| Source | Target | | Alihinnoittelu | Cenu samazinājums |
| Alihinnoittelun tutkimista varten verrattiin otokseen valittujen unionin tuottajien unionin markkinoilla etuyhteydettömille asiakkaille myymien tuotteiden painotettuja, noudettuna lähettäjältä -tasolle sovitettuja keskimääräisiä myyntihintoja eli hintoja, joista oli vähennetty rahtikustannukset unionissa sekä alennukset ja hyvitykset, vastaaviin tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloittamiin painotettuihin keskimääräisiin hintoihin, eli hintoihin, joista vähennettiin alennukset ja joita oikaistiin tarvittaessa CIF-hinta unionin rajalla -tasolle, jolloin tehtiin asianmukaiset nykyisiä tulleja, tulliselvityskustannuksia ja tuonnin jälkeisiä kustannuksia koskevat oikaisut. | Cenas samazinājuma nolūkos atlasē iekļauto Savienības ražotāju vidējās svērtās pārdošanas cenas nesaistītiem pircējiem ES tirgū, kas koriģētas atbilstīgi EXW līmenim, t. i., neiekļaujot tajās kravas pārvadājumu izmaksas Savienībā un atskaitot no tām atlaides un rabatus, salīdzināja ar attiecīgajām sadarbībā iesaistīto ĶTR eksportētāju vidējām svērtajām cenām pirmajam neatkarīgajam pircējam Savienības tirgū, t. i., cenām, no kurām atskaitītas atlaides un kuras vajadzības gadījumā koriģētas līdz CIF cenām ar piegādi līdz Savienības robežai, veicot atbilstošas korekcijas attiecībā uz muitošanas un pēcimportēšanas izmaksām. |
| Alempiluokkaisten tuotteiden hinnat oikaistiin A-luokan hintojen tasolle, koska alempiluokkaisten tuotteiden todettiin kuluttajan näkökulmasta kilpailevan A-luokan tuotteiden kanssa, kuten johdanto-osan 60 kappaleessa on päätelty. | Zemāku kategoriju ražojumu cenas tika koriģētas atbilstīgi A kategorijas cenām, jo tika secināts, ka zemāku kategoriju ražojumi no patērētāju viedokļa konkurē ar A kategorijas ražojumiem, kā secināts arī (61) apsvērumā. |
| Myös unionin tuotannonalan hintoja oikaistiin kaupan portaan erojen takia ja tarvittaessa tuotemerkkiin liittyvän hintatekijän tasaamiseksi. | Savienības ražošanas cenas arī tika koriģētas atbilstīgi atšķirībām starp tirdzniecības līmeņiem un nolūkā vajadzības gadījumā neitralizēt ar zīmolradi saistīto cenas elementu. |
| Vertailusta kävi ilmi, että Kiinasta polkumyynnillä tuotuja tarkasteltavana olevia tuotteita myytiin tutkimusajanjakson aikana unionissa hinnoilla, jotka alittivat unionin tuotannonalan myyntihinnat 26,3–47,6 prosentilla (ilmaistuna prosentteina unionin tuotannonalan hinnoista). | Šis salīdzinājums atklāja, ka IP laikā attiecīgos par dempinga cenām importētos ĶTR izcelsmes ražojumus Savienībā pārdeva par cenām, kas bija zemākas par Savienības ražošanas nozares cenām, – izsakot procentos no Savienības ražošanas nozares cenām, tās bija par 26,3 %–47,6 % zemākas. |
| Yleistä | Vispārīgi |
| Komissio tarkasteliperusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia olennaisia taloudellisia tekijöitä ja indikaattoreita, jotka vaikuttavat unionin tuotannonalan tilanteeseen. | Saskaņā ar pamatregulas 3. panta 5. punktu Komisija izvērtēja visus attiecīgos ekonomiskos faktorus un rādītājus, kas raksturo Savienības ražošanas nozares stāvokli. |
