinājumā ar atsevišķu ražotāju sniegto informāciju, kā arī pētniecības un statistikas avotiem.
Tutkimusajanjakson aikana yli 200 unionin tuottajaa tuottivat unionissa samankaltaista tuotetta.IP laikā līdzīgu ražojumu Savienībā ražoja vairāk nekā 200 Savienības ražotāju.
Edeltävässä kappaleessa esitetyn perusteella unionin kokonaistuotannon arvioitiin olevan tutkimusajanjakson aikana noin 240200 tonnia.Pamatojoties uz iepriekšējā apsvērumā minēto, tika aplēsts, ka Savienības kopējais ražošanas apjoms IP laikā ir bijis aptuveni 240200 tonnu.
Perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin tuotannonala muodostuu unionin kokonaistuotannosta vastaavista unionin tuottajista, joista käytetään jäljempänä nimitystä ’unionin tuotannonala’.Savienības ražotāji, kuru saražotā produkcija veido kopējo ražošanas apjomu Savienībā, veido Savienības ražošanas nozari pamatregulas 4. panta 1. punkta izpratnē un turpmāk tekstā tiks saukti par “Savienības ražošanas nozari”.
Unionin tuotannonala jakautuu kahteen segmenttiin: pk-yrityksiin ja suuryrityksiin.Savienības ražošanas nozare bija iedalīta divos segmentos: MVU un lielāki uzņēmumi.
Pk-yritysten osuus unionin kokonaistuotannosta tutkimusjaksolla oli noin 42 prosenttia.MVU šajā periodā veidoja 42 % no kopējā Savienības ražošanas apjoma.
Unionin tuotannonala on erittäin hajautunut, vaikka se keskittyy Tšekin tasavaltaan, Saksaan, Espanjan kuningaskuntaan, Ranskan tasavaltaan (jäljempänä ’Ranska’), Italiaan, Puolan tasavaltaan, Portugalin tasavaltaan, Romaniaan sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan (jäljempänä ’Yhdistynyt kuningaskunta’).Savienības ražošanas nozare ir ļoti sadrumstalota, bet tā koncentrējas Čehijas Republikā, Francijas Republikā (Francijā), Vācijā, Itālijā, Polijas Republikā (Polijā), Portugāles Republikā (Portugālē), Spānijas Karalistē (Spānijā) un Lielbritānijas un Ziemeļīrijas Apvienotajā Karalistē (Apvienotajā Karalistē).
Unionin kulutus on vahvistettu tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta koskevien Eurostatin tuontilastojen ja unionin tuotannonalan myynnistä unionin markkinoilla annettujen tietojen perusteella.Patēriņš Savienībā tika noteikts, pamatojoties uz Eurostat statistikas datiem par importu saistībā ar izmeklējamo ražojumu un piezīmēm attiecībā uz Savienības ražošanas nozares pārdošanas apjomu Savienības tirgū.
Tämän perusteella unionin kulutus on kehittynyt seuraavasti:Pamatojoties uz šo informāciju, patēriņš Savienībā attīstījās šādi: 1.
Taulukko 1tabula
Määrä (tonnia)Apjoms (tonnas)
Indeksi (2008 = 100)Indekss (2008. gads = 100)
Keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden kokonaiskulutus unionissa pieneni tarkastelujaksolla 12 prosentilla.Attiecīgajā periodā keramikas galda piederumu un virtuves piederumu patēriņš Savienībā kopumā samazinājās par 12 %.
Vähennys oli suurin eli 17 prosenttia vuosina 2008–2009.Būtiskākais patēriņa kritums par 17 % notika laikā no 2008. gada līdz 2009. gadam.
Asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä, hinta ja markkinaosuusPar dempinga cenām no attiecīgās valsts veiktā importa apjoms, cena un tirgus daļa
Eurostatin tietojen perusteella tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä, markkinaosuus ja keskihinnat ovat kehittyneet seuraavasti:Pamatojoties uz Eurostat datiem, attiecīgā ražojuma importa apjoms, tirgus daļa un vidējās cenas attīstījās atbilstīgi turpmāk sniegtajai informācijai. 2.
Taulukko 2tabula
Tuonti KiinastaImports no ĶTR
Tutkimusajanjakso Tuonti (tonnia)Importa apjoms (tonnas)
MarkkinaosuusTirgus daļa
Keskimääräinen tuontihinta (euroa/tonni)Vidējā importa cena (EUR/tonna)
Kiinasta tulleen tuonnin kokonaismäärä väheni yhdeksän prosenttia tarkastelujaksolla, ja sen määrä oli noin 485814 tonnia tutkimusajanjaksolla.Kopējais importa apjoms no ĶTR attiecīgajā periodā samazinājās par 9 %, un IP laikā tas bija 485814 tonnu.
On kuitenkin huomattava, että tuonti Kiinasta väheni prosentuaalisesti vähemmän kuin EU:n kokonaiskulutus.Tomēr procentuālā izteiksmē būtu jānorāda, ka importa apjoms no Ķīnas samazinājās mazāk nekā vispārējais ES patēriņš.
Kun asiaa tarkastellaan koko tarkastelujakson ajalta, Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 64,8 prosentista vuonna 2008 66,9 prosenttiin tutkimusajanjaksolla.Analizējot Ķīnas importa tirgus daļu visa attiecīgā perioda perspektīvā, jāsecina, ka tā palielinājās no 64,8 % 2008. gadā līdz 66,9 % IP.
Tuontihinta nousi tarkastelujaksolla 17,7 prosentilla 1274 eurosta 1499 euroon tonnilta.Attiecīgajā periodā importa cena palielinājās par 17,7 % – no EUR 1274 par tonnu līdz EUR 1499 par tonnu.
Tällä tarkoitetaan tarkasteltavana olevan tuotteen kaiken tuonnin tonnikohtaista keskituontihintaa, joten tuotevalikoiman muutokset voivat vaikuttaa kehitykseen.Šī ir vidējā attiecīgā ražojuma importa cena par tonnu, tāpēc tendenci varētu ietekmēt pārmaiņas ražojumu sortimentā.

Want to see more? Purchase TTMEM.com full membership