| Makroekonomiset indikaattorit (tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärät, markkinaosuus, työllisyys, tuottavuus ja polkumyyntimarginaalien suuruus) arvioitiin unionin koko tuotannonalan tasolla. | Makroekonomiskos rādītājus (ražošanas apjomu, ražošanas jaudu, jaudas izmantojumu, pārdošanas apjomus, tirgus daļu, nodarbinātību, ražīgumu un dempinga starpību lielumu) novērtēja, pamatojoties uz ražošanu Savienības līmenī. |
| Arvio perustui eurooppalaisten ja kansallisten järjestöjen toimittamiin tietoihin, jotka tarkastettiin ristiin unionin tuottajien toimittamien tietojen ja käytettävissä olevien virallisten tilastojen kanssa. | Novērtējums tika veikts, pamatojoties uz informāciju, ko iesniedza Eiropas un valstu apvienības, salīdzinot to ar ražotāju sniegto informāciju un pieejamo oficiālo statistiku. |
| Mikrotaloudelliset indikaattorit (varastot, myyntihinnat, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto, pääoman saanti, palkat ja tuotantokustannukset) analysoitiin otokseen valittujen unionin tuottajien tasolla. | Mikroekonomisko rādītāju (krājumu, pārdevumu cenu, naudas plūsmas, ieguldījumu, peļņas no ieguldījumiem, spējas piesaistīt kapitālu, algas un ražošanas izmaksu) analīzi veica atlasē iekļauto Savienības ražotāju līmenī. |
| Arvio perustui näiden tuottajien antamiin tietoihin, jotka tarkistettiin asianmukaisesti. | Novērtējums tika veikts, pamatojoties uz šo ražotāju sniegto informāciju, kuru pienācīgi pārbaudīja. |
| Otoksen tiettyyn erityissegmenttiin kuuluvien yritysten eräitä mikroekonomisia indikaattoreita (myyntihinta, kannattavuus, investointien tuotto ja tuotantokustannukset) koskevat tulokset on painotettu sen mukaan, mikä on kyseisen segmentin osuus unionin kokonaistuotannosta (käyttämällä kunkin segmentin tuotantomäärien mukaista erityispainotusta koko keraamisten pöytäesineiden alaan nähden – 42 prosenttia pk-yritykset ja 58 prosenttia muut yritykset). | Saistībā ar atsevišķiem mikroekonomiskajiem rādītājiem (pārdevumu cenu, rentabilitāti, peļņu no ieguldījumiem un ražošanas izmaksām) atlasīto uzņēmumu rezultāti konkrētajā segmentā tika svērti atbilstoši konkrētā segmenta proporcionālajai daļai kopējā Savienības ražošanas apjomā (izmantojot katra segmenta ražošanas apjomu īpatsvaru kopējā keramikas galda piederumu nozarē – 42 % MVU, 58 % uzņēmumiem, kuri nav MVU). |
| Näin varmistetaan, etteivät suuryritysten tulokset vääristä vahinkoanalyysiä ja että yhteenlaskettuna unionin tuotannon suuresta osasta yhdessä vastaavien pienehköjen yritysten tilanne näkyy analyysissä asianmukaisesti. | Tādējādi tika nodrošināts, ka lielo uzņēmumu rezultāti nesagrozīja kaitējuma analīzi un, cik vien iespējams, tika pienācīgi atspoguļots stāvoklis mazajos uzņēmumos, kuri kopā nodrošina lielu Savienības ražošanas daļu. |
| Makrotaloudelliset indikaattorit | Makroekonomiskie rādītāji |
| Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät seuraavasti. | Attiecīgajā periodā Savienības ražošanas nozares ražošanas apjoms, ražošanas jauda un jaudas izmantojums attīstījās atbilstīgi tupmāk sniegtajai informācijai. 3. |
| Taulukko 3 | tabula |
| Tuotantomäärä (tonnia) | Ražošanas apjoms (tonnas) |
| Tuotantokapasiteetti (tonnia) | Ražošanas jauda (tonnas) |
| Kapasiteetin käyttöaste | Jaudas izmantojums |
| Unionin tuotannonalan tuotanto väheni 15 prosenttia tarkastelujakson aikana. | Savienības ražošanas nozares ražošanas apjoms attiecīgajā periodā samazinājās par 15 %. |
| Vähennys on yleisesti suurempi kuin unionin kulutuksen vähennys samalla ajanjaksolla. | Kopumā samazinājums ir lielāks nekā Savienības patēriņa kritums tajā pašā periodā. |
| Tuotanto ei elpynyt vuonna 2010 samalla lailla kuin kulutus. | Ražošana 2010. gadā nepiedzīvoja tādu pašu izaugsmi kā patēriņš. |
| Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti väheni tarkastelujakson aikana 13 prosenttia. | Savienības ražošanas nozares ražošanas jauda attiecīgajā periodā samazinājās par 13 %. |
| Tästä huolimatta tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste heikkeni tarkastelujaksolla edelleen yhteensä kahdella prosentilla 74,1 prosenttiin. | Tomēr ražošanas nozares jaudas izmantošanas rādītājs attiecīgajā periodā samazinājās – kopumā par 2 %, sasniedzot 74,1 %. |
| Unionin tuotannonalan myynti etuyhteydettömille asiakkaille unionin markkinoilla väheni kahdeksan prosenttia enemmän kuin kulutus tarkastelujaksolla. | Savienības ražošanas nozares pārdošanas apjoma kritums Savienības tirgū nesaistītiem pircējiem bija lielāks (par 8 % lielāks) nekā patēriņa samazinājums attiecīgajā periodā. |
| Huomautetaan, että vuosina 2009–2010 myyntimäärä laski edelleen, vaikka unionin kulutus kasvoi kahdeksalla prosentilla. | Ir norādīts, ka laikā no 2009. līdz 2010. gadam pārdošanas apjoms turpināja kristies, savukārt patēriņš Savienībā palielinājās par 8 %. 4. |
| Taulukko 4 | tabula |
| Myynti unionissa | Pārdošanas apjoms Savienībā |
| Unionin tuotannonalan markkinaosuus laski tarkastelujaksolla yhdeksän prosenttia eli 2,1 prosenttiyksikköä. | Savienības ražošanas nozares tirgus daļa attiecīgajā periodā samazinājās par 9 % jeb par 2,1 procentpunktu. 5. |
| Taulukko 5 | tabula |
| Markkinaosuus unionissa | Tirgus daļa Savienībā |
| Työllisyys ja tuottavuus | Nodarbinātība un produktivitāte |
| Työllisyys heikkeni koko tarkastelujakson ajan ja väheni 21 prosentilla. | Attiecīgajā periodā nodarbinātības līmenis pazeminājās, sarūkot par 21 %. |
| Suuntaus noudattaa myyntimäärien laskua unionin markkinoilla etuyhteydettömille asiakkaille. | Šī tendence ir identiska ievirzei saistībā ar pārdošanas apjoma samazināšanos Savienības tirgū nesaistītiem pircējiem. 6. |
| Taulukko 6 | tabula |
| Työntekijöiden lukumäärä | Nodarbināto skaits |
| Unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus (ilmaistuna tuotantomääränä työntekijää kohti vuodessa) kasvoi tarkastelujaksolla kahdeksan prosenttia. | Savienības ražošanas nozares darbaspēka ražīgums, ko mēra kā produkcijas izlaidi uz vienu darbinieku gadā, attiecīgajā periodā pieauga par 8 %. |
| Tämä johtuu osittain unionin tuotannonalan pyrkimyksistä vastata Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttamaan paineeseen. | Tas daļēji skaidrojams ar Savienības ražošanas nozares centieniem reaģēt uz spiedienu, ko radījis par dempinga cenām veiktais imports no Ķīnas. 7. |
| Taulukko 7 | tabula |
| Tuottavuus (tonnia/työntekijä) | Ražīgums (tonnas uz darbinieku) |
| Polkumyyntimarginaalit on ilmoitettu edellä polkumyyntiä käsittelevässä jaksossa. | Dempinga starpības ir norādītas iepriekš dempinga sadaļā. |
| Kaikki vahvistetut marginaalit ovat merkittävästi vähimmäistasoa korkeammat. | Visas noteiktās starpības ievērojami pārsniedz minimālo līmeni. |
| Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin vaikutusta ei myöskään voida pitää vähäisenä, kun otetaan huomioon polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja hinnat. | Turklāt, ņemot vērā apjomu un cenas importam par dempinga cenām, faktiskās dempinga starpības ietekmi nevar uzskatīt par nenozīmīgu. |
| Mikrotaloudelliset indikaattorit | Mikroekonomiskie rādītāji |
| Unionin tuotannonalan loppuvarastojen taso väheni absoluuttisina määrinä 14 prosentilla tarkastelujakson aikana. | Savienības ražošanas nozares krājumi attiecīgā perioda noslēgumā samazinājās par 14 %. |
| Tutkimuksessa osoitettiin, että tämä ei ole ratkaiseva indikaattori tällaisella tuotannonalalla, joka toimii pääasiallisesti tilausten perusteella. | Izmeklēšana konstatēja, ka šādā nozarē, kura būtībā darbojas pēc pasūtījuma, tas nav izšķirošs rādītājs. 8. |
| Taulukko 8 | tabula |
| Myyntihinnat | Pārdevumu cenas |
| Unionin tuotannonalan myyntihinnat laskivat unionin markkinoilla 12 prosentilla tarkastelujakson aikana. | Savienības ražošanas nozares pārdevumu cenas Savienības tirgū attiecīgajā periodā samazinājās par 12 %. 9. |
| Taulukko 9 | tabula |
| Keskimyyntihinta EU:ssa etuyhteydettömille asiakkaille (euroa/tonni) | Vidējā pārdošanas cena nesaistītiem pircējiem ES (EUR/tonna) |
| Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto, pääoman saanti ja palkat | Rentabilitāte, naudas plūsma, ieguldījumi, ienākumi no ieguldījumiem, spēja piesaistīt kapitālu un algas |
| Unionin tuotannonalan kannattavuus, kassavirta, investointien tuotto, pääoman saanti, investoinnit ja palkat kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: | Attiecīgajā periodā Savienības ražošanas nozares rentabilitāte, naudas plūsma, ieguldījumi, ienākumi no ieguldījumiem, spēja piesaistīt kapitālu un algas attīstījās šādi: 10. |
| Taulukko 10 | tabula |
| Unionin etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuneen myynnin nettovoitto (% nettomyynnistä) | Tīrā peļņa par Savienības pārdevumiem nesaistītiem pircējiem (% no neto pārdošanas apgrozījuma) |
| Investointien tuotto (nettovoitto % investointien nettokirjanpitoarvosta) | INI (peļņa % no ieguldījumu neto bilances vērtības) |
| Indeksi (2008 = 100) | Indekss (2008. gads = 100) |
| Vuotuiset työvoimakustannukset työntekijää kohti | Gada darbaspēka izmaksas vienam darbiniekam |
| Unionin tuotannonalan kannattavuus laski tarkastelujaksolla 0,7 prosenttiyksikköä. | Savienības ražošanas nozares rentabilitāte attiecīgajā periodā kritās par 0,7 procentpunktiem. |
| Kannattavuus oli heikoin vuonna 2010, jolloin kannattavuus laski suuruusluokassa 4,1 prosenttiyksikköä vuodesta 2008 vuoteen 2010. | Zemākais rentabilitātes līmenis tika sasniegts 2010. gadā, kad laikposmā no 2008. gada līdz 2010. gadam kritums sasniedza 4,1 procentpunktu. |
